Lähiöohjelma, älä jätä!

Betonilähiöiden kehitys on taas vaihteeksi jäissä. Kansallisia lähiöohjelmia on toteutettu useilla hallituskausilla 2000-luvulla, mutta lähiöremppa ei ainakaan valtakunnallisen lähiöohjelman kautta jatku tällä hallituskaudella.

Historiaa: lähiöohjelmia on ollut eri hallituksilla vuodesta 2008 lähtien. Sipilän hallituksen (2015–2019) aikana ohjelmaa ei ollut, kuten ei nykyisenkään hallituksen. Asumisesta vastaavan ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan lähiöihin pyritään panostamaan nyt MAL-sopimusten kautta.

Valtio tekee näitä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia vain suurimpien kaupunkien kanssa. MAL-soppari taipuu ministerin mukaan esimerkiksi lähiöiden joukkoliikenneyhteyksien sekä juna- ja metroasemien viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseen.

Maakunnissa tuskin riemusta hihkutaan, jos metroasemaa ehostetaan. Takavuosina Seinäjoen ja Lappeenrannan kaltaiset kaupungit saattoivat saada valtiolta tuntuvaa tukea lähiöiden kokonaisvaltaiseen kohentamiseen. Rahalla on kunnostettu puistoja, parannettu valaistusta, palkattu lähiötaiteilijoita…asukasviihtyisyyden lisäksi nousee lähiöiden veto- ja pitovoima.

Esimerkiksi Tampereella ohjelmiin valittujen lähiöiden suunta on kääntynyt positiivisempaan suuntaan. Tästä on tosin vaikea päätellä, onko kyse voittajakonseptista vai yksinkertaisesti siitä, että Tampereella on viime vuosina onnistunut kaikki. Joka tapauksessa Tampereen Tesomassa ja Hervannassa pitkäjänteisesti tehty työ on kantanut hyvin hedelmää.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara pitää lähiöohjelman puuttumista isona menetyksenä. Useat hallinnonalat sekä käytännön ja tieteellisen tutkimuksen yhdistävälle valtakunnalliselle lähiöohjelmalle todella on tarvetta, jo yksin siksi, että vähät rahat pitäisi kohdentaa viisaasti.

Vaattovaara ei usko meidän olevan vielä siinä pisteessä, että lähiöiden pelastamiseksi olisi joku yleispätevä resepti. Hyvät neuvot ovat silti kalliit: lähiöt ovat joka neljännen suomalaisen koti.

Istuvat kansanedustajat eivät lähiöohjelman perään haikaile. Ylen lokakuisen kansanedustajakyselyn vastaajat ovat sitä mieltä, että valtion ei pidä lisätä puuttumistaan lähiöiden eriytymiskehitykseen.

110 vastanneesta kansanedustajasta 53 on tätä mieltä; vastaavasti valtion vahvempaa puuttumista kannattaa 47 edustajaa.

Valtion aktiivisemman lähiöpolitiikan puolestapuhujat nostivat esiin lähiöohjelman ja toivat esille huolensa lähiöiden eriytymisestä. Moni heistä kysyy, ollaanko lähiöissä lipsumassa ”Ruotsin tielle”, jolla tarkoitetaan esimerkiksi alhaisen tulotason, syrjäytymisen ja heikon koulutustason keskittymistä tietyille alueille. Ja toki vastauksissa nousevat esiin myös MAL-sopimukset valtion ohjauskeinona.

Ylen kysely paljastaa, että puolueiden sisälläkin vastauksissa on hajontaa. Ainoastaan RKP:n edustajat ovat yksimielisiä siitä, ettei valtion pidä puuttua enempää lähiöiden kehitykseen; vasemmistoliitossa puolestaan ollaan (yhtä edustajaa lukuun ottamatta) sitä mieltä, että valtion roolia pitäisi lisätä.

MAL-sopimusten autuaaksi tekevään voimaan uskovien on kuitenkin hyvä muistaa, että niiden keinovalikoima on rajattu. Asukkaiden viihtyvyys nimittäin nousee nohevasti – ihan noin yleisen elämänkokemuksen perusteella – esimerkiksi ulkoalueita ja -liikuntapaikkoja kunnostamalla ja lisäämällä. Tällaiset operaatiot eivät kuitenkaan MAL-sopimusten piiriin kuulu.

Valtakunnallinen lähiöohjelma toisi juuri sitä strategista selkänojaa, jota jokainen hallitus peräänkuuluttaa silloin, kun se haluaa vaikuttaa fiksulta. Kun kaupungit voivat oppia toisiltaan siitä, mikä toimii ja mikä ei, oppiminen nopeutuu. Myös tutkimustiedon jakaminen kansallisen ohjelman kautta antaisi suuntaviivoja ja pontta lähiöiden kehittämiseen.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.