Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet)

Luonnonkivi

Julkisivumateriaali, joka kestää kauniina ja huoltovapaana seuraaville sukupolville

Luonnonkivestä tehty paanurakenne on ekologinen, esteettinen ja kustannustehokas vaihtoehto erityisesti puurunkoisten rakennusten julkisivuihin. Vuosisatoja käytössä ollutta menetelmää on kehitetty modernin julkisivuarkkitehtuurin tarpeisiin ja Suomen oloihin sopivaksi.

”Kivipaanutyyppinen rakenne on kuin panssari talon ulkokuoressa”, kuvailee Liuskemestarit Oy:n myyntijohtaja Arttu Jokinen. ”Vastaavalla tyylillä on tehty vesikattoja keskieurooppalaisiin linnoihin vuosisatojen ajan.” Kotimaisista, tunnetuimmista arvorakennuksista Jokinen mainitsee Suomen Kansallismuseon ja Aleksi 13 -tavaratalon Helsingissä, joiden kivipaanukatot ovat kestäneet sukupolvelta toiselle. ”Laadukas ja oikein valittu liuskekivi on todella kestävä, kivi säilyy rapautumatta helposti jopa 100–200 vuotta”, kertoo Jokinen.

”Olemme tutkineet eri järjestelmiä, mitä maailmalla on tehty ja mikä rakenne kestää Suomen olosuhteissa”, Jokinen kertoo. ”Lanseerasimme Leafstones® (lehtikivi) -järjestelmän, joka sopii tänne.”

”Vastaavanlaisia julkisivujärjestelmiä on ollut laajasti käytössä Ruotsissa ja Tanskassa, mistä moderni luonnonkivestä tehty paanurakenne on lähtöisin”, kertoo Jokinen.

”Tanskassa esimerkiksi on toteutettu kerrostaloja, jopa 10 000 neliömetrin kokoisia puutalokortteleita, luonnonkivestä tehdyillä julkisivuilla”, Jokinen sanoo ja täydentää, että paanurakenteinen järjestelmä sopii hyvin myös pientalojen julkisivuverhoiluun.

”Kivipaanu sopii puutalojen pinnoituksiin hyvin, koska se on palamaton ja siksi paloturvallinen materiaali ”, perustelee Jokinen. ”Uusi Leafstones®-järjestelmä sopii erityisen hyvin puurunkoisten rakennusten julkisivumateriaaliksi, sillä kivipinta ei vaurioidu, vaikka rakennus liikkuu, värähtelee tai painuu.”

Aidolla luonnonkivellä on pieni hiilijalanjälki

Luonnonkiven ekologisia ominaisuuksia ovat muun muassa pieni hiilijalanjälki ja se, että läpensä aito materiaali on lähes kokonaan huoltovapaa. ”Mikä muu materiaali pitää värinsä, kestää pakkasrasitusta ja on yhtä sitkeä?” pohtii Jokinen. ”Luonnonkiveä ei tarvitse maalata eikä kyllästää, ja sille riittää normaali pesu tai pelkkä sadevesi.”

Luonnonkivi poikkeaa teollisesti tuotetusta materiaalista siinä mielessä, että se ei ole massasta valmistettu eikä se sisällä kemikaaleja. ”Sekoittamalla eri ainesosia ei saa näin kestävää”, Jokinen toteaa. ”Paanut halotaan käsityönä ja kivi sahataan määrämittaan. Se on eri asia kuin, että kivi murskataan erikseen hiekaksi”, selittää Jokinen. ”Paanun taloudellisin koko on 250 x 400 mm, josta 50 mm jää piiloon eli näkyvä osuus on 200 x 400 mm”, Jokinen opastaa. ”Saatavilla on myös muita kokoja, joista suurin on 300 x 600 mm.”

Kiven paksuus Leafstones®-järjestelmässä on vain noin 8 mm. Uuden innovatiivisen järjestelmän ansiosta kiven kiinnittäminen on nopeaa ja kustannustehokasta, sillä asentaminen on mahdollista vuodenajasta riippumatta. ”Koska laastia ja liimoja ei tarvita, kiviverhouksen voi asentaa kesällä tai talvella.”

Luonnonkivestä tehty verhous kestää auringon aiheuttamat UV-säteet, sateet ja myrskyt. Rakenteet ja eristeet pysyvät turvassa kivipaanujen alla vuodesta toiseen. Leafstones-kivet kiinnitetään mekaanisesti, joten järjestelmästä saadaan hyvin tuulettuva: rakenne pitää lämmöneristeet kuivina ja estää homeiden kasvun. ”Kiviverhous kestää, sillä Leafstones-järjestelmään valituilla luonnonkivillä on luokitukseltaan pienin vedenimukyky ja paras pakkaskestävyys”, lupaa Jokinen.

Ekologisuuden puolesta puhuu sekin, että luonnonkivestä tehdylle paanurakenteelle on luvassa yli 100 vuoden käyttöikä. ”Käytöstä poistuneet kivet voidaan hyödyntää sellaisenaan, mikä tekee kierrätettävyydestä erittäin hyvän.”

Esteettisesti mielenkiintoinen julkisivumateriaali

Muunneltavissa oleva Leafstones®-järjestelmä sisältää visuaalisesti useita erilaisia vaihtoehtoja. Paanuverhouksen ladontaa on mahdollista suunnitella yksilöllisesti, ja halutessaan kivet voi kiinnitystekniikkaa hieman muuttamalla asentaa salmiakki- tai kalansuomukuvioon. Pääasiassa harmaiden värien skaala on vaaleasta harmaasta mustaan, lisäksi joukossa on useasta sävystä koostuva ruskea ”multicolor.”

”Luonnonkivellä täysin mustan sävyn saavuttaminen on haastavaa”, kertoo arkkitehti Jouni Lehtonen SIGGE Arkkitehdit Oy:ltä. ”Luonnonkivellä pääsee lähelle mustaa, karhea kivipinta tekee sävystä vielä tummemman”, Lehtonen sanoo. ”Luonnonkivisissä julkisivuissa rajaavana tekijänä on kivilaji. Paanumaisissa asennuksissa, joissa haetaan tummaa pintaa, on käsityönä lohkottu tumma ja luja liuskekivi luonnollinen valinta”, tarkentaa Lehtonen.

Talvisiin pakkasolosuhteisiin sopiva luonnonkivi on varma valinta sävyn kannalta. ”Liuskekivi kun on lohkottu käsityönä luonnonkivestä, tiedämme, että sävy tulee pysymään”, toteaa Lehtonen.

”Arvostan luonnonmateriaaleja, ja käytän niitä mielelläni kohteiden suunnittelussa. Jos ajatellaan aikaa ja ekologisuutta, kivi on hyvä materiaali. Siitäkin on kokemukseen perustuvaa näyttöä, että kaunis julkisivu on paremmin suojassa ilkivallalta. Kaunis rakennus jää useimmin töhrimättä”, Lehtonen arvioi.

Käytännön esimerkkinä paanurakenteen soveltuvuudesta julkisivuarkkitehtuuriin Lehtonen mainitsee Naantalin ydinkeskustaan toteutuneen asuinkerrostalokorttelin – As. Oy Naantalin Victorian, jonka julkisivujen verhoilussa käytettiin osittain luonnonkiveä. ”Tavoitteena oli esteettisesti mielenkiintoinen julkisivu, joten materiaalien oli syytä olla arvokkaampia ja kestävämpiä”, kertoo Lehtonen.

Historian havinaa ja vanhan kaupungin idylliä huokuvan asuinkorttelin suunnittelussa tavoitteena oli, että siinä yhdistyvät sekä moderni arkkitehtuuri että alueen historiaa kunnioittavat ratkaisut. Lehtonen kertoo, että muilta osin asuintalojen julkisivumateriaalina oleva rappaus määräytyi kaavasta, ja sen väritys vaihtelee korttelissa rakennuksittain. Ensimmäinen kerrokseen valittiin luonnonkivestä tehty verhoilu.

”Paanurakenne tuo modernimman ja mielenkiintoisemman ilmeen, ja luonnonkivi erottuu materiaalina muista.”

Lehtonen kertoo, että Naantalin kerrostalokorttelissa kivipaanut asennettiin väärinpäin, jotta lopputuloksesta saatiin särmikkäämpi. ”Teimme sellaisen valinnan, että suorempi puoli jäi näkyviin, koska se sopi mielestämme vaativaan kaupunkiympäristöön hyvin.”

Lisätietoja: liuskemestarit.fi

Teksti: Tanja Karpasto

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.