Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisustussuunnittelu
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Lasi kestävän arkkitehtuurin palveluksessa – mahdollisuus vai haaste?

Kuva: Pixabay

Lasi on arkkitehtuurin kulmakivi, joka yhdistää estetiikan, valon ja läpinäkyvyyden ainutlaatuisella tavalla. Sen avulla voidaan luoda avoimia tiloja, lisätä luonnonvalon määrää ja hälventää sisä- ja ulkotilan välistä rajaa. Mutta kun ilmastokriisi pakottaa rakennusalan uudelleenarvioimaan käytettyjen materiaalien ympäristövaikutuksia, nousee kysymys: onko lasi todella ympäristöystävällinen materiaali – ja voiko sitä käyttää vastuullisesti kestävän arkkitehtuurin rakentamisessa?

Lasi ja sen ekologinen jalanjälki

Lasi valmistetaan pääosin luonnonmateriaaleista, kuten hiekasta, kalkkikivestä ja soodasta. Raaka-aineiden saatavuus ei ole kriittinen, mutta valmistusprosessi on energiaintensiivinen. Sulatus vaatii yli 1 000 °C lämpötiloja, ja suurin osa lasin valmistuksessa käytetystä energiasta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Lisäksi tuotannosta syntyy merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, mikä tekee perinteisestä lasista ekologisesti haastavan materiaalin.

”Viime vuosikymmeninä lasiteknologia on kehittynyt merkittävästi.

Toisaalta lasin pitkä käyttöikä, kierrätettävyys ja vaikutukset rakennuksen energiankulutukseen voivat parantaa sen kokonaisympäristövaikutuksia. Lasi ei kulu samalla tavoin kuin monet muut pintamateriaalit, ja laadukkaasti asennettuna se kestää vuosikymmeniä. Käytetty lasi voidaan myös sulattaa ja käyttää uudelleen, mikäli kierrätysketju toimii tehokkaasti.

Uusien lasiteknologioiden mahdollisuudet

Viime vuosikymmeninä lasiteknologia on kehittynyt merkittävästi. Erilaiset pinnoitteet, eristysratkaisut ja älylasiratkaisut mahdollistavat energiatehokkaamman suunnittelun. Esimerkiksi matalaemissiivinen eli Low-E-lasi heijastaa lämpösäteilyä ja vähentää lämmön haihtumista rakennuksesta ulospäin – tai vastaavasti sisäänpäin kuumina kesäpäivinä. Tämä pienentää lämmitys- ja jäähdytyskustannuksia ja tukee rakennuksen energiatehokkuutta.

Aurinkoenergiaa hyödyntävästä rakennussuunnittelusta puhuttaessa lasilla on erityisasema. Lämpöä varastoivat tai valon läpäisyä säätelevät lasit voivat toimia aktiivisena osana rakennuksen energiatasapainoa. Lisäksi fotokromaattiset ja elektroaktiiviset älylasit, jotka reagoivat valoon tai sähkövirtaan muuttamalla läpinäkyvyyttään, vähentävät tarvetta mekaanisille varjostusratkaisuille tai ilmastoinnille.

”Aurinkoenergiaa hyödyntävästä rakennussuunnittelusta puhuttaessa lasilla on erityisasema.

Luonnonvalo ja käyttäjäkokemus

Yksi lasin suurimmista ekologisista vahvuuksista on sen kyky tuoda luonnonvaloa sisätiloihin. Hyvin valaistu tila vähentää keinovalon tarvetta, mikä puolestaan pienentää rakennuksen sähkönkulutusta. Luonnonvalon psykologiset ja terveydelliset vaikutukset ovat myös kiistattomat: se parantaa mielialaa, tukee vuorokausirytmiä ja lisää työtehokkuutta. Tämä tekee lasista myös sosiaalisesti kestävän materiaalin, sillä sen käyttö parantaa rakennuksen käyttäjäkokemusta ja hyvinvointia.

Riskit ja haasteet: ylikuumeneminen ja hukkalämpö

Lasin käyttökohteet tulee kuitenkin harkita tarkasti. Suuret lasipinnat voivat aiheuttaa merkittäviä lämpöhäviöitä talvella ja ylikuumenemista kesällä, mikäli suunnittelussa ei huomioida ilmastollisia ja ilmansuunnallisia tekijöitä. Lasipintojen lämmöneristävyys on parantunut, mutta ei vieläkään yllä massiivisten rakenteiden tasolle. Lisäksi valonsäätelyssä on otettava huomioon häikäisynhallinta ja silmien mukavuus. Ympäristöystävällinen lasin käyttö vaatii siis kontekstitietoista suunnittelua: ei vain materiaalin valintaa, vaan myös sen sijoittelua, ilmansuuntaa, varjostusratkaisuja ja käyttöolosuhteita.

Kierrätys ja uusi elämä

Lasi on 100-prosenttisesti kierrätettävä materiaali – ainakin teoriassa. Käytännössä arkkitehtonisen lasin kierrättäminen on vielä haasteellista: erilaiset pinnoitteet, laminoidut kerrokset ja liitokset tekevät uudelleenkäsittelystä monimutkaista ja kallista. Teollisuuden kehityssuunta on kuitenkin lupaava. Esimerkiksi Euroopassa on pilotoitu lasin kierrätyslaitoksia, joissa vanhoista ikkunalaseista erotellaan materiaalit ja valmistetaan uutta, korkealaatuista lasia.

”Yksi lasin suurimmista ekologisista vahvuuksista on sen kyky tuoda luonnonvaloa sisätiloihin.

Lisäksi suunnittelussa voidaan hyödyntää niin kutsuttua "design for disassembly" -ajattelua, jossa lasielementit kiinnitetään ja asennetaan siten, että ne voidaan tulevaisuudessa irrottaa ja käyttää uudelleen. Tämä mahdollistaa materiaalien elinkaaren pidentämisen ja vähentää rakennusjätettä.

Kestävä arkkitehtuuri lasin kanssa – mutta ei sen varassa

Lasi voi olla osa kestävää arkkitehtuuria, mutta ei sen yksinomainen ratkaisu. Se toimii parhaimmillaan osana monimateriaalista, energiatehokasta ja käyttäjälähtöistä suunnittelua. Materiaalivalinnoissa on tärkeää tarkastella koko elinkaarta: valmistuksesta purkuun ja kierrätykseen.

”Lasi voi olla osa kestävää arkkitehtuuria, mutta ei sen yksinomainen ratkaisu.

Kestävä suunnittelu vaatii kompromisseja ja harkintaa. Lasi tarjoaa arkkitehdeille ja suunnittelijoille poikkeuksellisia mahdollisuuksia luoda valoisia, elämyksellisiä ja inspiroivia tiloja – kunhan sen käytön ekologiset vaikutukset tiedostetaan ja ratkaisut räätälöidään käyttökohteen mukaan.

Lasi ei ole täydellinen materiaali, mutta sen käyttö voi olla ympäristöystävällistä – kun suunnittelu on älykästä.

Teksti: Petri Charpentier

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Julkisivu on rakennuksen käyntikortti, suojakuori ja tärkeä tekninen kokonaisuus, joka vaikuttaa sekä rakennuksen ulkonäköön että sen toiminnallisuuteen. Julkisivun merkitys ei rajoitu esteettiseen ilmeeseen – se toimii myös suojaavana kerroksena sääolosuhteita vastaan ja vaikuttaa ratkaisevasti rakennuksen energiatehokkuuteen. Ilmastonmuutoksen, tiukentuvien energiamääräysten ja kiertotalouden vaatimusten myötä julkisivujen suunnittelu ja materiaalivalinnat ovat entistä vaativampia ja monipuolisempia.

Valaistus on noussut yhä keskeisemmäksi osaksi arkkitehtuuria ja tilasuunnittelua. Se ei ole enää vain funktionaalinen ratkaisu näkemisen mahdollistamiseksi, vaan tilaa määrittävä elementti, joka vaikuttaa kokemuksellisuuteen, esteettisyyteen ja energiankulutukseen. Valaistuksen uudet kehityssuunnat kytkeytyvät tiiviisti kestävään suunnitteluun, automaatioon sekä muunneltavuuteen – ominaisuuksiin, jotka ovat avainasemassa nykyaikaisessa ja tulevaisuuden arkkitehtuurissa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat 2020-luvulla siirtyneet kodin teknisistä välttämättömyyksistä kokonaisvaltaisiksi hyvinvointitiloiksi. Suunnittelun näkökulmasta ne ovat paikkoja, joissa yhdistyvät korkeatasoinen estetiikka, tarkasti harkitut materiaalit ja teknisesti vaativa toteutus – samalla kun kestävän kehityksen ja ekologisuuden vaatimukset korostuvat.

Puu on materiaalina kulkenut ihmisen rinnalla vuosituhansia. Sen merkitys rakentamisessa ei ole pelkästään tekninen tai esteettinen – se on myös kulttuurinen, ekologinen ja symbolinen. Arkkitehdeille ja suunnittelijoille puu tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, jotka yhdistävät kestävän kehityksen, paikallisuuden ja ihmisläheisen tilakokemuksen.

Sisustussuunnittelun kentällä trendeillä on kiistaton vetovoimansa. Niiden rytmi ohjaa materiaalivalintoja, värimaailmoja ja muotoilun suuntaviivoja, luoden sykähdyttäviä mutta usein lyhytikäisiä tilallisia ilmiöitä. Ajattomuus puolestaan edustaa harkintaa, jossa kauneuden ja käytettävyyden ihanteet ohittavat hetkelliset muoti-ilmiöt.

Helsingin Hakaniemeen valmistuneella Lyyra-korttelilla on LEED-platinaluokitus. Oikeiden maalien valinta myötävaikutti useamman sertifiointipisteen saavuttamisessa.

Laattapiste-Pukkilan uusissa keraamisten laattojen sarjoissa kohtaavat ajattomuus ja ajankohtaiset sisustustrendit. Suurimmaksi osaksi kierrätysmateriaalista valmistettujen laadukkaiden laattojen hiilijalanjälki on selvästi aiempaa pienempi.

Julkisivuyhdistys – JSY ry on pyrkinyt edistämään hyvää julkisivurakentamista jo 30 vuoden ajan. Tärkeitä asioi-ta onnistumisen kannalta on ollut hyvä yhteistyö suunnittelijoiden, rakentajien ja etenkin suojelluissa rakennuk-sissa mm. Museoviraston kesken. Hyvään julkisivurakentamiseen kuuluu kuitenkin aina laadukas kuntotutki-mus, ja suojelluissa rakennuksissa usein tarvitaan myös perusteellinen väritutkimus. Rakennushistoriallisesti arvokasta rakennusta on mahdollista uudistaa hyvän valmistelun sekä tutkimus- ja suunnittelutyön ansiosta huomattavastikin. Mikkeli teatterin julkisivuremontti on yksi tällainen esimerkki.

Toimin vastuullisuuskoordinaattorina pohjoismaisen kiinteistönomistajan leivissä. Työni painottuu konsernitason vastuullisuustavoitteiden seurantaan ja toiminnan kehittämiseen ympäristövaikutustemme vähentämiseksi. Kuluvana vuonna keskitymme entistä tiiviimmin materiaalisidonnaisiin päästöihin, sillä on selvää, missä lähivuosien merkittävimmät päästövähennykset piilevät.

“Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?” -“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen”