Kalusteet ja varusteet
Rakentaminen
Runko ja rakennustuotteet
Sisustussuunnittelu
Koti, joka varastoi hiiltä?
Kuva: Pixabay
Luomua lautasella, tuulivoimaa pistorasiassa, kierrätetty takki päällä ja kirpputorilta löytynyt nojatuoli olohuoneessa. Kuluttajat tekevät yhä tietoisempia valintoja ruoan, energian ja pukeutumisen suhteen – mutta rakentamiseen tämä trendi on rantautunut hitaammin. Eikä ihme: rakennusprojektit ovat mittaluokaltaan aivan toista kuin kauppareissut.
Silti materiaalivalinnoilla on valtava merkitys. Vuonna 2025 voimaan tullut uusi rakentamislaki tuo vuoden 2026 alusta mukanaan pakolliset ilmastoselvitykset kaikkiin yli 50 neliön uudisrakennuksiin. Yhtäkkiä kysymys ei olekaan vain siitä, miltä koti näyttää – vaan siitä, paljonko se kuormittaa ilmastoa?
Ja tässä kohtaa puulla on painava rooli.
Materiaalin valinta näkyy hiililaskelmassa
Rakentamisen ilmastopäästöt syntyvät yhä enenevissä määrin rakennusmateriaalien valmistuksesta, kuljetuksista ja työmaavaiheesta – ei enää käytönaikaisesta energiasta, kuten ennen. Rakennuksista on tullut energiatehokkaita, mutta materiaalien hiilijalanjälki voi muodostaa jopa yli puolet elinkaaren päästöistä.
Tässä puu loistaa. Puu ei pelkästään tuota vähemmän päästöjä – se myös sitoo hiiltä ja toimii näin pitkäaikaisena hiilivarastona. Jokainen puukuutiometri sitoo noin 900 kg CO₂, ja hiili pysyy puussa koko tuotteen käyttöiän ajan – parhaimmillaan useita elinkaaria, eli satoja vuosia.

Kuva: Pixabay
Kolme esimerkkivalintaa, joilla on merkitystä
Oletko koskaan ajatellut, että asuntosi voisikin toimia hiilivarastona ja voisit sitoa suuria määriä päästöjä kotisi esineisiin ja pintoihin?
Kuvitellaan hetki uuden kodin sisustamista. Lattia valitaan usein ensimmäisten joukossa. Näyttävä laattalattia on helppohoitoinen ja kestävä – mutta myös hiilidioksidiltaan raskas: keraaminen laatta tuottaa jopa 16 kg CO₂e/m². Lisäksi rikkoutunut laatta täytyy usein vaihtaa uuteen.
Jos tilalle valitaan massiivipuinen lankkulattia, kuten kuusi tai tammi, päästömäärä putoaa vain muutamaan kiloon – ja puu sitoo hiiltä jopa sadaksi vuodeksi. Kulunut lattia voidaan hioa ja öljytä, sitä ei tarvitse vaihtaa. Lopputulos on lämmin jalkojen alla – ja lempeämpi ympäristölle.
Seuraavaksi katse osuu keittiöön. Työtasoksi harkitaan betonia – jykevää ja modernia, mutta hiilijalanjäljeltään jopa 150 kg CO₂e/m². Puutaso, kuten koivu tai saarni, tuottaa kolmanneksen vähemmän päästöjä ja sitoo hiiltä enemmän kuin valmistus aiheuttaa. Puu ei ole pelkkä vaihtoehto – se on ilmastoteko.

Kuva: Puuteollisuus ry
Ruokailutilassa teräsrunkoiset kalusteet ovat suosittuja, mutta jopa 300 kg CO₂e/setti. Puusta valmistettuna sama kalusto voi sitoa enemmän hiiltä kuin sen valmistuksessa syntyy – käytännössä ruokapöytä voi olla ilmastopositiivinen.
Luvut perustuvat EPD-ympäristöselosteisiin ja vaihtelevat tuotteesta toiseen. Suunta on silti selvä: pienilläkin valinnoilla on väliä. Ja nämä kolme esimerkkiä ovat vasta jäävuoren huippu – rakentamisessa ja sisustamisessa on kymmeniä muita kohtia, joissa kestävä valinta on mahdollinen.
Puu on enemmän kuin vain vähäpäästöinen tuote
Puu ei ole vain ilmastoystävällinen – se on myös esteettinen, terveellinen ja käytännöllinen. Puupinnat vaimentavat ääntä, tasaavat ilmankosteutta ja jopa alentavat stressiä. Kouluissa ja päiväkodeissa puun on todettu parantavan keskittymistä ja vähentävän melua.
Lisäksi puu on luonnostaan antibakteerinen: toisin kuin muovi- tai metallipinnat, puu estää tehokkaasti mikrobien kasvua. Leikkuulaudassa puu on ylivertainen – se on hygieenisempi, eikä kuluta mikromuoveja ruokaan, kuten monet muovileikkuulaudat.
Rakentajalle puu tarjoaa nopeutta ja keveyttä. Esivalmistetut puurakenteet mahdollistavat nopeammat työmaat, vähemmän jätettä ja kevyemmät perustukset – kaikki tämä vähentää päästöjä entisestään.
Valmis hiilinielu – ilman odottelua
Yhä enemmän puhutaan teknisistä hiilinieluista – laitteista, joita asennetaan savupiippuihin keräämään hiilidioksidia. Vaikka nämä teknologiat ovat tärkeitä, niiden laaja käyttöönotto vaatii valtavia investointeja ja vuosien teknologiakehityksen. Puu toimii sen sijaan hiilinieluna jo nyt.
Puu sitoo hiiltä kasvaessaan, ja kun se käytetään rakenteissa, hiili pysyy varastossa vuosikymmeniä. Esimerkiksi hirsitalon hiilivarasto voi vastata kymmenien lentomatkojen päästöjä. Yksi meno-paluu Helsinki–New York -lento tuottaa 2–3 tonnia CO₂e per matkustaja – saman verran voidaan sitoa puurakennukseen, pysyvästi.

Kuva: Pixabay
Vastuullisuus alkaa valinnoista – myös sisällä
Pienilläkin sisustusvalinnoilla – kuten lankkulattialla, puutasolla tai puisella ruokailuryhmällä – voi vähentää päästöjä ja rakentaa konkreettista hiilivarastoa kotiin.
Uudet säädökset ohjaavat rakentamista entistä ilmastoystävällisemmäksi, mutta kuluttajan ei tarvitse odottaa pakkoa. Muutoksen voi aloittaa vaikka yksittäisestä tasosta.
Kestävyys ei ole kaikki tai ei mitään. Jos hirsitalo tai puukerrostalo tuntuu kaukaiselta, voi aloittaa pienistä asioista: yhdestä pöydästä, yhdestä seinäpinnasta. Kun vaikutus tulee näkyväksi, kasvaa halu ja mahdollisuus laajentaa suurempiin valintoihin. Pienet askeleet rakentavat pohjan kestävämmälle kodille – ja tulevaisuudelle.
Artikkeli perustuu Puutuoteteollisuus ry:n Kestävästi puusta -hankkeeseen
Tämä artikkeli pohjautuu Puutuoteteollisuus ry:n syksyllä 2025 käynnistyvään Kestävästi puusta -hankkeeseen (ent. #puunjälki). Sen tavoitteena on tehdä puun ilmastovaikutuksista ymmärrettäviä ja konkreettisia vertailuja rakennustasolla ja sisustuksessa.
Hankkeessa vertaillaan tuotteiden hiilijalanjälkiä ja hiilivarastoja EPD-laskennan pohjalta. Mukana on rakennuskohteita, sisustustuotteita ja arjen esineitä. Tietopohja perustuu yhteistyöhön alan järjestöjen ja yritysten kanssa. Kampanja näkyy vuoden 2025 aikana sosiaalisessa mediassa ja verkossa.
Tuotteiden ilmastovaikutuksia mitataan EPD-ympäristöselosteilla, jotka ilmoittavat päästöt yleensä muodossa kg CO₂e per tuotteen painokilo. Ymmärrettävyyden vuoksi nämä muutetaan muuntokertoimella neliömetreiksi, koska tasot, lattiat ja kalusteet suunnitellaan pinta-alan mukaan.
Betonitason valmistus aiheuttaa noin 8 kg CO₂e per kilo, eikä betoni itsessään sido hiiltä. Yksi neliö betonia painaa noin 130 kiloa, joten sen päästö on noin 1 040 kg CO₂e / m².
Puutason valmistuksesta aiheutuu päästöjä noin 1,5 kg CO₂e per kilo, mutta samalla puu sitoo noin –1,8 kg CO₂e per kilo hiiltä. Lopputulos: nettopäästö puulla on –0,3 kg CO₂e per kilo. Yksi neliö puutasoa painaa noin 20 kg, joten sen vaikutus on –6 kg CO₂e / m² – eli ilmastopositiivinen.
Lähde: co2data.fi
Teksti: Sini Koskinen / Puuteollisuus ry