Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, julkisivutuotteet, katto ja vesikate)

Julkisivu- ja kattokorjauksilla pitkää ikää kiinteistöille

Kaikki julkisivut on syytä pitää hyvässä kunnossa – aina kattoa myöten. Pienetkin pintavauriot voivat ajan mittaan johtaa hankaliin kosteusongelmiin ja laajoihin saneerauksiin. Ammattitaitoinen huolto pidentää merkittävästi vesikaton käyttöikää ja nostaa koko kiinteistön arvoa.

REMONTTIEN HUOLELLINEN ennakkosuunnittelu säästää aikaa ja kustannuksia.

”Korjaustyöt kannattaa suunnitella aina huolella ja etsiä oikea korjaustapa. Vesikattojen osalta tulee suorittaa kuntotutkimus ja tehdä sen perusteella päätös onko katto vielä kunnostettavissa vai kannattaako se uusia”, sanoo Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy:n toimitusjohtaja Markus Treuthardt. Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy on helsinkiläinen rakennusten korjaussuunnitteluun sekä katto- ja julkisivukorjausten valvontaan erikoistunut yritys. Sen toimialaan kuuluu myös kuntotutkimuksia.

”Katolle saattaa riittää pelkkä maalauskin, mutta aina on kuitenkin huomioitava myös katon toimivuus kokonaisuudessaan. Kunnostustoimenpiteissä tulee huomioida mahdolliset vuotokohdat ja niiden korjaus. Jos peltikatolla on jo laajoja vaurioita, ongelmia vedenohjauksessa, ullakon ja välitilojen ilmanvaihdossa tai pelti on jo laajoilta alueilta ruosteessa, tulee punnita mikä on järkevin toimenpide pitkällä aikavälillä ajateltuna.

Tapauksissa missä vaurioiden ja ongelmakohtien määrä yhdistyy vanhaan kattoon, on monesti uusiminen järkevämpää.”

Sama pätee myös kermi- ja tiilikattojen osalla. Kun oikeat korjaukset tehdään oikeaan aikaan, vesivuodoilta ja niiden kustannuksilta vältytään.

Ongelmakohdat paikannetaan

Ennen töiden aloittamista katto on joka tapauksessa syytä tutkia perusteellisesti.

”Kattoja ei huolleta riittävän säännöllisin ajoin, eikä katolla käydä suorittamassa tarkastuksia, kun vasta sitten, kun katto jo jostain vuotaa”, Treuthardt toteaa.

Hänen mukaansa kaikentyyppiset katot tarvitsevat huoltoa aika ajoin.

”Huoltotarpeeseen vaikuttaa myös katon muoto, materiaali, rakennuksen sijainti ja käyttötarkoitus ylipäätänsä”, Treuthardt muistuttaa.

”Joka tapauksessa kattojen kunto vaatii seuraamista. Monesti läpivientien sekä jälkiasennettujen laitteiden kohdalta voi löytyä puutteita.”

Talvikausien kattohuoltoa kiinteistöissä on aina tehtävä sen mukaan, miten paljon lunta katolla on. ”Katoilla ehkä tarvitaan lumenpudotuksia – mutta jos ne tehdään varomattomasti, vesikatto voi vaurioitua. Seurauksena voi olla vesivuotoja. Tästä on tosin kokemusta vuosien ajalta, ja tilanne on sinänsä parantunut viimeisen 10 vuoden aikana”, toteaa Treuthardt.

Myös aluskatteen kuntoon ja asennustapaan on monesti syytä kiinnittää huomiota.

”Varsinkin tiilikattojen yhteydessä”

Seinärakenteet toimiviksi

Kattojen ohella kiinteistöjen julkisivujen huolto tulisi huomioida taloyhtiöissä useimmin.

”Usein katto ja räystäät, vedenohjaus ylipäätänsä vaikuttaa myös julkisivujen vaurioiden syntyyn”, Treuthardt huomauttaa.

Elementtijulkisivujen saumojen kuntoa tulisi seurata. Saumauksia joudutaan uusimaan ehkä noin 15 vuoden välein.

Joskus rakennusvirheet voivat aiheuttaa pahoja julkisivujen kastumisongelmia. Tällaisia tilanteita on havaittu esimerkiksi merenrannalle rakennetuissa kiinteistöissä, joissa kova tuuli on nostanut vettä ulkoseinän ja katon välisiin rakenteisiin.

Treuthardt suosittaa harkitsemaan mahdollisuutta alkuperäisten materiaalien käyttöön etenkin vanhojen rakennusten korjaussuunnitelmia laadittaessa.

”Nykyään kuitenkin esimerkiksi 1970-luvun betonielementtitalojen ulkoseinät monesti korjataan ns. peittävillä toimenpiteillä, joissa lämmön eristävyys ja rakenteiden ilmanvaihto otetaan oleellisesti huomioon.

Tiili pintamateriaalina on tullut mukaan viime vuosina enemmän ja uudisrakentamisessa käytetään yhä enemmän tiilijulkisivuja.

Julkisivujen maalaus on seinärakenteen kunnon ylläpitämiseksi tärkeää sekä puu- että kivitaloissa.

”Maalaus on sekä suojaavuus- että ulkonäkökysymys”, Treuthardt luonnehtii.

”Tyypillisesti maalipinta tarvitsee säännöllistä huoltoa ja siihen pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota. Tyypillisesti herätään vasta sitten kun vauriot ovat jo laajoja ja korjaustarve ja kustannukset sen mukaisia. Vuositarkastusten ja niiden yhteydessä tehtävien pienempien korjausten yleistyminen olisi toivottavaa. Ulkoseinien uusintamaalauksia pitäisi arvioida enemmän kohdekohtaisesti, vaikka yleinen ohjeistus onkin, että uudelleen maalaus on paikallaan noin 10–15 vuoden välein.”

Ikkunat kuntoon

Rakennuksien julkisivuissa myös ikkunoiden kunto on syytä tarkastaa aika ajoin.

Samoin kuten kaikessa korjausrakentamisessa myös ikkunoiden osalta vaihtoehdot kunnostus vai uusiminen on käsiteltävä ennen korjaustoimenpiteiden lopullista päätöstä. Perusteeksi kannattaa aina tehdä ikkunoidenkin osalta kuntotutkimus.

”Mikäli ikkunat joudutaan vaihtamaan vanhassa kiinteistössä, rakennusvalvonta vaati lähes poikkeuksetta tilalle alkuperäisen näköisiä ikkunoita esimerkiksi kaupunkien historiallisilla keskusta-alueilla”, toteaa Treuthardt.

Jos ikkunoilla ei ole enää ns. alkuperäistä arvoa ja nykykunto vaatisi laajoja korjaustoimenpiteitä, on usein kannattavampaa korvata ikkuna kokonaan uudella ja teknisesti paremmalla ikkunalla, joka kuitenkin haluttaessa saadaan ulkonäöltään vastaamaan entistä ikkunaa

Yleensä uusi puuikkuna tai puu-alumiini-ikkuna on vanhaa ikkunamallia tiiviimpi ja samalla lämmöneristykseltään parempi, joten uuden ikkunan asennuksella kiinteistössä käyttömukavuus paranee.

Uudet ikkunat ovat kehittyneet niin toimivuuden ja lasitusten suhteen viime vuosikymmeninä oleellisesti. Nykyään valmistetaan selvästi parempia ikkunoita kuin esimerkiksi pari-kolmekymmentä vuotta sitten”, Treuthardt mainitsee.

Nykyikkunoilla on myös mahdollista vaikkapa vähentää voimakkaan auringonpaisteen aiheuttamaa lämpökuormaa sisätiloissa.

Treuthardt toteaa, että korjattavaa riittää nykyisin niin kattojen, ikkunoiden kuin julkisivujenkin osalla, rakennuskanta huomioiden suhteellisen laajasti eri vuosikymmenillä rakennetuissa taloissa, vaikka pääpaino kokonaisuudessa onkin ehkä vielä 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa asuinkiinteistöissä.

Elementtitalojen julkisivuihin tehdään usein korjaustoimina lämpörappauksia ja huomioidaan energiatehokkuutta kohentavat korjaukset.

”Toisaalta myös kaupunkikeskustojen vanhempia taloja remontoidaan jatkuvasti, sekä monien uudempienkin lähiöiden kerrostalot alkavat selvästi olla korjausten tarpeessa.”

TEKSTI: ARI MONONEN
KUVAT: RAKENNUSKONSULTOINTI TREUTHARDT OY