Konepajalta kajahtaa

Pasilan evoluutio jatkuu edelleen. Pasilan Konepajan alue on tällä hetkellä yksi mielenkiintoisimpia kaupunkikehityskohteita Helsingissä: kiehtova yhdistelmä Suomen teollista historiaa ja modernia täydennysrakentamista. Konepajan alueella on jo nyt asuntoja, toimistoja, co-working-tiloja, ravintoloita, kulttuuria ja hyvinvointia – ja kokonaisuus tulee vielä lähivuosina täydentymään.

Logistisesti merkitystä on silläkin, että alueen vierestä kulkee Teollisuuskatu, joka yhdistää Pasilan ja Kalasataman keskukset. Kaupungin intressi ”tupladynamon” kehittämiseen on ilmeinen. Konepajan alueelle haettiin arkkitehtikilpailun avulla ratkaisuja siihen, kuinka uusi hotelli- ja toimistorakennus voitaisiin sijoittaa luontevaksi osaksi historiallisesti arvokasta aluetta.

Konepajalla saatiin uusi vaihde silmään jo vuonna 2018, kun The Train Factory Oy osti alueen keskeisimmät rakennukset, Bruno Granholmin suunnittelemat ja vuosina 1899–1910 rakennetut kokoonpanohallin ja maalaamon. Historialliseen rakennuskokonaisuuteen kuuluu myös 1970-luvulla rakennettu entinen sähköjunahalli.

Nyt kahta historiallista rakennusta kunnostetaan ja kehitetään nykyaikaiseen käyttöön. Sähköjunahallin tilalle on tarkoitus rakentaa hotelli ja pääkonttoritason toimistotilaa, ja tuoda maantasokerroksiin uusia, monipuolisia toimintoja.

Paikalle haluttiin löytää suunnitteluratkaisu, jossa nykyistä tehokkaampi rakentaminen asettuu luontevaksi osaksi Konepajan asemakaavallista kokonaisuutta ja historiallisesti arvokasta ympäristöä. Samalla uuden rakennuksen tulee tukea Helsingin kaupungin tavoitteita kehittää Teollisuuskadun akselia keskeisenä työpaikka- ja keskusta-alueena, ja parantaa alueen jalankulkuympäristön laatua ja yhteyksiä.

Yhteistyössä kaupungin ja Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n kanssa järjestettyyn kansainväliseen Train Factory -kilpailuun kutsuttiin lopulta viisi arkkitehtitoimistoa. Kaupungillakin tunnustettiin, että suunnittelutehtävä on varsin vaikea, esimerkiksi hankalan muotoisen tontin takia.

Kilpailuehdotukset olivat kuitenkin ilahduttavan korkeatasoisia, avaten uudenlaisia näkökulmia alueen kehitykseen.

Kaupunki arvioi alkujaan, että kyseinen paikka tarvitsisi jotain muuta kuin vain pitkän ja monotonisen rakennusmuurin. Onnistuneimmissa kisaehdotuksissa olikin onnistuttu luomaan useaan osaan jakautuva, siropiirteinen volyymi, joka toi myös katutasoon jotain uutta. Kaikissa ehdotuksissa oli kuitenkin kehitettävää, ja tuomaristo päätyi pyytämään kolmelta työryhmältä tarkennuksia kilpailutöihin. Kaikki ehdotukset kehittyivät selkeästi toisessa vaiheessa.

Voittajatyöksi valittiin helmikuussa A Roof for Helsinki -ehdotus, jonka vahva ja omaleimainen suunnitteluratkaisu linkittää Teollisuuskadun uudella ja mielenkiintoisella tavalla Pasilan Konepajaalueeseen. Tuomaristo arvioi, että ehdotuksen aktiivinen ja kutsuva katutaso vastasi parhaiten hankkeen tavoitteita. Lisäksi ehdotuksella oli eniten potentiaalia luoda sekä uusi sisäänkäynti Konepajan alueelle että uusi ja vetovoimainen kohde kaupunkiin.

Tuomarit pitivät myös siitä, että hotellin tilavuus sijoitettiin hoikkaan, vaaleaan torniin, joka ”katoaa” taivaalle, pienentäen samalla kadun varjostusta. Voittajatyön suunnittelusta vastasi portugalilainen arkkitehtitoimisto MASSLab Porto yhteistyössä AFRY & AFRY Ark Studion kanssa.

Mitä sitten tapahtuu seuraavaksi? - Asemakaavoituksen aikana suunnitelmia työstetään edelleen, ja niistä käydään keskustelua myös kaupunkilaisten ja muiden osapuolten kanssa. Kaupunki haluaa tietysti, että työpaikka- ja keskusta-alueena kehittyvän Teollisuuskadun varrelle tulee lisää toimitilaa ja palveluita.

Uuden rakentamisen myötä myös maantasokerrosten elävyys ja jalankulun reitit alueella paranevat. Kaikkien toiveissa on, että Pasilan konepajan rooli elinvoimaisena työpaikka-, kulttuuri- ja tapahtumakeskittymänä vahvistuu entisestään.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.