mainos_386

Projektiesittelyt (kasvatuksen ja opetuksen rakennukset)

Fiftarihelmi kiiltää taas - uudistettu Aalto-yliopisto Töölö

artikkelikuva: Fiftarihelmi kiiltää taas - uudistettu Aalto-yliopisto Töölö

Kuva: Tuomas Uusheimo


Aalto-yliopisto Töölö – eli entinen Kauppakorkeakoulu – sai pieteetillä tehdyn kauneuskäsittelyn. Kauppakorkeakoulun päärakennus, joka on Suomen jälleenrakennuskauden rakennustaiteen merkittävimpiä teoksia, palautettiin ajatuksella ja sydämellä kohti alkuperäistä 1950-luvun henkeä. Samalla sen talotekniikka päivitettiin 2020-luvulle.

Kohdetiedot: Aalto-yliopisto Töölö peruskorjaus

Rakennuksen omistaja: Aalto-korkeakoulusäätiö
Käyttäjät: pääkäyttäjä Aalto University Executive Education, ravintolapalveluiden kumppani Kanresta Oy
Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto SARC Oy
Pääurakoitsija: Fira Oy
Talotekniikkaurakoitsija: Caverion Oy

kuva
Kuva: Erkki Ölander

TULEVAISUUDEN TÖÖLÖ on elinvoimainen Aalto-yliopiston ja elinkeinoelämän kohtaamispaikka sekä liikkeenjohdon valmennus- ja kehittämispalveluiden uusi koti. Aalto Töölöstä löytyvät muun muassa yksi Suomen kauneimmista saleista, tiloja erilaisille tapahtumille ja ainutlaatuinen työympäristö upealla urbaanilla twistillä.

Vuonna 1950 valmistunut, arkkitehtityöpari Hugo Harmian ja Woldemar Baeckmanin suunnittelema rakennus kuuluu kansainvälisen modernin arkkitehtuurin suojeluun ja dokumentointiin erikoistuvan DoCoMoMo-järjestön rekisteriin. Korjaus- ja uudistamissuunnitelma tehtiin tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa.

kuva
Rakennukseen sisälle tulijat vastaanottaa Kristina Riskan teokset ”inevitableprogress I & II”.
Kuva: Tuomas Uusheimo

Peruskorjaushankkeen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Sarlotta Narjus Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:stä kertoo, että ikonisella rakennuksella ei kuitenkaan ole varsinaista virallista suojelustatusta ollenkaan. Virallisen suojelupäätöksen puuttuminen ei kuitenkaan ole vaikuttanut siihen, että arvorakennusta olisi kohdeltu jotenkin kaltoin vuosien varrella.

”Esimerkiksi 1990-luvun peruskorjaus oli hyvin tehty”, Narjus toteaa.

kuva
Taiteilija Sakari Kannoston Kiertää-teos sijaitsee Aalto-yliopisto Töölön portaikossa.
Kuva: Tuomas Uusheimo

Museoviraston kanssa samoilla linjoilla

Vaikkei talo sinänsä ole suojeltu, rakennuksessa on useita suojeltuja interiöörejä kuten juhlasali. Lisäksi kiinteistön keltatiiliseen julkisivuun ei saa tehdä muutoksia. Narjus kertoo, että keskustelut Museoviraston kanssa sujuivat hyvässä hengessä:

”Tässä projektissa tuntui olevan poikkeuksellisen vähän vastakkainasettelua – kaikki olivat ikään kuin samalla puolella tekemässä mahdollisimman hyvää lopputulosta.”

Remonttirumba alkoi toukokuussa 2019 ja valmistui vuoden 2020 lopussa. Korjaustöiden tavoitteena oli luoda aikaa kestävä, moderni ja kansainvälinen oppimisympäristö, joka kunnioittaa sodanjälkeisen Suomen arkkitehtuuria, muotoilua ja taidetta. Narjus huomauttaa, että jälleenrakennuksen vuodet olivat poikkeuksellista aikaa, jolloin ihmisistä on löytynyt yllättävääkin keksisiäisyyttä resurssiniukoissa oloissa:

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

”Rakentaminen tuon ajan oloissa oli haastavaa. Paljon rakennustarvikkeista saatiin eri puolilta lahjoituksina ja silti niistä on tehty hyvin eheä kokonaisuus. Tälle saavutukselle voi hyvällä syyllä nostaa hattua”, Narjus toteaa.

Arkkitehti aikakoneessa

Peruskorjauksessa luentosalien ja hienon juhlasalin pinnat palautettiin kohti alkuperäistä 1950-luvun tyyliä ja luokkatiloja kuorittiin 1990-luvun maailmasta. Noin 500 valaisinta, joista osa on Paavo Tynellin suunnittelemia, palautettiin kunnostuksen jälkeen paikoilleen.

”Valaisimien kanssa oli valtavan iso työ, jossa kokeilujen ja testaamisen kautta päästiin eteenpäin”, valottaa Narjus.

Rakennuksen kaikki ikkunat kunnostettiin, seinien kiiltomaalauksia ja ovien sekä salien puuviilupintoja konservoitiin ja vanhat liitutaulutkin saivat uuden elämän wc-tilojen peilinkehyksinä. Keltatiiliseen julkisivuun, jota koristaa Michael Schilkinin keramiikkareliefi, ei tehty muutoksia, mutta piha palautettiin 50-luvun tyyliseksi tuon ajan tyypillisin istutuksin.

Pääsuunnittelija Narjus kuvaa urakkaa haastavaksi, mutta palkitsevaksi. ”Kohteena rakennus oli kutkuttava ja houkutteleva”, hän pohtii.

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

Talotekniikalle reboot

Välillä tarvittiin raskaampaa kättä: rakennuksen talotekniikka oli yksinkertaisesti elinkaarensa lopussa, ja käytännössä kaikki meni uusiksi. Lämmitysjärjestelmä, käyttövesiverkosto ja viemärit uusittiin, ilmanvaihtokoneiden säädettävyyttä parannettiin ja huonekohtainen jäähdytys toteutettiin kaukokylmän avulla.

Kiinteistöautomaatio- ja energianhallintajärjestelmä hyödyntää uusinta teknologiaa. Äänieristystä parannettiin monin tavoin, ja talo on uuden hissin, henkilönostimen ja sisäpihan sisäänkäynnin myötä nyt lähes esteetön.

Lisähaastetta tuli siitä, että uudelle talotekniikalle ei ollut olemassa valmista tilaa, vaan se piti piilottaa – tavalla tai toisella – rakennuksen sisälle. Taikatempussa auttoi, että talon kerroskorkeudet ovat varsin suuria (pohjakerrosta lukuun ottamatta), ja niin talotekniikka saatiin sovitettua alakattoon varsin mallikkaasti. Narjus on tyytyväinen lopputulokseen:

”Rakennuksen talotekniikka on nyt uudistettu täysin ja samalla energiatehokkuutta kohennettiin”, hän toteaa.

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

Katso kokonaisuutta!

Lopputulos on siis fiftarikaunotar moderneilla herkuilla. Narjus toteaa, että samaan tapaan kuin alkuperäinen rakennus oli nimenomaan toimiva kokonaisuus, myös Aalto Töölö haluaa täyttää saman kriteerin.

”Kokonaisuus tässäkin rakennuksessa muodostuu lukemattomista arkipäiväisistä detaljeista. Se on tässä se hieno juttu”, toteaa Narjus, jolla on CV:ssä muitakin saman aikakauden klassikoiden päivitystöitä, kuten Eteläranta 10, Rautatalo ja Voimatalo.

”Vanhat talot ovat aina yksilöitä – ja siksi kiinnostavia.”

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

Rakennuksen pääkäyttäjä on vuoden alusta lähtien ollut Aalto University Executive Education Oy (Aalto EE), joka tarjoaa kansainvälisesti liikkeenjohdon valmennus- ja kehittämispalveluita. Rakennukseen on myös luotu monipuolisia, nykyaikaisia käyttötarpeita vastaavia toimistoja koulutustiloja vuokrattavaksi. Helmikuussa Ravintola Töölö avasi kaikille avoimen ruokaravintolan, juhlasalin ja auditorion, joissa voi järjestää erilaisia juhlia, konsertteja, illallisia ja seminaareja.

Legenda elää

Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pekka Mattila on hyvillään, että Kauppakorkeakoulun perintö jatkuu nyt Töölössä uudessa muodossa.

”Aallon johtamiskoulutus on saanut hienon tukikohdan historiallisesta rakennuksesta”, hän toteaa. Aalto EE:n kaikki 130 työntekijää ovat jo muuttaneet taloon.

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

kuva
Kuva: Jaakko Kahilaniemi

Kokemuksia talosta on tosin vasta kuuden viikon verran – ja siitäkin etätyö on vienyt osansa. Mattilan mukana vastaan on toki tullut ”lastentauteja”, joita aina esiintyy uuden rakennuksen sisäänajovaiheessa, mutta yleisvaikutelma on hyvin positiivinen – ja innostava.

”Tämä on yksi Helsingin hienoimmista työpaikoista”, hän uskoo. ”Asiakkaiden kannalta tila tukee oppimista hyvin tehokkaasti, olipa sitten kyse luokka-, ryhmä- tai parityöskentelystä.”

Sotaisia detaljeja

Pekka Mattilasta huomaa, että hän on perehtynyt talon historiallisiin juuriin. Hän huomauttaa, että talon suunnitelmat ovat jo 1940-luvulta ja niissä häivähtää myös 30-luvun funkkis. ”40-luvun tyylistä on suunnitelmiin mukaan tullut tietty kodinomaisuus ja yhteys inhimilliseen arkeen.”

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

Yksi yllättävä piirre talosta liittyy toiseen maailmansotaan – eri puolilla rakennusta on muistumia sodasta. Esimerkiksi lattiassa ja katossa on vektoreita, jotka muistuttavat Helsingin ilmatorjunnan käyttämistä valonheittimistä ja joidenkin alkuperäisten valaistusratkaisujen inspiraatio on – hiukan makaaberisti – ruumisarkuista.

”Nämä yksityiskohdat on säilytetty hyvin ja ne löytyvät, jos osaa katsoa”, toteaa Mattila.

”Retroriski” ei realisoitunut

Pekka Mattila tunnustaa, että lähtö Aalto EE:n nykyaikaisista, viihtyisistä tiloista Kampissa ei ollut henkisesti helppo – edes toimitusjohtajalle. Hänen ”pahin pelkonsa” oli se, että muutto modernista toimintaympäristöstä vanhaan ja päivitettyyn tilaan veisi jollain tavalla organisaatiota taaksepäin.

”En halunnut, että Aalto EE tulisi tässä mielessä osaksi mitään nostalgia- tai retroosastoa”, hän toteaa.

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

Tämä pelko oli turha. ”Tämä riski taklattiin tosi hienosti”, hän kiittelee suunnittelijoita ja rakentajia. ”Uusitussa rakennuksessa on hienosti pariutettu alkuperäistä jälleenrakennusajan henkeä ja nykyaikaa uusine ratkaisuineen.”

”Fiilis on raikas ja samalla lämmin – ilman laitoksen tuntua”, Mattila huomauttaa. ”Tässä päivityksessä on mukana samaa kodinomaista toteutusta kuin mitä alkuperäisessä oli”, hän kiittelee.

kuva
Kuva: Mikko Raskinen

Tervetuloa kohotettuun todellisuuteen!

Kun Aalto EE muutti taloon, organisaatiolla oli harkinnan paikka: miten vastataan yritysten ja osallistujien odotuksiin ja tuotetaan poikkeuksellinen asiakaskokemus uudessa talossa? – Helmikuussa haastateltu Mattila uskoo, että joitain vastauksia tähän kysymykseen on jo olemassa.

”Haluamme tarjota prosessilaadun lisäksi myös esteettistä laatua asiakkaille”, toteaa Mattila ja mainitsee tarpeen ”kohotetulle todellisuudelle”, jossa vierailu Aalto Töölössä säväyttää aina.

”Tämän näkee arkkitehtuurin lisäksi myös esimerkiksi materiaalivalinnoista. Kaikki on vähän parempaa kuin kotona”, hän toteaa.

Teksti: Sami J. Anteroinen

kuva
Kuva: Jaakko Kahilaniemi

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

mainos_508
mainos_574
mainos_514
mainos_509
mainos_513

AJANKOHTAISTA

mainos_520



Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »