Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

NÄKÖKULMA

2030-luku on jo täällä, oletko valmis?

Olen sisustusarkkitehdit SIO:n hallituksen uusi puheenjohtaja, Lars 'Lasse' Räihä. Tatu Ahlroos päätti astua sivummalle ansiokkaan 5 vuoden johtamisen jälkeen – astun melko isoihin ”saappaisiin”, kiitos siitä Tatu!

”INTERWEBIÄ” (osoittaakseni mihin sukupolveen kuulun) selatessani kohtasin erittäin mielenkiintoisen ja mieltä askarruttavan luennon lähitulevaisuudestamme. Tony Seba on verkkosivunsa mukaan kirjailija, puhuja, kouluttaja, enkelisijoittaja ja yrittäjä Silicon Valley:ssa. Luento keskittyi liikkumisen murrokseen North Carolinassa, Yhdysvalloissa, mutta kosketti kaikkia elämän aloja ja sitä, miten murros heijastuu niihin. Äärimmäisenä kiteytyksenä todettakoon, että hänen mukaansa on epätodennäköistä, että kulutamme aikaamme tai rahamme liikkumiseen enää 2030 jälkeen. Kaikki liikkuminen tulee tapahtumaan sähkön voimin ja ilman kuljettajia, autonomisesti ja tekoälyn avulla. Esimerkkinä hänellä oli, että ostamalla kahvin ”kahvilaketjun bussissa”, pääsee lähialueella paikasta A, paikkaan B, ilman vaihtoja tai pitkiä kiertoreittejä – kuulostaa houkuttelevalta!

Jos tämä ennakoitu murros toteutuu – puheenvuoro oli vähintäänkin vakuuttava – miten me voimme varautua siihen? Esimerkiksi olemalla ostamatta polttoaineella liikkuvaa autoa – kuulemma ainut taloudellisesti perusteltavissa oleva vaihtoehto jo nyt, 2020 jälkeen, on täyssähköauto!? Miten voimme huomioida murroksen tilojen ja sisustusten suunnittelussa?

Viime vuoden pandemia on jo auttanut meitä matkalla kohti murrosta. Oli ala melkein mikä vain, on etätyö ja etäkokoukset tulleet pysyväksi osaksi arkea. Samalla vaatimukset tavanomaisia toimistotiloja kohtaan ovat muuttuneet silmänkäänteessä. Esimerkkinä saimme tehtäväksi suunnitella ns. ”test fit”-pohjan, jossa vuokralaisehdokkaan emoyhtiö oli määrännyt ”6 feet policyn” – kaikkien toimistolla olevien työpisteiden oli oltava vähintään 6 jalan, eli n. 1,8 m etäisyydellä toisistaan – henkilökunnan turvallisuuden vuoksi. Lisääntyneet etäisyydet ja henkilökunnan määrän rajaaminen on jo nyt johtanut siihen, ettei tilojen pinta-aloja voidakaan välttämättä pienentää, vaan niitä suunnitellaan uudelleen, uusista lähtökohdista.

Samalla kuluttaminen ja uuden neitseellisen tavaran tuottaminen on kuulemma jo nyt kohdannut lakipisteensä. Nykyään yhä useampi valmistaja hakee ratkaisuja ja toimintamallien muutosta, voidakseen palvella uutta, jo käsillä olevaa tilannetta, jossa kiertotalous ja tavaran uudelleen käyttö on ensisijainen ratkaisu. Muutamia esimerkkejä mainitakseni, nykyään on useampi taho maailmalla, jotka myyvät uudisrakennuskohteisiin kunnostettuja tiiliä, puretuista rakennuksista, jolloin hiilidioksidia säästyy 0,5 kg tiiltä kohti. Eräässä projektissamme likaantunut ja nuhjaantunut palamatto toimitettiin takaisin tehtaalle, jossa siitä valmistetaan uusia palamattoja. Useassa projektissa verhoillut kalusteet verhoillaan uudelleen mieluummin, kuin hankitaan uutta. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin.

Meidän suunnittelijoiden on myös mukauduttava tähän uuteen maailmanjärjestykseen – suunnittelu on tehtävä näkökulmalla: kiertotalous, kestävä kehitys ja kierrättäminen ensin. Onneksi on havaittavissa useampia suunnittelutoimistoja, jotka ovat jo omaksuneet tämän lähestymistavan tai vähintäänkin ilmoittavat aikovansa tehdä sen. Se on pieni ensiaskel, jonka kautta voimme ryhtyä vaikuttamaan tilaajiimme, rakennusliikkeisiin ja suunnittelua ohjaaviin viranomaisiin. Onneksi kaikki tahot ovat mukanamme ”samassa veneessä”. Lisäksi nykymaalimassa, jossa kaikki tieto on kaikilla käytössä, kaikilla edellä mainituilla tahoilla tuntuu olevan samanlaiset aikomukset – täyttä vauhtia kohti kestävämpää 2030-lukua!

Lars 'Lasse' Räihä
Hallituksen puheenjohtaja
Sisustusarkkitehdit SIO ry

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Helsingin Munkkiniemessä sijaitseva Hoplaxskolan palasi alkuvuodesta 2025 peruskorjattuihin ja laajennettuihin tiloihinsa. 1950-luvun koulurakennus on saanut uuden elämän, jossa yhdistyvät rakennussuojelu, modernit oppimisympäristöt ja kasvuun vastaavat tilaratkaisut. Hanke toi esiin vanhan ajan arkkitehtuurin arvot – ja teki niistä taas ajankohtaisia.

Puu ei ole vain rakennusmateriaali – se on aktiivinen hiilinielu, hyvinvoivan sisäilman mahdollistaja ja vastuullisen paikallisuuden tukija. Rakentamisen arjessa pienilläkin valinnoilla voi olla suuri vaikutus ilmastoon, yhteisöihin ja tulevaisuuteen.

Jyväskylän Hippos-hankkeen rahoitus on varmistunut, sillä myös Osaamiskeskuksen pääoma on saatu kokoon ja ulkopuolinen rahoitus on nyt kasassa. Näin ollen hankkeen rakentaminen voi alkaa kesäkuussa. Mikäli jatkovalituksia hankkeesta ei tehdä, rakentaminen alkaa harjoitusjäistä, jotka on tarkoitus saada valmiiksi syksyyn 2026 mennessä. Myös muiden kokonaisuuksien valmistelevat työt lähtevät käyntiin ensi kesän aikana.

Pohjolan OP:n uuden toimitalon ja asuintorni Graadin rakentaminen alkaa Oulun ydinkeskustassa. Arkkitehtuurisesti korkeatasoinen, Oulun keskustan elinvoimaa lisäävä uudisrakennus on suunniteltu ja toteutetaan alueen kulttuurihistoriaa kunnioittaen yhteistyössä Laptin, A-Insinöörien ja suunnittelijoiden kanssa.

Laattapiste-Pukkila Oy on ostanut esteettömän rakentamisen ratkaisuihin erikoistuneen JMS-Tuote Oy:n liiketoiminnan. Liiketoimintakauppa tukee Laattapiste-Pukkilan strategiaa laajentaa esteettömyystuotteiden valikoimaa ja vahvistaa asemaa alan asiantuntijana sekä uudis- että korjausrakentamisen projekteissa.

Julkisivu on rakennuksen käyntikortti, suojakuori ja tärkeä tekninen kokonaisuus, joka vaikuttaa sekä rakennuksen ulkonäköön että sen toiminnallisuuteen. Julkisivun merkitys ei rajoitu esteettiseen ilmeeseen – se toimii myös suojaavana kerroksena sääolosuhteita vastaan ja vaikuttaa ratkaisevasti rakennuksen energiatehokkuuteen. Ilmastonmuutoksen, tiukentuvien energiamääräysten ja kiertotalouden vaatimusten myötä julkisivujen suunnittelu ja materiaalivalinnat ovat entistä vaativampia ja monipuolisempia.

Lasi on arkkitehtuurin kulmakivi, joka yhdistää estetiikan, valon ja läpinäkyvyyden ainutlaatuisella tavalla. Sen avulla voidaan luoda avoimia tiloja, lisätä luonnonvalon määrää ja hälventää sisä- ja ulkotilan välistä rajaa. Mutta kun ilmastokriisi pakottaa rakennusalan uudelleenarvioimaan käytettyjen materiaalien ympäristövaikutuksia, nousee kysymys: onko lasi todella ympäristöystävällinen materiaali – ja voiko sitä käyttää vastuullisesti kestävän arkkitehtuurin rakentamisessa?

Valaistus on noussut yhä keskeisemmäksi osaksi arkkitehtuuria ja tilasuunnittelua. Se ei ole enää vain funktionaalinen ratkaisu näkemisen mahdollistamiseksi, vaan tilaa määrittävä elementti, joka vaikuttaa kokemuksellisuuteen, esteettisyyteen ja energiankulutukseen. Valaistuksen uudet kehityssuunnat kytkeytyvät tiiviisti kestävään suunnitteluun, automaatioon sekä muunneltavuuteen – ominaisuuksiin, jotka ovat avainasemassa nykyaikaisessa ja tulevaisuuden arkkitehtuurissa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat 2020-luvulla siirtyneet kodin teknisistä välttämättömyyksistä kokonaisvaltaisiksi hyvinvointitiloiksi. Suunnittelun näkökulmasta ne ovat paikkoja, joissa yhdistyvät korkeatasoinen estetiikka, tarkasti harkitut materiaalit ja teknisesti vaativa toteutus – samalla kun kestävän kehityksen ja ekologisuuden vaatimukset korostuvat.

Puu on materiaalina kulkenut ihmisen rinnalla vuosituhansia. Sen merkitys rakentamisessa ei ole pelkästään tekninen tai esteettinen – se on myös kulttuurinen, ekologinen ja symbolinen. Arkkitehdeille ja suunnittelijoille puu tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, jotka yhdistävät kestävän kehityksen, paikallisuuden ja ihmisläheisen tilakokemuksen.