Vähähiilisyys ja digitaalisuus mullistavat

Rakentaminen etsii uomaansa 2020-luvulla. Esimerkiksi liike- ja varastorakentaminen hiljenee selvästi mittavien hankkeiden valmistuessa.

Teollisuusrakentaminen sen sijaan vaikuttaisi kasvavan terhakkaasti lisääntyvästä kansainvälisen talouden epävarmuudesta huolimatta. Julkinen palvelurakentaminen kipuaa ennätystasolle, kun sekä sairaala- että kouluhankkeita kohoaa poikkeuksellisen paljon. Julkisen rakentamisen odotetaan kuitenkin hidastuvan muutaman vuoden päästä.

Rakennusteollisuuden ykköshaasteita 2020-luvulla on vähähiilisyys. Rakennusteollisuus RT on laatimassa Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekarttaa ympäristöministeriön ja sidosryhmiensä kanssa. Tiekartassa selvitetään keinot päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen uudis- ja korjausrakentamisessa ja myös rakennusten pitkän elinkaaren aikana. Taustalla on Suomen tavoite olla hiilineutraali maa vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.

Keskeisimpiä keinoja tiekartassa ovat rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja mahdollisimman vikkelä vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtyminen. Rakennuskannan korjaaminen oikeaoppisesti edistää vähähiilisyyttä jopa uudisrakentamista enemmän.

Koko rakennusala on saatava mukaan ilmastotalkoisiin, koska Suomen hiilijalanjäljestä yli kolmannes liittyy rakentamiseen ja erityisesti rakennusten käyttöön. Esimerkiksi liikenteen ja matkailun osuus Suomen hiilijalanjäljestä jää reiluun viidennekseen eli selvästi rakentamista pienemmäksi. Yksittäistä rakennusta tarkasteltaessa rakentamisvaiheen ja rakennusmateriaalien päästöjen osuus elinkaarisesta hiilijalanjäljestä on noin neljännes. Ylivoimaisesti eniten päästöistä eli kaksi kolmannesta syntyy rakennusten energiankulutuksesta.

Rakennusteollisuus RT:n tiekartassa luvataan ottaa huomioon rakennusten elinkaari alkaen maankäytöstä sekä kaavoituksesta ja ulottuen käyttöön/ylläpitoon ja (viimein) purkamiseen. Siinä tullaan tarkastelemaan myös sitä, miten maankäyttö- ja rakennuslain vireillä oleva kokonaisuudistus, rakentamisen elinkaarinäkökulma ja vähähiilisyys kytketään laajempaan valtakunnalliseen tiekarttatyöhön. Rakennusteollisuuden lisäksi useat muut teollisuusalat laativat vähähiilisyyden tiekarttoja, joita koordinoidaan ministeriötasolla. Myös Euroopan unionin komissiossa pohditaan kestävän rakentamisen ohjauksen laajentamista.

Ympäristöministeriön valmistelemassa uudessa rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmässä otetaan huomioon myös rakennusmateriaalien ilmastovaikutus. Samalla rakennusten elinkaaren ilmastovaikutusten laskenta kytkeytyy (vuoteen 2025 mennessä) osaksi rakennusmääräyksiä ja rakennuslupien hakemista. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennusten suunnittelu – ja esimerkiksi hiilijalanjäljen laskentaa tukevat tietokannat ja tietomallinnukset – täytyy nostaa uudelle tasolle koko maassa.

Rakentamisen vähähiilisyysnormien kiristyminen sekä imago- ja markkinapaineiden kasvu luovat tarvetta ympäristöluokituksille ja -sertifikaateille, jotka todentavat rakennusten hiilijalanjälkeä luotettavalla tavalla. Jo 2010-luvulla näitä sertejä otettiin Suomessa käyttöön (väestömäärään suhteutettuna) varsin hyvin – nyt puhutaan sadoista sertifioiduista rakennuksista. Nykyisellään jopa yli puolet uusista merkittävistä kaupallisista rakennusprojekteista hankkii ympäristösertifikaatin, kuten LEED, BREEAM tai WELL.

Ilmastotietoisuuden lisäksi toinen rakentamisen vahva trendi 2020-luvulla tullee olemaan digitaalisuus. Esimerkiksi Rakennusteollisuus RT on perustanut yhdessä jäsenyritysten kanssa digiryhmän ratkomaan niitä haasteita, joita digitalisoituva maailma asettaa rakennetulle ympäristölle ja ennen kaikkea rakennusalan yrityksille. Digiryhmään kuuluu rakentamisen digitalisaation eturintaman toimijoita.

Rakennusteollisuus RT:n digiryhmä pitää yritystason keskeisimpinä haasteina mm. osaamisvajetta ja vähäisiä resursseja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä sekä epävarmuutta aiheeseen liittyvän lainsäädännön tulkinnassa.

Kansallisen tason haasteina nähdään esimerkiksi vanhakantaiset asenteet, strategisten linjausten puute sekä siiloutunut ajattelutapa, jonka myötä rakennettu ympäristö on kunnissa jaettu infraan ja rakennuksiin, eikä sen kehitystä tarkastella yhtenä kokonaisuutena.

Petri Charpentier

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Toiminnallisuus yhdistyy estetiikkaan akustiikkafleecellä varustetuissa Heradesign Alpha+ -puukuituakustiikkaratkaisuissa. Heradesign Alpha+ -akustiikkalevyjen tuotekehityksessä on panostettu tehokkaaseen äänen absorptioon ja helppoon asennettavuuteen.

Kivivillapohjaisen Rockfon Color-all^® -akustiikkaratkaisun vivahteikkailla sävyillä voi luoda erilaisia tunnelmia klassisen hienostuneesta aina dramaattiseen tai kodikkaaseen. Suljetussa kierrossa kierrätettävän tuotteen akustiset ominaisuudet ja paloluokitus ovat erinomaiset.

Durat tuo ensimmäisenä maailmassa myyntiin solid surface -komposiitin, jossa yhdistetään kierrätysmateriaalista valmistettu PET-hartsi ja kierrätetty solid surface -komposiittimateriaali. Duratin kehittämän Durat Plus- tuotteen raaka-aineena voidaan hyödyntää kaikkien valmistajien solid surface-materiaalia. PET-hartsi valmistetaan muun muassa muovisissa juomapulloissa käytettävästä PET-muovista.

Suomessa on suhteellisen harvinaislaatuista, että rakennustyömailla tai rakennuksissa tapahtuu onnettomuuksia, joissa tavanomaisen käytön seurauksena syntyy vakavia tapaturmia ja henkilövahinkoja. Viime vuosikymmenien uutiset parvekkeiden kaiteisiin liittyvistä onnettomuuksista ovat siten poikkeuksellisia ja huolestuttavaa kaikille, niin rakennusalan ammattilaisille kuin rakennusten käyttäjille ja omistajille.

Kun pääsuunnittelija yhdessä kestävän rakentamisen astiantuntijan kanssa auttaa tilaajaa kytkemään vähähiilisyystavoitteet hankkeisiin oikea-aikaisesti, saavutetaan kokonaisvaltaisesti kestävä hanke. Tulokset näkyvät ympäristövaikutuksissa, käyttäjien hyvinvoinnissa sekä elinkaarikustannuksissa.

Vähähiiliset pintamateriaalivalinnat auttavat hillitsemään toimitilauudistuksista aiheutuvia hiilipäästöjä. Interfacen vähähiilisten, akustoivien tekstiililaattojen valmistuksessa käytetään kierrätettyjä ja biopohjaisia materiaaleja

Habitaren vahvasti kasvava ammattilaisalusta Habitare Pro tähtää suomalaisen muotoilualan kansainvälistymiseen sekä ammattilaisyleisön verkostoitumis- ja liiketoimintamahdollisuuksien tukemiseen. Monipuolinen ohjelmatarjonta on suunniteltu muotoilualan ammattilaisten mielenkiinnon kohteita silmällä pitäen.

Jos halut suojella luontoa, sinun tulisi valita puupohjainen lukkopontillinen lattia, jonka voi kierrättää, joka on paikallisesti valmistettu ja jonka raaka-aine tulee FSC-sertifioiduista metsistä. Lattian puisen pintakerroksen tulisi olla ohut ja kovetettu, jotta yhdestä tukista voitaisiin valmistaa iso määrä lattiaa ja jotta lattia kestäisi käytössä pitkän aikaa. Tällä periaatteella ruotsalainen Välinge Innovation AB kehitti käänteentekevät kovetetut puulattiansa. Nämä kovetetut Bjelin-lankkulattiat ovat kovempia, kosteutta kestävämpiä ja edullisempia ja ennen muuta ympäristöystävällisempiä kuin vastaavat perinteiset puu-, muovi- ja keramiikkalattiat.

KUN ON saanut elää lapsuutensa kultaisella 80-luvulla, on tähän mennessä ehtinyt pyöritellä silmiään moneen kertaan ihmetellessään ylenmääräiseltä tuntuvaa suojelua leikkiviä lapsia kohtaan. ”Älä kiipeä sinne, varo tuota, ota kaiteesta kiinni, varo ettet liukastu, kypärä päähän jne.”

Rakennusten ulkoseinien lämmöneristyksen parantaminen on ympäristön kannalta myönteistä. Ulkoseinien uusiminen tyylikkäiksi ja energiatehokkaiksi tyypillisesti nostaa kiinteistön arvoa ja asumismukavuutta. Samalla taloyhtiössä voidaan saada merkittävääkin säästöä energiakustannuksissa.