Talotekniikka (turvatekniikka, kulunvalvonta)

Digiturvaa kiinteistöihin

IoT, tekoäly ja ennakoitavuus puhuttavat alan ammattilaisia - ja kaikessa toiminnassa korostuu käyttäjäkokemus

Kuva: AM Security Oy

Toiminnanjohtaja Joona Vuorenpää Finnsecurity ry:stä katsoo, että toimitila- ja kiinteistöturvallisuus on Suomessa keskimäärin hyvällä tolalla. ”Paloturvallisuusasioissa ja perinteisten avainjärjestelmien avainhallinnassa on edelleen ehkä eniten parannettavaa”, Vuorenpää toteaa.

Kestohaasteena on Vuorenpään mukaan yritysten henkilöstön turvallisuustietoisuuden parantaminen. ”Asioita pitää harjoitella säännöllisesti ja puutteet pitää korjata”, hän linjaa.

Turvallisuus on tänä päivänä enemmän ’digi’ kuin koskaan. Vuorenpää huomauttaa kuitenkin, että digitaalisuus on näkynyt eri järjestelmissä – tavalla tai toisella – jo vuosikymmeniä, nyt siitä vain välillä kohkataan ikään kuin tyystin uutena asiana.

”Digitalisaatio lähinnä helpottaa entisestään teknisten turvajärjestelmien hallintaa, valvontaa sekä eri aikakausien laitteiden yhteen sovittamista”, hän katsoo.

Yritysten ja eri organisaatioiden tahtotila satsata turvallisuustuotteisiin/järjestelmiin on toiminnanjohtajan mukaan hyvällä mallilla sekin.

”Katsomme, että halukkuus investointeihin on kasvava ja odotukset turva-alalla myönteiset. Viranomaissektori nähdään yhä tärkeämpänä asiakassegmenttinä.”

2020-luvulle käännyttäessä Vuorenpää uskoo, että tekoälyyn perustuvat järjestelmät yleistyvät ja fyysisen läsnäolon tarve vähenee. ”Tällöin valvontaa tehdään yhä enemmän etänä.”

Avainturvallisuus avainasemassa

Projektipäällikkö Veli-Pekka Anttila AM Security Oy:stä pohtii, että toimitila- ja kiinteistöturvallisuuteen liittyvät elementit – kuten esimerkiksi kulunvalvonta, lukitukset ja opastaminen – ovat asioita, joihin on alettu kiinnittämään huomiota entistä enemmän. Parantamisen varaa on kuitenkin edelleen:

”Avainturvallisuuteen ja avainhallintaan pitäisi yrityksissä ja kiinteistöissä kiinnittää enemmän huomioita”, Anttila arvioi.

Haastepuolella Anttila pitää ongelmallisena sitä, että käyttäjän vastuu toimitilaturvallisuudesta on entistä korostuneempi, mutta halu investoida on pieni. Hänen mukaansa investointipäätös syntyy helpommin, mikäli konsepti ja tuote on riittävän simppeli.

”Kentällä on halukkuutta investoida yksinkertaisiin järjestelmiin, jotka ovat helposti hallittavia esimerkiksi mobiililaitteen avulla.” Luonnollisesti digitalisaatio tukee tätä muutosta: tekniikka on siirtynyt ja on siirtymässä enemmän verkkoon, jolloin käyttäjäystävällisyys ja nopeus on usein enemmän kuin puoli voittoa.

Digitalisaatio on tuonut uusia mahdollisuuksia muun muassa avainhallintaan. AM Security ‑konsernin uuden AM Avainhallinta-palvelun avulla avaintietoja, kuten palautuksia ja luovutuksia, pystytään seuraamaan pilvipohjaisesta käyttöliittymästä. Järjestelmästä pystytään tarkastamaan reaaliajassa, kenellä avaimet ovat hallussa sekä milloin avaimet palautuvat. Lisäksi esimerkiksi isännöitsijä pystyy tekemään avainluovutuspyynnön etänä selaimen kautta ja ilkivaltatapaukset on helpompi selvittää, kun pystytään järjestelmästä tarkastamaan myös jälkikäteen, kenellä kiinteistön avain tai kulkutunniste on tapahtumahetkellä ollut.

”Meidän odotuksemme alan kehityksestä 2020-luvulla liittyvät pitkälti esteettömyyteen ja avaimettomaan kulkuun”, toteaa Anttila.

Turvavalaistukseen uutta syvyyttä

Yksi kiinteistöturvallisuuden osa-alue, jota digitaalisuus vahvasti siivittää, on turvavalaistus. Toimitusjohtaja Teppo Haikonen Exilight Oy:stä uskoo, että turvavalaistuksen merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän.

”Tässä kehityksessä laadukkaat ja teknisesti kehittyneet opaste- ja turvavalaisimet ovat ratkaisevassa roolissa.”

Haikosen mukaan joustavat järjestelmät helpottavat ja nopeuttavat valaisimien käyttöä ja huoltoa. ”Tärkeä tekijä on ennustettavuus, jolloin järjestelmä voi myös ilmoittaa tulevista huoltotarpeista.”

Exilightin kehittämä EXIoT-järjestelmä tarjoaa asiakkaille vaihtoehdon siirtyä täysiveriseen digiaikaan IoT-ratkaisujen lisääntyessä. ”Teknologian kehittyminen itsessään antaa meille ja asiakkaillemme mahdollisuuden kehittää omia toimintojaan vastaamaan muuttuvia tarpeitaan parhaalla mahdollisella tavalla”, hän summaa.

Langaton valtaa alaa

Teemu Mykkänen Exilightista katsoo, että järjestelmän valvonta ja helppo asennettavuus ovat tänä päivänä jo liki välttämättömyys. ”Jos ajatellaan kehitystä 1980- ja 1990-luvuilta nykyaikaan, niin se on vienyt koko ajan kohti helppokäyttöisyyttä.”

Esimerkiksi yrityksen uusi EXIoT-järjestelmä mahdollistaa turvavalaistuksen suunnittelun langattomille laitteille ja tarjoaa käytännöllisiä uusia ominaisuuksia aina helposta asennettavuudestaan monipuoliseen langattomaan laitevalvontaan.

”Tulevaisuudessa sensorointia voi liittää järjestelmään hyvin monipuolisesti, mukaan lukien savuilmaisimien integrointi EXIoTiin ja erilaiset paikantamismahdollisuudet”, Teppo Haikonen pohtii.

”EXIoT soveltuu saneerauskohteisiin erinomaisesti 230 V sähkönsyötön ansiosta ja tarjoaa samalla mahdollisuuden päivittää turvavalaistuksen vastaamaan tämän päivän vaatimuksia”, lisää Teemu Mykkänen.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.

Rakennusten korjausvelka kasvaa. Julkisivuyhdistyksen vuosittain teettämän Julkisivujen Markkinat 2023 -tutkimuksen mukaan korjaustarve on laskennallisesti noin 5,6 miljoonaa neliömetriä ja korjaamista pitäisi tehdä lähes kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna, että korjausvelkaa saataisiin kurottua umpeen.