Runko ja rakennustuotteet (puutuotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (puu, laminaatti)

Puu arkipäiväisenä valintana – pieni teko, suuri vaikutus

Kuva: Honkarakenne

Puu ei ole vain rakennusmateriaali – se on aktiivinen hiilinielu, hyvinvoivan sisäilman mahdollistaja ja vastuullisen paikallisuuden tukija. Rakentamisen arjessa pienilläkin valinnoilla voi olla suuri vaikutus ilmastoon, yhteisöihin ja tulevaisuuteen.

Kun ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävä kehitys nousevat arjessa yhä konkreettisemmiksi kysymyksiksi, myös rakennusmateriaalien valinnat saavat uudenlaista painoarvoa. Yksi vaihtoehto nousee yhä useammin esiin: puu.

Kuva: Mikko Auerniitty

Mutta mitä kaikkea puurakentaminen käytännössä merkitsee – ja miksi sillä on väliä?

”Rakennettuun ympäristöön käytettynä puu toimii aktiivisena hiilinieluna.

Puu on luonnonmateriaali, mutta samalla se on paljon enemmän. Rakennettuun ympäristöön käytettynä puu toimii aktiivisena hiilinieluna: se sitoo ilmakehästä hiilidioksidia, varastoi sitä soluihinsa ja vähentää rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä. Yksi kuutiometri puuta kätkee itseensä keskimäärin 900 kiloa hiilidioksidia – hiljainen työ, joka jatkuu rakennuksen elinkaaren ajan, usein vuosisatoja. Puinen runko ei siis vain pienennä kuormaa, vaan voi hyvällä suunnittelulla jopa nollata sen.

Vertailu muihin rakennusmateriaaleihin on paljastava. Esimerkiksi puurakenteinen päiväkoti voi elinkaarensa aikana aiheuttaa jopa 70 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin betonirakenteinen vastine. Konkreettiseksi laskettuna 2000 neliön puupäiväkoti sitoo noin 400 tonnia hiiltä – määrän, joka vastaa kahdeksaa maapallon ympäri ajettua automatkaa.

Kuva: Mikko Auerniitty

Kysymys metsistä

Puurakentamisen suosion kasvaessa esiin nousee myös huoli metsien riittävyydestä. Suomessa metsien kasvu kuitenkin ylittää hakkuumäärät, ja metsiä hoidetaan kansainvälisesti katsottuna erittäin kestävillä periaatteilla.

Jos Suomessa puuta ei hyödynnettäisi, tarve puulle ei kuitenkaan katoaisi – se vain siirtyisi muualle, usein alueille, joissa metsänhoidon kestävyyttä ja uudistumista ei valvota yhtä tiukasti. Näin katsottuna kotimainen puu on myös globaalisti vastuullinen valinta.

Lisäksi on hyvä huomioida, että hakkuiden määrän viimeaikainen kasvu Suomessa johtuu suurelta osin Venäjän puuntuonnin päättymisestä rajojen sulkeuduttua. Maailmanlaajuisesti puun kysyntä on pysynyt samalla tasolla – vain hakkuupaikat ovat vaihtuneet, ja nyt Suomi omalla puullaan vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.

Ratkaisevaa on myös se, mihin puu käytetään: pitkäikäisiin rakenteisiin ja kalusteisiin, joissa hiili varastoituu, eikä lyhytikäiseen energiakäyttöön.

Kuva: Mika Huisman

Hyvinvointia ja viihtyisyyttä

Puurakentamisen hyödyt ulottuvat arjen kokemuksiin saakka. Hirsirakenteiset koulut ja päiväkodit tarjoavat hengittävää sisäilmaa, luonnollista kosteudenhallintaa ja akustiikkaa, joka tukee keskittymistä. Ne eivät ole vain terveellisiä, vaan myös viihtyisiä: puun lämmin pinta tuntuu miellyttävältä, ja sen luonnollinen tunnelma rauhoittaa. Tällaisessa tilassa on yksinkertaisesti hyvä olla – sekä lapsen että aikuisen.

Puu vaikuttaa myönteisesti tilan aistittavaan ilmapiiriin monella tasolla. Se säätelee kosteutta luonnollisesti ja toimii tehokkaana äänieristeenä, vaimentaen melua ilman raskaita teknisiä ratkaisuja. Tämä tarkoittaa vähemmän hälyä ja enemmän rauhaa – asioita, joilla on merkitystä jokaisessa arjen hetkessä.

”Puu vaikuttaa myönteisesti tilan aistittavaan ilmapiiriin monella tasolla.

Tutkimusten mukaan puu on myös antibakteerinen materiaali. Sen huokoinen rakenne ei suosi bakteerien kasvua samalla tavalla kuin muovi tai teräs. Tämän vuoksi puu on kiinnostava vaihtoehto tiloihin, joissa hygienia on keskeistä – kuten päiväkoteihin, hoivakoteihin ja sairaaloihin.

Puu tuo mukanaan myös esteettisiä etuja. Se on materiaali, joka ikääntyy kauniisti ja puhuttelee sekä tunteita että järkeä. Luonnollinen, käsinkosketeltava pinta luo tiloihin inhimillisyyttä ja lämpöä tavalla, johon harva muu materiaali pystyy.

Kuva: Mika Huisman

Paikallisuutta ja elinvoimaa

Puurakentaminen ei ole pelkästään ekologinen valinta, vaan myös yhteiskunnallinen. Kotimainen puu työllistää laajasti: raaka-aine kasvaa suomalaisissa metsissä, jalostetaan kotimaisilla tehtailla ja rakentuu suomalaisella työvoimalla. Sahan ja elementtitehtaan tuoksu on arkipäivää Itä- ja Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Lapin seuduilla, joissa puurakentaminen tukee alueellista elinvoimaa ja osaamista.

Puurakentaminen siirtää työpaikkoja ruuhkaisista kasvukeskuksista maakuntiin – alueille, joissa työllisyysaste on usein matalampi ja teollisuuden investoinnit erityisen tärkeitä. Teollinen esivalmistus muuttaa rakennusprosessia merkittävästi: noin kaksi kolmasosaa rakentamisesta tapahtuu nykyään tehtaissa, jolloin työmaa-aika lyhenee noin kolmasosaan perinteisestä. Tämä lisää rakentamisen tehokkuutta, parantaa työolosuhteita ja luo pysyvämpiä työpaikkoja eri puolille Suomea.

”Puurakentaminen ei ole pelkästään ekologinen valinta, vaan myös yhteiskunnallinen.

Samalla puurakentaminen vahvistaa paikallistaloutta ja tarjoaa vaihtoehdon globaalille, pitkien logistiikkaketjujen rakentamiselle. Kotimainen puu ei matkusta tuhansia kilometrejä, eikä sen mukana tuoda päästöjä merikonteissa – ajankohtainen näkökulma aikana, jolloin paikallisuus ja omavaraisuus ovat nousseet osaksi vastuullisuuden keskustelua.

Kuva: Jussi Tiainen

Valinnat ratkaisevat

Rakentamisen ilmastovaikutuksia voidaan toki vähentää monin tavoin: teknisillä järjestelmillä, kompensaatioilla ja hiilikrediiteillä. Tulevaisuudessa suunnitteilla on myös järjestelmiä, joissa rakennusten poistoilmasta kerätään hiilidioksidia erillisillä "imureilla", ja talteen otettu hiili varastoidaan esimerkiksi merenpohjaan tai muihin suljettuihin järjestelmiin. Puu tekee tämän kaiken luonnostaan – ilman lisärakenteita, teknologiaa tai tulevaisuuden lupauksia. Jokainen puurakenteeseen sitoutunut hiilimolekyyli pysyy poissa ilmakehästä koko rakennuksen elinkaaren ajan – ja on käytössä heti, tässä ja nyt.

Kuva: Mikko Auerniitty

Myös kuluttajien arvojen muutos näkyy jo nyt monilla elämänalueilla. Luomuruoan, lähituotannon ja käytettyjen tavaroiden suosiminen kertoo siitä, että yhä useampi on valmis tekemään valintoja, jotka tukevat ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointia. Ehkä tulevaisuudessa myös kodin hiilijalanjälki nousee hinnan ja sijainnin rinnalle tärkeäksi kriteeriksi.

Puurakentamisen näkökulmasta viesti on selvä: Puu ei siis sido vain hiiltä. Se sitoo ihmiset, yhteisöt ja alueet yhteen ja pienilläkin valinnoilla voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Puu erottuu edukseen. Kaavio näyttää eri seinärakenteiden ilmastovaikutukset: kuinka paljon ne tuottavat päästöjä (hiilijalanjälki) ja kuinka paljon ne voivat sitoa tai säästää päästöjä (hiilikädenjälki). Puurakenne jää selvästi vähäpäästöisemmäksi kuin muut vaihtoehdot. Monien muiden materiaalien positiivinen vaikutus syntyy puujulkisivun ansiosta.

Teksti: Sini Koskinen / Puutuoteteollisuus ry

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet, kivi, laatat, tiili)

Julkisivulevyt ja eristäminen – suunnittelun ja materiaalivalintojen ytimessä

Julkisivu on rakennuksen käyntikortti, suojakuori ja tärkeä tekninen kokonaisuus, joka vaikuttaa sekä rakennuksen ulkonäköön että sen toiminnallisuuteen. Julkisivun merkitys ei rajoitu esteettiseen ilmeeseen – se toimii myös suojaavana kerroksena sääolosuhteita vastaan ja vaikuttaa ratkaisevasti rakennuksen energiatehokkuuteen. Ilmastonmuutoksen, tiukentuvien energiamääräysten ja kiertotalouden vaatimusten myötä julkisivujen suunnittelu ja materiaalivalinnat ovat entistä vaativampia ja monipuolisempia.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisustussuunnittelu
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Lasi kestävän arkkitehtuurin palveluksessa – mahdollisuus vai haaste?

Lasi on arkkitehtuurin kulmakivi, joka yhdistää estetiikan, valon ja läpinäkyvyyden ainutlaatuisella tavalla. Sen avulla voidaan luoda avoimia tiloja, lisätä luonnonvalon määrää ja hälventää sisä- ja ulkotilan välistä rajaa. Mutta kun ilmastokriisi pakottaa rakennusalan uudelleenarvioimaan käytettyjen materiaalien ympäristövaikutuksia, nousee kysymys: onko lasi todella ympäristöystävällinen materiaali – ja voiko sitä käyttää vastuullisesti kestävän arkkitehtuurin rakentamisessa?

Valaistus

Valon tulevaisuus

Valaistus on noussut yhä keskeisemmäksi osaksi arkkitehtuuria ja tilasuunnittelua. Se ei ole enää vain funktionaalinen ratkaisu näkemisen mahdollistamiseksi, vaan tilaa määrittävä elementti, joka vaikuttaa kokemuksellisuuteen, esteettisyyteen ja energiankulutukseen. Valaistuksen uudet kehityssuunnat kytkeytyvät tiiviisti kestävään suunnitteluun, automaatioon sekä muunneltavuuteen – ominaisuuksiin, jotka ovat avainasemassa nykyaikaisessa ja tulevaisuuden arkkitehtuurissa.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)

Modernin märkätilan anatomia

Suunnittelua kestävällä otteella

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat 2020-luvulla siirtyneet kodin teknisistä välttämättömyyksistä kokonaisvaltaisiksi hyvinvointitiloiksi. Suunnittelun näkökulmasta ne ovat paikkoja, joissa yhdistyvät korkeatasoinen estetiikka, tarkasti harkitut materiaalit ja teknisesti vaativa toteutus – samalla kun kestävän kehityksen ja ekologisuuden vaatimukset korostuvat.

Runko ja rakennustuotteet (puutuotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (puu, laminaatti)

Puu – ajaton materiaali arkkitehtuurin ytimessä

Puu on materiaalina kulkenut ihmisen rinnalla vuosituhansia. Sen merkitys rakentamisessa ei ole pelkästään tekninen tai esteettinen – se on myös kulttuurinen, ekologinen ja symbolinen. Arkkitehdeille ja suunnittelijoille puu tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, jotka yhdistävät kestävän kehityksen, paikallisuuden ja ihmisläheisen tilakokemuksen.

Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

Ajattomuuden estetiikka: harkittua ja kestävää

Sisustussuunnittelun kentällä trendeillä on kiistaton vetovoimansa. Niiden rytmi ohjaa materiaalivalintoja, värimaailmoja ja muotoilun suuntaviivoja, luoden sykähdyttäviä mutta usein lyhytikäisiä tilallisia ilmiöitä. Ajattomuus puolestaan edustaa harkintaa, jossa kauneuden ja käytettävyyden ihanteet ohittavat hetkelliset muoti-ilmiöt.

Projektiesittelyt (kohteessa mukana)

Lyyra-korttelin materiaalivalinnoissa painoi vähäpäästöisyys

Helsingin Hakaniemeen valmistuneella Lyyra-korttelilla on LEED-platinaluokitus. Oikeiden maalien valinta myötävaikutti useamman sertifiointipisteen saavuttamisessa.

Sisäpinnat ja tilaosat (kivi, laatta, tiili)

Uudet keraamiset LPC-laatat tarjoavat vastuullista laatua

Laattapiste-Pukkilan uusissa keraamisten laattojen sarjoissa kohtaavat ajattomuus ja ajankohtaiset sisustustrendit. Suurimmaksi osaksi kierrätysmateriaalista valmistettujen laadukkaiden laattojen hiilijalanjälki on selvästi aiempaa pienempi.

Yhteistyössä (Julkisivuyhdistys JSY ry)

NÄKÖKULMA

Suojellun kohteen julkisivukorjauksen haasteet ja ratkaisut

Julkisivuyhdistys – JSY ry on pyrkinyt edistämään hyvää julkisivurakentamista jo 30 vuoden ajan. Tärkeitä asioi-ta onnistumisen kannalta on ollut hyvä yhteistyö suunnittelijoiden, rakentajien ja etenkin suojelluissa rakennuk-sissa mm. Museoviraston kesken. Hyvään julkisivurakentamiseen kuuluu kuitenkin aina laadukas kuntotutki-mus, ja suojelluissa rakennuksissa usein tarvitaan myös perusteellinen väritutkimus. Rakennushistoriallisesti arvokasta rakennusta on mahdollista uudistaa hyvän valmistelun sekä tutkimus- ja suunnittelutyön ansiosta huomattavastikin. Mikkeli teatterin julkisivuremontti on yksi tällainen esimerkki.

Rakentaminen

NÄKÖKULMA

Radikaalia suunnittelua – vai järkevää liiketoimintaa?

Kirjoittaja: Elmeri Nordenswan

Toimin vastuullisuuskoordinaattorina pohjoismaisen kiinteistönomistajan leivissä. Työni painottuu konsernitason vastuullisuustavoitteiden seurantaan ja toiminnan kehittämiseen ympäristövaikutustemme vähentämiseksi. Kuluvana vuonna keskitymme entistä tiiviimmin materiaalisidonnaisiin päästöihin, sillä on selvää, missä lähivuosien merkittävimmät päästövähennykset piilevät.