mainos_859

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

Mittavan peruskorjauksen läpikäynyt Jugendhelmi – Kuopion museo

artikkelikuva: Mittavan peruskorjauksen läpikäynyt Jugendhelmi – Kuopion museo

Peruslähtökohta oli Kuopion museon teknisesti kattava peruskorjaus. Lisäksi tarvittiin laajennus, uusi vaihtuvien näyttelyiden tila, koska näyttelyiden järjestäminen vanhoissa tiloissa oli hankalaa. Samalla oli tarve ratkaista myös esteettömyysasiat. Ja näin myös tehtiin.

Kohdetiedot: Kuopion museon peruskorjaus ja laajennus
Tilaaja: Kuopion kaupunki
Rakennuttaja: A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy ja Kuopion Tilapalvelut
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Davidsson & Tarkela
Rakennesuunnittelu: Sitowise Oy
Pääurakoitsija: NCC Suomi Oy

”Peruslähtökohtana oli Kuopion museon teknisesti kattava peruskorjaus”, kertoo kaupunginarkkitehti Liisa Kaksonen Kuopion Tilapalveluista. ”Lisäksi tarvittiin laajennus, uusi vaihtuvien näyttelyiden tila, koska näyttelyiden järjestäminen vanhoissa tiloissa oli hankalaa. Samalla oli tarve ratkaista esteettömyysasiat”, Kaksonen summaa museohankkeen päämääriä.

kuva

”Hankesuunnitteluvaiheessa heräsi ajatus siitä, että kun museo ja kirjasto sijaitsevat lähekkäin ja niillä on toiminnallista yhteistyötä ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä yhdessä, on tarve yhdistää ne ihan fyysisesti”, kertoo Kaksonen.

Kaupunkikuvallisena haasteena oli kokonaisuus, jossa samalla tontilla sijaitsee vierekkäin suojeltu kansallisromanttista linna-arkkitehtuuria edustava museorakennus, ja 60-luvulla arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntynyt kaupunginkirjasto.

”Tiedostettiin heti, että laajennuksen suunnittelu ei tule olemaan helppoa, koska se täytyy sijoittaa näiden kahden rakennuksen väliin”, toteaa Kaksonen. ”Tontin ahtauden vuoksi oli pakko tehdä ratkaisuja sisällön osalta siten, että tähän kokonaisuuteen tulee toimivat näyttelytilat, niiden oheistilat ja niitä tukevat tilat, ja kaikki muu ratkaistaan jotenkin muuten. Kuopion museo on suunniteltu asiakkaita varten.”

kuva

kuva

kuva

Arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntyi valkoinen leijuva laatikko

”Kun osallistuimme arkkitehtuurikilpailun esittelytilaisuuteen ja paikan päällä tonttiin, tuli voimakkaasti sellainen olo, että vanha rakennus täytyy palauttaa alkuperäiseen muotoonsa”, kertoo Kuopion museon peruskorjauksen ja laajennuksen pääsuunnittelusta vastannut arkkitehti Jaana Tarkela Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:ltä.

”Vanha museo on niin sympaattinen rakennus ja kuitenkin aika pieni. Hyvinkin tarpeellinen 50–60-luvun taitteessa tehty laajennus täytyisi purkaa, jotta vanhan rakennuksen massottelun dynamiikan saisi taas kohdalleen”, kertoo Tarkela.

Seuraava kysymys oli kirjaston ja museon yhdistämistavoite, mitä edellytettiin kilpailuohjelmassa. ”Miten ne yhdistettäisiin niin, että väliin tulevan uudisosan hahmo ei heikentäisi rakennusten ominaispirteitä”, Tarkela pohtii.

”Kun tutkittiin tilaohjelmaa, toimintaa ja näyttelykiertoa, tuli oivallus, että vaihtuvien näyttelyiden tilaa voi käsitellä erillisenä palana, koska sillä on oma näyttelytahtinsa ja se on erillinen perusnäyttelystä ja vanhasta puolesta”, kertoo Tarkela. ”Kirkastui ajatus, että kahden rakennuksen väliin voi tehdä matalan podestimaisen yhdistävän osan ja sen päälle sijoittaa uuden näyttelytilan.”

Museon työntekijöiden työtilat, jotka vaativat päivänvaloa, sijoitettiin ylös korkealle ateljeemaisesti, mistä alkoi hahmottua uudisosan massaajatus ja sen volyymeista muoto: ”Isot ulokkeet, jotka kurkistavat katunäkymiin ja uudet sisäänkäynnit markkeerattaisiin tosi komeasti siten, että kaikki tajuaisivat, että tämä on uusi osa ja tästä mennään sisään”, Tarkela kuvailee.

kuva

kuva

Uutta ja vanhaa

Vuonna 1907 valmistunut museorakennus oli ulkopuolelta hyvin säilynyt ja siinä oli alkuperäiset rappaukset, jotka uusittiin peruskorjauksessa kolmelta julkisivulta alkuperäisen mukaisilla rappausaineilla ja maalattiin kalkkimaaleilla vaaleaksi.

”Ikkunat olivat säilyneet hyvin ja ne korjattiin, mikä on rakennuksen ilmeelle tosi tärkeää”, kertoo Jaana Tarkela ja toteaa samalla, että vanhaan osaan ei pystytty rakentamaan olosuhteistettuja tiloja, koska vanhat rakenteet – nimenomaan ikkunat – eivät antaneet myöten.

”Vaihtuvien näyttelyiden tila on olosuhteistettu ja se on pystytty toteuttamaan käyttäjien toiveiden mukaisesti: riittävästi huonekorkeutta, iso hissi ja valtava ovi matalan osan katolle, jos tarvitsee haalata jotain tosi isoa näyttelyesinettä tilaan”, luettelee Tarkela. ”Siellä on tuhti näyttelykiskosto katossa, jossa liikkuu korkeat muunneltavat näyttelyseinät. Luonnonvaloa tilassa ei ole, eikä sitä haluttukaan.”

kuva

Uuden näyttelytilan seinät on verhottu näyttelyseinärakenteilla, joihin voi kiinnittää ja niitä voi maalata ja pinnoittaa halutun mukaisesti. ”Koko näyttelytekniikka on pakattu tilan yläosaan ja maalattu mustaksi”, sanoo Tarkela ”Kaikki kiskot ja talotekniikka on mustaa ja ylimpänä on mustat vaimennuslevyt.” Näyttelyn voi helposti rakentaa sellaiseksi kuin haluaa ja käyttää kaikkia valoja, ääniä ja tehosteita ilman, että tila on esteenä.

”Vanhalle puolelle on toteutettu kaikki mahdollinen tekniikka, mitä on voitu. Silloin, kun se on rakennettu, niin museorakentamisen prinsiipit ovat olleet täysin erilaiset”, toteaa Tarkela.

”Kuopion museo on suunniteltu asiakkaita varten.

Tiedon ja tarinoiden kortteli

Uusi Kantti on kaksi perinteistä kulttuuripalvelulaitosta yhdistävä tiedon ja tarinoiden kortteli, jossa museolle ja kirjastolle on annettu mahdollisuus tehdä yhdessä asioita. ”Kantin sisällöt rytmittyvät varsinkin museon näyttelytarjonnan mukaan teemallisesti, ja se näkyy työpajoina ja tapahtumina molemmilla puolilla”, kertoo Kuopion luonnontieteellisen museon johtaja Pertti Renvall. ”Museossa on näyttely, joka tiivistää oikean tiedon visuaalisesti ja sanallisesti näyttelyksi, ja kirjastossa on samasta teemasta rajattomammin tietoa ja toisia näkökulmia tarjolla”, Renvall muotoilee.

”Uudet yleisö- ja näyttelytilat, opetustila ja uusi museokauppa ja kahvila, tuotanto- ja näyttelyesineiden vastaanottotilat ovat nyt oikeasti olemassa”, toteaa Renvall.

kuva

”Vaihtuvien näyttelyiden tila, jossa on olosuhdesäätely, tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän on mahdollisuutta saada arvokkaita esineitä ja kansainvälisiäkin näyttelyitä lainaan.”

Uudisosan näyttelytilassa valonhallinta on olennaista ja se, että tila on näyttelykäyttöön suunniteltu. ”Tilan muunneltavuus siirtoseinien avulla, ja että voimme tarvittaessa järjestää kaksikin näyttelyä samanaikaisesti, ovat vahvuuksia, joita ei aikaisemmin ollut”, Renvall kiittelee.

”Talon sähköjen ja dataverkon puolesta nyt on loistavat valmiudet: voimme suunnitella näyttelykierron ja toteutuksen näyttelyn ehdoilla. Tuotannon kannalta olemme ihan toisella vuosituhannella.”

Teksti: Tanja Karpasto
Kuvat: Marko Huttunen

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »