BLOGI

Korjausprosessin hyvä tuntemus avainasioita suunnittelijan työssä

JUKO-ohjeistokansioon liittyen webinaari 20.3.2024

Kaaviossa esitetty hallitun ja laadukkaaseen julkisivukorjaamiseen johtava prosessi.

Rakennusten korjausvelka kasvaa. Julkisivuyhdistyksen vuosittain teettämän Julkisivujen Markkinat 2023 -tutkimuksen mukaan korjaustarve on laskennallisesti noin 5,6 miljoonaa neliömetriä ja korjaamista pitäisi tehdä lähes kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna, että korjausvelkaa saataisiin kurottua umpeen.

Julkisivukorjausta ei kuitenkaan pidä tehdä kiireessä ja huonosti suunnitellen, vaan kaikkien osapuolten tulee ymmärtää koko prosessi ja sen vaatima aika. Hyvin suunnitellun ja hallitun julkisivuremontin toteuttamiseen kuntotutkimuksen tekemispäätöksestä toteuttamiseen ja takuuaika- ja ylläpitovaiheeseen voi viedä hyvinkin 2-3 vuotta.

Korjaussuunnittelussa tarvittavan tiedon tuottamiseen tarvitaan kuntotutkimus. Nykyisin tilaajalla on käytettävissä hyviä oppaita kuntotutkimusmenettelyn tuntemiseksi ja kuntotutkimuksen tilaamiseksi, mm. by Tilaajan ohjeet sekä ohjeet betonijulkisivun ja parvekkeiden, että muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimuksiin.

Apuna korjausvaihtoehtojen valinnassa

Hankesuunnitteluvaiheessa hahmotetaan korjausvaihtoehdot ja niihin liittyvät tavoitteet.

”Ammattitaitoinen suunnittelija esittelee jo hankesuunnitteluvaiheessa kohteeseen soveltuvat erilaiset korjausvaihtoehdot ja niiden erilaiset ominaisuudet. Niitä ovat esimerkiksi kustannustaso, vaikutukset ulkonäköön ja energiatehokkuuteen, käyttöikä, soveltuvuus kohteeseen ja mahdolliset korjaustapaan sisältyvät riskit. Näiden perusteltujen vaihtoehtojen pohjalta tilaajan on helppoa valita kohteeseen sopivin korjaustapa”, Julkisivuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Stina Hyyrynen toteaa.

”Korjaussuunnittelijan on hallittava sekä uudet että vanhat materiaalit ja rakenteet, jotta niihin löydetään soveltuvimmat korjausmenetelmät. Korjausrakentamisessa tulee kuitenkin ymmärtää sekin, ettei kaikkia rakenteita välttämättä saada selville etukäteen, jolloin suunnittelijan pitää pystyä tekemään myös nopeita suunnitelmamuutoksia purkutöiden jälkeen”, Hyyrynen jatkaa.

Valvontaa ja vaatimusten täyttämistä

Rakennuslupavaiheessa on syytä huomioida paikalliset vaatimukset ja ymmärtää, että vähäisetkin muutokset esimerkiksi ulkonäön muuttamisessa tai värityksissä tai rakenneosien lämmöneristyksen parantamisessa voivat vaativa luvan.

”Mikäli julkisivukorjauksen yhteydessä ei tehdä muita merkittäviä toimenpiteitä, rakennusosakohtainen parantaminen on usein selkein tapa osoittaa energiavaatimusten täyttyminen”, Hyyrynen toteaa korjausrakentamiseen liittyvistä energiavaatimuksista.

Nykyisin pitää jo suunnitteluvaiheessa nimetä turvallisuuskoordinaattori. Hänen tehtävänsä on valvoa sitä, että suunnitelmilla työ on mahdollista suorittaa turvallisesti.

Rakennustöiden valvoja on merkittävässä asemassa, sillä hän valvoo tilaajan etua ja sitä, että työt tehdään teknisesti, laadullisesti, ajallisesti ja kustannuksiltaan sopimuksen ja suunnitelmien mukaisesti.

Mallityöt ovat tärkeä osa korjausprosessia, ja ne on syytä listata esimerkiksi korjaustyöselostukseen.

Urakoitsija jättää takuuaikaisen vakuuden, tyypillisesti 2 prosenttia lopullisesta urakkahinnasta. ”Mahdolliset reklamaatiot tulee ilmoittaa hyvissä ajoin, ei vasta juuri ennen takuuajan umpeutumista. Takuuaikana ei kuitenkaan saa laiminlyödä normaalia huoltoa ja kunnossapitoa”, Hyyrynen vielä painottaa.

Hallitun julkisivukorjausprosessin kuvaus perustuu Julkisivuyhdistyksen päivittämään JUKO-ohjeistokansioon. JUKOsta ja julkisivukorjaamisen erilaisista vaihtoehdoista kuullaan 20.3.2024 Julkisivuyhdistyksen järjestämässä webinaarissa klo 13-15. Tilaisuudessa julkistetaan myös kuudettatoista kertaa järjestetyn, arkkitehtiopiskelijoille suunnatun Kerrostalon korjauksen ideakilpailun tulokset. Tule siis kuulolle. Ilmoittautumiset 19.3.2024 mennessä: www.lyyti.fi/reg/Arkkitehtiopiskelijakilpailu_2003_2024

Teksti: Riina Takala-Karppanen / Sihteeri / Julkisivuyhdistys – JSY ry

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.