mainos_275

Projektiesittelyt (julkisrakennukset ja -tilat)

Hyvä julkisivu kestää aikaa

artikkelikuva: Hyvä julkisivu kestää aikaa

Tesoman koulu Tampereella, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Kuva Tapio Koivula


Julkisivut ovat rakennuksen näkyvin osa, joten seinäpintojen ulkonäkö ja kestävyys ovat kriittisiä kysymyksiä kiinteistön elinkaaren ja toimivuuden näkökulmasta. Viime vuosina monia julkisivuja on elävöitetty väreillä ja erilaisilla taidekuvilla. Säänkestävyyttä on toisaalta parannettu betoni- ja tiilijulkisivujen pintakäsittelyillä.

Arkkitehtuurilla saadaan julkisivuihin näyttävyyttä.

Esimerkiksi Tampereen Tesomassa äskettäin valmistunut yhtenäiskoulun ja päiväkodin rakennushanke on nostanut koko alueensa yleisilmettä vaikuttavalla ulkonäöllään. Koulun uudisrakennuksessa on värikäs kuvitettu julkisivu.

”Maailmassa on harmautta ihan tarpeeksi. Suomalaisissa julkisivuissa olisi enemmänkin tilausta taiteelle, kuvituksille ja väreille”, korostaa Tesoma-hankkeen pääsuunnittelusta vastannut arkkitehti Annika Marttinen Arkkitehtitoimisto Lehto-Peltonen-Valkama Oy:stä (LPV).

”Värikkäät julkisivut eivät välttämättä ole trendi, mutta viime aikoina monet arkkitehdit ovat käyttäneet värejä aiempaa rohkeammin – varsinkin lapsille suunniteltujen tilojen julkisivuissa.”

”Tesoma on perinteinen 1970-luvun lähiö. Kouluhankkeen yhteydessä haluttiin lisää nostetta koko asuinalueelle. Kun kyseessä on iso rakennus, se tuo ympäristöönsä huomioarvoa ja näyttävyyttä”, selittää Marttinen.

Arkkitehdit kuitenkin katsovat ympäristöä laajemmin. Aivan kaikkiin paikkoihin värikkäitä julkisivuja ei voi laittaa, mutta Tesoman koulu yksittäisenä julkisena rakennuksena sopii alueelle.”

Kaupunkien keskusta-alueilla värikkäät rakennukset voisivat sen sijaan herättää liikaakin huomiota.

”Toki paljon riippuu myös siitä, minkä tyyppinen rakennus tai projekti on kysymyksessä. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaren uudella asuinalueella on värikkäitä julkisivuratkaisuja. Suunnittelussa on haettava sopusointuisia ratkaisuja, jotka myös kestävät aikaa”, Marttinen korostaa.

Harmoniaa seiniin

Tesoman koululle on sittemmin myönnetty hyvän rakentamisen palkinto. Eräitä palkintoperusteita olivat suunnitelman nuorekkuus ja rohkeus.

Marttisen mukaan Tesomassa tehtiin hyviä ja rohkeita ratkaisuja, joilla haettiin uutta ilmettä.

”Koulusta saatiin näyttävä kokonaisuus, jonka rakentamiskustannukset jäivät kuitenkin kohtuullisiksi.”

”Rakennuksen tiilijulkisivut ovat kantavia sandwich-elementtejä. Metalliset reikälevyt ovat säänkestävää polttomaalattua alumiinia”, Marttinen kertoo.

Metallijulkisivussa on kuvituksena suomalaisia metsäaiheita. Kuvat on tehty rei’ityksellä, jossa reikien koko ja tiheys vaihtelevat.

”Kuvien piti näkyä selkeästi niin rakennuksen ulko- kuin sisäpuolellekin. Yksityiskohdissa oli paljon pohtimista.”

Rakennukset ovat Marttisen mukaan hyvin yksilöllisiä. Monissa rakennuksissa tarvittaisiin myös rauhallisia julkisivuja, joissa esimerkiksi ikkunoiden sijoittelua harkittaisiin huolellisesti.

”Nimenomaan harmoniaa kaivattaisiin julkisivuihin nykyistä enemmän”, hän arvioi.

kuva
Tampereen Koskikeskus. Kuva: Westface Oy

Materiaalit valittava rakennustapaan sopiviksi

Julkisivujen materiaalit ovat monimuotoistuneet.

”Nykyisin materiaaleja yhdistellään entistä rohkeammin uudenlaisten efektien aikaansaamiseksi. Helsinki on tämän kehityksen etulinjassa”, arvioi Westface Oy:n toimitusjohtaja Marko Virtanen.

Westface toimittaa muun muassa pintamateriaaleja ja kiinnitysjärjestelmiä erilaisille tuulettuville julkisivurakenteille.

”Monesti julkisivun toteutuksessa käytetään 2–3 eri materiaalia. Toisaalta rakentamisen ekologisuus ja ympäristöystävällisyys ovat lisääntyneet, ja tämä näkyy myös julkisivuissa.”

Onnistunut julkisivutoteutus edellyttää kuitenkin myös tietoa materiaalien kestävyydestä ja muista ominaisuuksista.

”Markkinoilla voi olla sellaisiakin tuontimateriaaleja, joita ei ole suunniteltu suomalaiseen rakennustapaan soveltuviksi. Ulkomailla julkisivuja tehdään eri tavalla. Vastuu julkisivusta on viime kädessä suunnittelijoilla, mutta heillä saattaa olla puutteellista tietoa materiaaleista”, Virtanen epäilee.

Myös asennustöiden valvonta voi olla ongelmallista, jos urakoitsijat käyttävät työmailla pitkiä alihankintaketjuja.

Kokonaisuus toimivaksi

Virtasen mukaan rakentamisessa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota julkisivujen elinkaareen ja toimivuuteen.

”Julkisivun kuoren oikea toteutus on oleellinen kysymys. Siinä tarvitaan paljon rakennusteknistä osaamista.”

”Suomessa esimerkiksi ilmaston ja sään vaikutukset aiheuttavat julkisivuille ongelmia. Pulmana ovat muun muassa tuulikuormat, viistosateet, uv-säteily, jäätyminen sekä lämpötilan ja kosteuden vaihtelut. Materiaalien paloturvallisuuskin on tärkeää.”

”Hyvä julkisivusuunnitelma ottaa kaikki eri tekijät huomioon. Ongelmat voivat tulla esiin ehkä vasta vuosikymmenien kuluttua. Nyt esimerkiksi nähdään, että 1970- ja 1980-lukujen taloissa on vikoja julkisivuissa”, Virtanen muistuttaa.

Nykyisin kuntien rakennusvalvontaviranomaiset pyrkivätkin tutkimaan esimerkiksi ehdotettujen muutostöiden rakennusfysikaalisia vaikutuksia korjausrakentamishankkeissa yhä tarkemmin.

Toisaalta erilaisiin tehosteisiin julkisivuissa on suhtauduttu entistä sallivammin.

”Tehosteilla voidaan korostaa nykyvirtauksia. Toisaalta halutaan välttää sitä, että julkisivut olisivat liian yksitoikkoisen näköisiä”, Virtanen arvioi.

Hänen mukaansa esimerkiksi korkeapainelaminaateilla, keraamisilla lankuilla ja alumiinikomposiittilevyillä voidaan saada aikaan monenlaisia yksilöllisiä ratkaisuja.

”Julkisivujen suunnittelussa on otettava paljon asioita huomioon. Suunnittelu on usein varsin teknistä”, Virtanen muistuttaa.

kuva
Kuvat on printattu suoraan julkisivumateriaaliin tehtaalta asiakkaan toiveiden mukaan, paikallista historiaa kunnioittaen. Kuva: Westface Oy

Pintakäsittelyillä väriä ja suojausta

Uudenmaan Pintasuojaus Ky:n myynti- ja hallintojohtaja Merja Enroth pitää betoni- ja tiilijulkisivujen pintakäsittelyä hyvänä ratkaisuna niin arkkitehtuurin kuin rakennusten elinkaarenkin näkökulmasta.

”Pintakäsittely suojaa kiviseinää muun muassa sään vaikutuksilta sekä liikenteen aiheuttamalta noelta. Lika ei imeydy käsiteltyyn betoniin, vaan jää sen pinnalle ja voidaan helposti pestä pois.”

”Toisaalta julkisivujen käsittelyaineessa on usein mukana väriä, jolloin betoni- tai tiilijulkisivu voidaan kuultokäsitellä halutun väriseksi tai sävyiseksi. Värikartan värien lisäksi seiniin saadaan metallisävyjä: kultaa, hopeaa, pronssia tai alumiinia”, Enroth luettelee vaihtoehtoja.

Myös erilaiset seinäefektit kuten kaksoisväritykset ovat mahdollisia. Seinä voi silloin näyttää eri suunnista katsottuna vaikkapa vihreän- tai violetinväriseltä, valon taittumisen mukaan.

”Julkisivujen pintasuojauksissa käytettävä Faceal Color ei ole maali, vaan nimenomaan seinien pintakäsittelyaine. Käsittelyn jälkeenkin betoni näyttää betonilta eikä maalatulta seinäpinnalta”, korostaa Enroth.

”Tällaiset pintasuojaukset tulivat alun perin käyttöön Saksassa vuonna 2003 ja niitä on toteutettu Euroopassa jo paljon. Suoritamme pintakäsittelyt Suomessa yleensä omin voimin, koska työ vaatii jonkin verran erikoisosaamista ja kokemusta.”

Pitkää ikää seinäpinnoille

Enrothin mukaan pintakäsittelyaineella betonipinta saadaan värilliseksi edullisemmin kuin käyttämällä niin sanottua väribetonia.

”Lisäksi tasalaatuisen pinnan aikaansaaminen väribetonilla on vaikeaa. Usein on parempi vaihtoehto käyttää tavallista harmaata betonia tai betonielementtiä ja sen jälkeen käsitellä seinä värillisellä suoja-aineella.”

”Suoja-aine sopii hyvin myös graafisen betonin pintakäsittelyyn, koska pintakuviointi jää edelleen näkyviin”, Enroth toteaa.

Julkisivupintaan saadaan myös erilaisia värikorjauksia, jos pintaväri vaikkapa poikkeaa liiaksi viereisen seinäpinnan sävystä.

Ensimmäinen tällaisella pintakäsittelyllä suojattu rakennus Suomessa oli Kangasalan lukio. Viime aikojen merkittäviä kohteita ovat olleet esimerkiksi Imatran teatteri sekä Helsingin Länsiterminaali, jossa suojattiin ja sävytettiin myös rakennuksen sisäpuolisia betonipintoja. Myös monenlaisia asuinkerrostaloja on suojakäsitelty.

”Kohteita tulee koko ajan lisää, koska pintasuojauksen hyötyjä on alettu ymmärtää. Käsittely pidentää julkisivun ikää”, sanoo Enroth.

Teksti: Ari Mononen

kuva
Koko korttelin laajuinen K-Kampus-kokonaisuus on pintasuojattu Uudenmaan pintasuojauksen Faceal Oleo HD -suoja-aineella. Käsittely pitää pintojen huoltokustannukset kurissa. Kuva: Uuudenmaan Pintasuojaus Ky

Mitä mieltä olit artikkelista?

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »

!-- Go to www.addthis.com/dashboard to customize your tools -->