Energiatehokkuus
Valvonta & Suunnittelu

Modernin rakennuskannan käytössä pysyminen tukee kestävyyttä monipuolisesti

VTT:n tuore selvitys korostaa, että olemassa olevan rakennuskannan kunnossa ja käytössä pitäminen tukee kokonaisvaltaista kestävyyttä ja auttaa saavuttamaan energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteet. Toiminnoille tulisi ensisijaisesti etsiä tiloja olemassa olevista rakennuksista purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan.

Selvitys keskittyy 1970–1990-lukujen rakennuksiin, joiden osuus Suomen rakennuskannasta on lähes puolet. Aikakauden rakennuksista kysytään usein, kannattaako korjata vai rakentaa kokonaan uusi. Selvityksen mukaan olemassa olevan rakennuksen mittavakin peruskorjaus, käyttötarkoituksen muutos tai lisärakentaminen kuluttavat vähemmän luonnonvaroja ja aiheuttavat pienemmät hiilidioksidipäästöt, kuin purkaminen ja uuden rakennuksen rakentaminen.

Vaikka uusi rakennus olisi energiatehokas, sen rakentamisen hiilipiikin kompensointi voi kestää vuosikymmeniä. Erityisesti betonin kaltaisten raskaiden rakennusosien hyödyntäminen korjaushankkeissa pienentää merkittävästi hiilijalanjälkeä verrattuna purkamiseen ja uudisrakentamiseen.

Korjausrakentaminen ratkaisuna

Selvityksen esimerkit osoittavat, että 1970–1990-lukujen rakennukset kertovat hyvinvointivaltion rakentumisesta ja sen palvelurakenteen muutoksista. Niitä ohjasivat tavoitteet, jotka ovat edelleen ajankohtaisia ja osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Olemassa olevan rakennuksen säilyttäminen uudessa käytössä turvaa myös arkkitehtuurin ja kulttuurihistorialliset merkitykset.

Kasvukeskuksissa korjausrakentaminen tarjoaa vähähiilisemmän ratkaisun asunto- ja tilatarpeisiin. Esimerkiksi lisäkerrosten rakentaminen aiheuttaa vain 35 % uudisrakennuksen päästöistä, ja toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muutos vain 25 %.

Viime vuosikymmenen aikana korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on ollut noin 40 %. Peruskorjausten materiaalimenekki on vain 15 % ja päästöt 30 % uudisrakentamiseen verrattuna. Jos korjaus- ja uudisrakentamisen suhde kääntyisi päinvastaiseksi, materiaalimenekki vähenisi neljänneksellä ja päästöt viidenneksellä.

Selvityksen tilasi ympäristöministeriö, ja se rahoitettiin EU:n NextGenerationEU-varoin.

Stilisointi: Toimitus
Kuvat: Pexels

Lähde: Ympäristöministeriö

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja ylikulutuksen vaikutukset näkyvät jo monilla työpaikoilla. Työterveyslaitoksen tuoreen raportin mukaan kestävä työelämä edellyttää kokonaisvaltaista kehittämistä, jossa huomioidaan sekä ilmastotavoitteet että työntekijöiden hyvinvointi ja turvallisuus.

Putoamisonnettomuudet ovat yksi yleisimmistä ja vakavimmista työtapaturmien muodoista Suomessa, erityisesti rakennusalalla. Työturvallisuuskeskuksen mukaan merkittävä osa työtapaturmista liittyy korkealla työskentelyyn, jossa puutteet suojauksessa, kiinnityksessä tai rakenteellisessa suunnittelussa voivat johtaa vakaviin seurauksiin. Nyt Simpson Strong-Tie tuo markkinoille päivitetyn version TIC-kattoristikkoasennusjärjestelmästään, joka voi auttaa tekemään yhdestä työmaan vaarallisimmista vaiheista turvallisemman.

Seikkailumatkoistaan tunnettu Riku Rantala on nähnyt lähes kaikki mahdolliset wc-ratkaisut ja niiden hygieniatasot. Uuden Guinean viidakkovaelluksella pakarahiertymästä alkanut tulehdus ja puolentoista vuoden leikkauskierre opettivat hänelle intiimihygienian arvon. Nyt, kun Riku rakentaa omakotitaloonsa laajennusta, sinne tulee Geberitin pesu-wc-istuin.

Lujatalo Oy valitsi ARE:n toteuttamaan Osuuskauppa KPO:n uuden hotellihankeen lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtotyöt.

Puun ainutlaatuinen pinta saa näkyä sisustuksessa. Luonnonöljypohjainen Osmo Color Öljypetsi sävyttää puulattiat tai puiset huonekalut kauniisti puun luonnetta peittämättä. Petsillä voi myös korjata arjen ja kulumisen jälkiä. Riittoisalla Öljypetsillä käsitelty lattia tai huonekalu säilyttää puun luonnollisen kauneuden ja tunnun.

Rakentaminen kuluttaa valtavasti luonnonvaroja: Suomessa jopa 55 prosenttia käytetyistä luonnonvaroista menee rakentamiseen, ja alan osuus jätteistä on 12 prosenttia*. Kiertotalous nähdään keinona pienentää ympäristövaikutuksia ja mahdollisesti myös kustannuksia.

Suomalaiset kiinteistöt ovat täynnä pintoja ja tiloja, joista syntyy ylimääräisiä siivouskustannuksia vuodesta toiseen. Paradoksaalisesti suurin osa näistä ongelmista syntyy jo rakennusten suunnitteluvaiheessa – silloin, kun puhtausalan ammattilaiset ovat poissa neuvottelupöydästä.

Rakentaminen ja remontointi ovat merkittäviä hiilijalanjäljen lähteitä, mutta vastuullisilla valinnoilla voidaan ympäristövaikutuksiin vaikuttaa jo suunnittelupöydällä. Siirryttäessä kohti tulevaisuuden hiilineutraalimpaa rakentamista tarvitaan käytännön tekoja, joissa painotetaan materiaalien uudelleenkäyttöä, energiatehokkuutta ja pitkäikäisiä ratkaisuja. Pyrkimällä minimoimaan jätettä ja välttämään kertakäyttökulttuuria tuemme kestävää rakentamiskulttuuria.

Sisustussuunnittelijan työ ei ole yksinäistä puurtamista, vaan menestyksen ratkaisee yhä useammin vahva verkosto, joka tuo projekteihin osaamista, resursseja ja näkyvyyttä. Rakennettu ympäristö, uudet teknologiat ja asiakkaiden odotukset kehittyvät vauhdilla, projektit ovat entistä monimuotoisempia ja vastuullisuuden merkitys korostuu. Yksittäisen suunnittelijan menestys ei riipu vain ammattitaidosta tai luovasta näkemyksestä, vaan se rakentuu myös vahvoista verkostoista.

Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi kilpailla kotitoimiston helppouden kanssa?