mainos_671

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset, vapaa-ajan ja viihtymisen rakennukset)

Ainutlaatuinen hotellikokonaisuus Scandic Grand Central Helsinki

artikkelikuva: Ainutlaatuinen hotellikokonaisuus Scandic Grand Central Helsinki

Kulttuurihistoriallisesti merkittävä arvorakennus ja arkkitehtuurikilpailun myötä syntynyt laajennusosa muodostavat ainutlaatuisen hotellikokonaisuuden Helsingin päärautatieasemalla.

Kohdetiedot: Scandic Grand Central Helsinki
Rakennuttaja: Exilion Asemahotellit Ky
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Soini & Horto Oy (korjausosa), Futudesign Oy (laajennusosa)
Sisustusarkkitehtisuunnittelu: Puroplan Oy
Rakennuttajakonsultti: Indepro Oy
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Rakennusurakoitsija: NCC Suomi Oy

”TAVOITTEENA OLI saada mahdollisimman paljon hotellihuoneita mahtumaan tiloihin”, toteaa Scandic Grand Central Helsinki -hankkeen pääsuunnittelusta vastannut arkkitehti Matti Linko Arkkitehdit Soini & Horto Oy:ltä. ”Hotellin talousyhtälön kannalta keskeisintä oli huoneiden lukumäärä ja laajennus oli jo ihan lähtökohtana hankkeessa”, Linko kertoo. ”Laajennusosa liittyi hyvin luontevasti vanhan rakennuksen korkeusasemiin ja massaltaan tontille. Hotellikokonaisuuteen saatiin mahtumaan lähes 500 huonetta.”

kuva

Alun perin Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1909 valmistunut Helsingin rautatieaseman hallintorakennus on kunnostettu kellarista kattoon, ja siihen on rakennettu kiinteästi Futudesign Oy:n suunnittelema laajennusosa. Huhtikuussa toimintansa aloittanut Scandic Grand Central Helsinki on yksi Suomen suurimmista hotelleista.

”Kun mietittiin rakennuksen lähestymistä eri puolilta ja mistä tullaan hotelliin sisään, vanha pääovi päätettiin säilyttää myös hotellin pääsisäänkäyntinä”, kertoo Linko. ”Rautatientorin sisäänkäyntien ongelma oli tasoero, jota oli vaikea saada esteettömäksi. Peruslähtökohta suunnittelussa on, että esteetön sisäänkäynti on sama kaikille. Sisäpihalle tehtiin kokonaan uusi ovi ikkunan tilalle, jotta olisi myös toinen juhlava sisäänkäynti, josta pääsee suoraan samassa lattiatasossa hotellin vastaanottoon ja lobbyyn. Lisäksi tehtiin torin kulman ovelle esteetön sisäänkäynti suoraan ravintolatiloihin luiskan ja hissin avulla.”

kuva
Eliel Saarisen suunnittelemat pääsisäänkäynnin ja -aulan pilarit ohjaavat vieraat hotelliin sisälle. Osa pilareiden kapiteeleista paljastui vasta peruskorjauksen aikana.

Hotellitoiminnan vaativat huoltoyhteydet on ratkaistu Läntisen teatterikujan puolelta, missä on myös toinen yleisösisäänkäynneistä. ”Toisella puolella ovat junalaiturit ja toisella jalankulku, joten uusia huoltoyhteyksiä ei niihin saanut”, Linko sanoo. ”Pihasta tehtiin puistomainen ja päädyttiin siihen, että koko sisäpiha muotoillaan uudestaan.”

Suojeltua ja arvokasta rakennusperintöä

Vanhan hallintorakennuksen seinistä ja suojelluista käytäväovista johtuen hotellihuoneet ovat joka kerroksessa eri kokoisia. ”Pisin käytävä on 150 metriä pitkä ja kaikki käytävät ovat suojeltuja”, kertoo vastaava rakennussuunnittelija ja arkkitehtisuunnittelun projektipäällikkö Minerva Ahokanto.

”Toisessa kerroksessa on suojeltuja kokoustiloja ja kaikki käytäviin liittyvät porrashuoneet olivat suojeltuja”, Ahokanto sanoo. ”Käytävillä on hienot pariovet, joita käytettiin pääsääntöisesti käyntinä huoneisiin. Koska emme halunneet tehdä lisää oviaukkoja ja ovet eivät mene kerroksittain samassa kohtaa, niin jokainen huone on hieman eri levyinen ja vähän eri kokoinen.”

Hallintorakennuksen vanhat ikkunat ovat hyvin systemaattiset ja ikkunajako toimii hyvin myös hotellihuoneelle. ”Koko ajan oli selkärangassa, että mitään kohteessa ollutta kiinteää ja arvokasta ei haluttu hävittää”, kertoo Ahokanto. ”Esimerkiksi kaikki ikkunat saatiin kunnostettua, mikä oli ihan valtava työ tämän kokoisessa rakennuksessa. Lasituksia vaihdettiin ääniteknisistä syistä, alapuitteita jouduttiin vaihtamaan ja alakarmeja korjattiin, mutta pääsääntöisesti alkuperäiset ikkunat olivat kauttaaltaan kunnostuskelpoisia.”

Yksi iso ero toimistotalolla ja hotellilla on muun muassa se, että hotellissa on kylpyhuone joka huoneessa ja se vaatii totaalisesti erilaista talotekniikkaa, jota rakennuksessa ei ole ollut aikaisemmin.

”Tavallisesti uudishotellissa olisi käytävältä ovi jokaiseen huoneeseen, mutta kun päällekkäisissä kerroksissa ovet ovat eri kohdassa, se teki suunnittelun sekä toteutuksen todella haasteelliseksi”, kertoo Ahokanto. ”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulee huoneita, joissa on kylpyhuone eri reunassa ja voi aavistaa, mitä se tarkoittaa talotekniikalle. Jouduttiin käyttämään erittäin paljon aikaa palo-, ääni- ja talotekniikan suunnitteluun.”

kuva

kuva

kuva
Scandic Grand Central Helsingin sisääntuloaulaa valaisee Paavo Tynellin 50-luvulla suunnittelema pyöreä valaisin. Aulasta löytyy myös suoraan seinään maalatut opastekstit suomeksi ja ruotsiksi.

VR:n hallintotiloista Scandic-ketjun hotelliksi

”Poikkeuksellista hotellissa on se, että olemme yhdessä Suomen merkittävimmistä rakennuksista”, toteaa hotellihankkeen visuaalisesta kokonaiskonseptista ja sisustusarkkitehtuurista vastannut Puroplan Oy:n toimitusjohtaja, sisustusarkkitehti Jaakko Puro.

kuva

”Projekti lähti brändisuunnittelusta liikkeelle, ja sitä tehtiin koko toimiston voimin”, Puro kertoo. ”Ensin hahmoteltiin yhdessä tilaajamme Scandicin toimitusjohtajan Aki Käyhkön kanssa, kenelle hotelli on suunnattu, ja mitä siitä voisi saada irti. Samalla suunniteltiin tilat eli mitä toimintoja missäkin on. Tuotimme valtavan määrän layouteja ja yhteistyö arkkitehtien ja museoviraston kanssa oli tiivistä”, jatkaa Puro. ”Oli mahdollisuus tehdä jotain aivan uniikkia.”

kuva

Näyttävä ja tilava vastaanotto

”Ensimmäisenä piti tietysti hahmottaa, mihin saadaan riittävät vastaanottotilat, että asiakas kohtaisi ne kohtuudella”, Puro sanoo. ”Saimme luvan purkaa tulevasta aulatilasta myöhemmin rakennettuja seiniä, jotka eivät olleet suojeltuja ison määrän pois, jolloin saatiin avattua iso tila, joka hengittää läpi rakennuksen niin sisäpihan puolelle kuin rautatientorillekin.”

Lähes 500 hotellihuonetta tarkoittaa käytännössä, että asiakkaita on yhtaikaa aulassa paljon ja tilan tarve oli todella suuri. ”Haluttiin myöskin häivyttää käytävämäisyys pois”, toteaa Puro. ”Verhoilimme alkuperäiset lattiamateriaalit; kivi- ja betonimosaiikit matolla ja laatoituksella, jotta saatiin yhtenäisen tuntuinen avara tila aikaiseksi.”

Vastaanottotiski on sijoitettu isojen ikkunoiden eteen, ja sieltä paistaa aurinko komeasti sisään. Sisustuksessa on täytynyt ottaa huomioon, että asiakas näkee tiskin takana työskentelevän vastaanottohenkilöstön. ”Tein ikkunoiden eteen häikäisyverhot, jotka laskeutuvat auringonvalon vuoksi alas”, Puro kertoo. ”Suunnittelin myös ison valotaideteoksen vastaanoton takaseinään.”

kuva

Aulatilassa henkii lämmin harmaaseen ja hiukan petroliin taittuva sininen sävy seinissä ja pilareissa, ja osassa tilaa on käytetty valkoista ja vähän kullan hohtoa.

”Värimaailma on jossain määrin Saarisen värimaailmaa”, Puro sanoo. ”Jotain vivahteita on otettu esimerkiksi Hvitträskin voimakkaista väreistä, mutta siihen ei ollut mitään museaalista syytä.”

Kansallisromanttisia viitteitä näkyy jonkin verran vastaanoton wctilojen vihreäkeltaisissa laatoituksissa ja aulan päätyseinällä olevassa takassa. Suojeltuja kalusteita on ripoteltu ympäri hotellia, pääasiassa ravintolaan ja kokoustiloihin.

”Muuten olen pyrkinyt irrottautumaan Eliel Saarisen sisustuksesta, jotta ihminen tietäisi, mikä on uutta ja tehtyä ja mikä on vanhaa ja alkuperäistä”, Puro täsmentää. ”Rakennus on niin vahva, että se kyllä ottaa sijansa.”

kuva

Rento ravintolamaailma

Hotellin baarin näkymät avautuvat ikkunoista sisäpihalle, jossa on uusi katettu lasiterassi.

”Oli tarpeellista rakentaa sinne lämmin tila, jotta saatiin riittävästi aamiaistiloja”, Puro kertoo. ”Jos kaikki hotellihuoneet sattuvat olemaan yhtä aikaa täynnä, niin aamiaisella voi olla yli 800 asiakasta ja silloin loppuu paikat. Saimme museoviraston kanssa neuvoteltua, että laajentaminen oli mahdollista.”

Baarin kalustus on monimuotoista, jotta jokainen asiakas löytää oman soppensa, jossa on mukava istua. ”On paljon kotimaista, mutta on myös paljon ympäri Eurooppaa tuotua kalustoa; arvokkaita design-tuotteita niin valaisimissa kuin irtokalusteissakin”, kuvailee Puro.

”Ruokaravintolaosuudessa olen pyrkinyt ranskalaishenkiseen ravintolaan ja myöskin tiettyyn rentouteen, ettei tule rakennuksen ehkä vähän pelottavan massiivista jäykkyyttä, mutta tietty arvokkuus siinä on säilytetty”, pohtii Puro. ”Ravintolaan on oma sisäänkäynti rakennuksen kyljestä.”

kuva

Hotellissa on kaikkiaan kolme keittiötä: pääkeittiö, avokeittiö ravintolasalissa sekä juhlasalin esillepanokeittiö. Pääkeittiöstä ravintolaan on matkaa lähes sata metriä, joten tarvittiin keittiö, joka huolehtii pääsääntöisesti ravintolasta.

”Olen pyrkinyt ravintolassakin siihen, ettei ole isoa hallimaista tilaa vaan se jakaantuu pienempiin osioihin, joihin onneksi rakennuskin antaa myöten”, Puro kertoo. ”Rakennuksen runko on semmoinen, että sieltä tulee kivan mallisia tiloja vähän kuin itsestään. Sieltäkin löytyi hienot kaariholvit, jotka ovat olleet piilossa.”

Monipuolinen tilahybridi toimii ravintolana ja muuntuu aamiaistiloiksi, ja siitä eteenpäin erillisiksi kokoustiloiksi. ”Kaikki on suunniteltu niin, että siellä tuntuu ravintolatilalta eikä kokoustilalta. Henki on ravintolatilanomaista arvokkaalla silauksella tehtynä.”

kuva

Voimakas ripaus tulevaisuutta

Hotellihuoneissa on neljä erilaista teemaa juhlavimmista sinivoittoisista huoneista vaaleampiin ja raikkaisiin sekä klassisimpiin huoneisiin, joissa värimaailma on kansallisromanttishenkinen.

”Olen pyrkinyt luomaan aina voimakkaan ripauksen tulevaisuutta ja tätä päivää, ettei tule museofiilistä”, Puro kiteyttää. ”Ajatus on, että olet uudessa hotellissa, raikkaassa ja miellyttävässä.”

kuva

Huoneiden tyyli muuttuu uudisosassa pelkistetymmäksi verrattuna kantaosaan. ”Huoneet ovat uudisosassa hieman pienempiä, mutta kyllä niissä kokee olevansa samassa kiinteistössä”, Puro sanoo.

Näkymät ovat huikeat Kaisaniemen puistoon ja pitkälle Pasilan suuntaan sekä upealle sisäpihalle.

”Jos olisin hotellissa useamman yön, vaihtaisin huoneita ja testaisin eri näkymiä”, miettii Puro. ”Hotelli on uskomaton ikkuna kaupunkiin ja rakennus on nyt avattu nähtäväksi.”

Teksti: Tanja Karpasto
Kuvat: Annabelle Antas

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »