Identiteetti versoo paikasta

Ihmisten identiteetti on sidoksissa paikkaan – mutta ovatko arkkitehdit aina tietoisia siitä, mitä nyansseja tähän liittyy?

Maisema-arkkitehti Eetu Mykkäsen diplomi­työ ’Identiteetin paikka – eli mikä identiteetti on ja miksi sillä on maisema-arkkitehdille merkitystä’ palkittiin helmikuussa vuoden parhaana maisema-arkkitehtuurin diplomityönä. Työssään Mykkänen tutki maisema-arkkitehtuurin ja identiteetin suhdetta varsin perusteellisesti.

Maiseman identiteetin ymmärtämistä pidetään itsestään selvänä osana maisema-arkkitehdin tai arkkitehdin työtä. Mykkäsen diplomityö kuitenkin osoittaa, että identiteetti on usein kuviteltua moniulotteisempi ilmiö, jonka syvällinen ymmärtäminen on alalla heikkoa.

Suunnittelijoiden ymmärrystä identiteetin rakentumisesta on meillä syytä lisätä. Samalla pitää keskustella siitä työkalupakista, jonka kautta maisema-arkkitehti vaikuttaa – ei ainoastaan paikan identiteettiin, vaan sen kautta myös asukkaiden ja paikan kokijoiden henkilökohtaisiin identiteetteihin.

Tiloilla, toiminnoilla ja symboliikalla on mahdollista sekä representoida että marginalisoida identiteettejä. Diplomityössään Mykkänen käyttää esimerkkinään Kontulan keskuksen ideakilpailun aineistoa. Hän osoittaa, että alan aineistossa identiteettiä käsitellään usein pintapuolisesti, vailla inhimillistä ja sosiaalista ulottuvuutta.

Mykkänen myöntää, että moniulotteisena ja osin abstraktinakin käsitteenä identiteetti on vaikeasti määriteltävissä ja alan sisällä sitä käytetään vaihtelevin tavoin. Diplomityön esimerkki-caset kuitenkin tuovat aiheeseen konkretiaa ja näyttävät, miten paikan oma identiteetti muodostuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja vaihtelee sekä ajassa että ihmisten välillä.

Esimerkiksi Merihaka on joillekin asuinalueen sijasta harrastuspaikka, ja Vaasanpuistikko on useimmille Piritori, vaikka kaikki eivät näin ajattelisikaan. Toisin sanoen: paikan identiteettiä ei kukaan yksin voi sanella. Samalla jokainen paikka on kuitenkin potentiaalisesti merkityksellinen ihmisten identiteetille. Jos itsensä määrittely liittyy tilaan, on tilan muutos vääjäämättä muutos myös identiteettiin.

Tila on myös kategorisoitunutta. Erilaisiin toimintoihin liittyy usein valmiita oletuksia niiden käyttäjistä, ja tuottamalla näitä toimintoja sisältävää tilaa rajaamme tai mahdollistamme niihin liittyviä identiteettejä. Tuottamalla esimerkiksi rullalautailuun huonosti soveltuvaa tilaa varmistamme, etteivät harrastukseen läheisesti liittyvät identiteetit näy näissä paikoissa.

Joskus tila on kategorisoitu myös itsessään, jolloin suunnittelija ei voi vapaasti määritellä, mikä kaikki siellä on mahdollista tai ketkä kaikki tilaa voivat käyttää.

Diplomityö sisältää myös arvokasta pohdintaa ulkotilasta representaation välineenä. Esimerkkien kautta käy selväksi, kuinka niin paikannimet, paikoissa tapahtuvat toiminnot kuin tilan visuaalinen ilmekin voivat toimia representaationa. Muun muassa miesten mukaan nimetyt paikat kertovat meille, millaiset ihmiset ovat julkisessa tilassa muistamisen arvoisia.

Siinä missä kansallismaisemat representoivat virallisesti määriteltyä kuvaa suomalaisuudesta tai Suomen luonnosta, meille syntyy koko ajan myös uudenlaista, erilaista suomalaista sielunmaisemaa, esimerkiksi maahanmuuttajien ja näiden jälkeläisten kautta.

Mykkäsen mukaan inhimillisemmälle identiteettikäsitykselle on alalla todella tarvetta. Ymmärsimme identiteettejä tai emme, meillä on suunnittelijoina valtaa suhteessa niihin, hän linjaa diplomityössään.

Maisema-arkkitehdin työssä voi olla viime kädessä kyse kielestä: niistä tavoista, joilla sanoitamme maailmaa ja käsitteellistämme sen mukanaan kuljettamia merkityksiä. Maisemaa ei ainoastaan voi piirtää, vaan myös lukea, kirjoittaa Mykkänen loppusanoissaan.

Keskustelu jatkukoon.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.