mainos_1009

Urbaania kestävyyttä, kiitos!

Nelivuotinen (2019–2023) Kestävä kaupunki -ohjelma tuli maaliin vuodenvaihteessa. Ympäristöministeriön ohjelmassa 15 kuntaa kehitti yhdessä uusia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen. Tuloksina syntyi ratkaisuja kasvun ja kestävyyden tavoitteet yhteen sovittavaan kaupunkisuunnitteluun, hyvinvointia tukevaan kaupunkiin ja tiivistyvien kaupunkien viherympäristöihin.

Kestävä kaupunki -ohjelman haastekimpputyössä ratkaistiin kestävyysulottuvuuksia poikkileikkaavia haasteita kuntien yhteiskehittämisen avulla. Viime vuosien (2022−2023) haastekimpputyölle valittiin kaupunkien tarpeiden pohjalta kolme teemaa: kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu, hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävässä kaupungissa sekä kaupunkivihreä tiivistyvässä kaupungissa.

Haastekimpputyön tavoitteena oli tuottaa vertaisoppimista ja konkreettisia toimia, jotka edistävät laajempaa kestävyysmurrosta.

Kaupunkisuunnittelun teemassa haluttiin vahvistaa kaupunkisuunnittelun kestävyyttä ja rikastaa kaupunkitilan suunnittelua. Ratkaisuina kaupunkien omien kasvutavoitteiden ja ekologisten reunaehtojen yhteensovittamiseen ehdotettiin esimerkiksi ilmaston ja luonnon vahvempaa kytkemistä MAL-sopimuksiin sekä yleiskaavoihin sisällytettävää hiilikompensaatiota.

Hyvinvoinnin teemassa keskeisiä haasteita olivat sosiaalisen kestävyyden käsitteen selventäminen sekä sektorirajat ylittävä yhteistyö ja lasten rooli kaupunkien kehittämisessä. Ratkaisuehdotuksia syntyi lapsi- ja nuorisoystävälliseen toimintaan, kuntien sisäiseen yhteistyöhön ja sosiaalisen kestävyyden konkretisointiin.

Kaupunkivihreän teemassa kehittämiskohteina olivat luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, viherrakenteen lisääminen ja urbaanien viherratkaisujen hyväksyttävyyden vahvistaminen. Ratkaisuehdotuksia syntyi mm. kaupunkivihreän tilan kartoittamiseen, kaupunkivihreän suunnittelun prioriteettijärjestykseen ja paikallisen kasvilajiston käyttöön viherrakentamisessa.

Haastekimpputyön tulokset on koottu kaupungeille ja kunnille suunnattuun raporttiin – ja ratkaisuja saa vapaasti hyödyntää ja levittää.

Myös hallitusohjelmassa kaupunkien rooli näkyy. Ohjelmassa tunnistetaan kaupunkien erityispiirteet ja -tarpeet, halutaan keventää kaupunkeihin liittyviä normeja sekä hyödyntää kuntien vahvuuksia ja elinvoimaa mm. mahdollistamalla erilaisten ja eri kokoisten kuntien tehtävien eriyttäminen.

Kaupunkien kestävälle kasvulle on siis hyvät lähtökohdat? – No, lienee reilua tunnustaa, että hyvien ja kannatettavien tavoitteiden toteutuminen vaatii ripeää toimeenpanoa. Myös tiivistä vuoropuhelua ja aitoa kumppanuutta kaupunkien kanssa tarvitaan.

Oikeilla jäljillä on Helsingin yliopiston kaupunkitutkimusinstituutti Urbaria, joka aloitti toukokuussa 2023 tutkimushankkeen sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden indikaattoreista Suomessa. Näitä indikaattoreita voidaan seurata ja soveltaa kaupunginosa- ja korttelikohtaisesti.

Urbarian vuoden mittainen indikaattorihanke pohjautuu useisiin vuoropuheluihin eri johtavien asiantuntijoiden välillä, ja sen päämääränä on monipuolisesti (ja käytännönläheisesti) ohjata kaupunkikehitystä kestävämpään suuntaan. Tutkimuksen tarkoituksena on herättää keskustelua päättäjien, kaupunkisuunnittelun parissa työskentelevien ja kaupunkilaisten keskuudessa. Suomen ”tulevaisuuden kaupungeista” halutaan tehdä kestävämpiä nimenomaan asukaslähtöisesti, akateemisen asiantuntijuuden avulla.

Joitakin suuntaviivojakin toki on olemassa. Ainakin YK:n kaupunkikehitysohjelman (New Urban Agenda, NUA) tavoitteet sekä kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) tarjoavat kansainvälisen tason viitekehyksen kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreista.

Suomessa kestävyysindikaattoreiden tutkimus on silti usein painottunut kaupunkien mittakaavaan – ja mukaan on hyvä saada mittareita myös kaupunginosien tasolla. Kestävyysindikaattoreiden kartoittamisessa on ollut mukana 14 arkkitehtia, jotka ovat korostaneet mm. valon merkityksen huomioonottamista kaupunkitilassa.

Rakennusalaan liittyviä indikaattoreita ovat myös esimerkiksi esteettömyys sekä rakennusten ja rakennusosien purkamisesta syntyvät materiaali- ja energiavirrat.

Indikaattorihanke huipentuu Helsingissä kesällä 2024 pidettävään Sustainability Research and Innovation -kongressiin, jossa julkistetaan vuoden aikana tehdyn tutkimuksen tulokset.

PETRI CHARPENTIER

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
prointerior 3/2024

prointerior-lehti

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »