Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

Mittavan peruskorjauksen läpikäynyt Jugendhelmi – Kuopion museo

Peruslähtökohta oli Kuopion museon teknisesti kattava peruskorjaus. Lisäksi tarvittiin laajennus, uusi vaihtuvien näyttelyiden tila, koska näyttelyiden järjestäminen vanhoissa tiloissa oli hankalaa. Samalla oli tarve ratkaista myös esteettömyysasiat. Ja näin myös tehtiin.

”Peruslähtökohtana oli Kuopion museon teknisesti kattava peruskorjaus”, kertoo kaupunginarkkitehti Liisa Kaksonen Kuopion Tilapalveluista. ”Lisäksi tarvittiin laajennus, uusi vaihtuvien näyttelyiden tila, koska näyttelyiden järjestäminen vanhoissa tiloissa oli hankalaa. Samalla oli tarve ratkaista esteettömyysasiat”, Kaksonen summaa museohankkeen päämääriä.

”Hankesuunnitteluvaiheessa heräsi ajatus siitä, että kun museo ja kirjasto sijaitsevat lähekkäin ja niillä on toiminnallista yhteistyötä ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä yhdessä, on tarve yhdistää ne ihan fyysisesti”, kertoo Kaksonen.

Kaupunkikuvallisena haasteena oli kokonaisuus, jossa samalla tontilla sijaitsee vierekkäin suojeltu kansallisromanttista linna-arkkitehtuuria edustava museorakennus, ja 60-luvulla arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntynyt kaupunginkirjasto.

”Tiedostettiin heti, että laajennuksen suunnittelu ei tule olemaan helppoa, koska se täytyy sijoittaa näiden kahden rakennuksen väliin”, toteaa Kaksonen. ”Tontin ahtauden vuoksi oli pakko tehdä ratkaisuja sisällön osalta siten, että tähän kokonaisuuteen tulee toimivat näyttelytilat, niiden oheistilat ja niitä tukevat tilat, ja kaikki muu ratkaistaan jotenkin muuten. Kuopion museo on suunniteltu asiakkaita varten.”

Arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntyi valkoinen leijuva laatikko

”Kun osallistuimme arkkitehtuurikilpailun esittelytilaisuuteen ja paikan päällä tonttiin, tuli voimakkaasti sellainen olo, että vanha rakennus täytyy palauttaa alkuperäiseen muotoonsa”, kertoo Kuopion museon peruskorjauksen ja laajennuksen pääsuunnittelusta vastannut arkkitehti Jaana Tarkela Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:ltä.

”Vanha museo on niin sympaattinen rakennus ja kuitenkin aika pieni. Hyvinkin tarpeellinen 50–60-luvun taitteessa tehty laajennus täytyisi purkaa, jotta vanhan rakennuksen massottelun dynamiikan saisi taas kohdalleen”, kertoo Tarkela.

Seuraava kysymys oli kirjaston ja museon yhdistämistavoite, mitä edellytettiin kilpailuohjelmassa. ”Miten ne yhdistettäisiin niin, että väliin tulevan uudisosan hahmo ei heikentäisi rakennusten ominaispirteitä”, Tarkela pohtii.

”Kun tutkittiin tilaohjelmaa, toimintaa ja näyttelykiertoa, tuli oivallus, että vaihtuvien näyttelyiden tilaa voi käsitellä erillisenä palana, koska sillä on oma näyttelytahtinsa ja se on erillinen perusnäyttelystä ja vanhasta puolesta”, kertoo Tarkela. ”Kirkastui ajatus, että kahden rakennuksen väliin voi tehdä matalan podestimaisen yhdistävän osan ja sen päälle sijoittaa uuden näyttelytilan.”

Museon työntekijöiden työtilat, jotka vaativat päivänvaloa, sijoitettiin ylös korkealle ateljeemaisesti, mistä alkoi hahmottua uudisosan massaajatus ja sen volyymeista muoto: ”Isot ulokkeet, jotka kurkistavat katunäkymiin ja uudet sisäänkäynnit markkeerattaisiin tosi komeasti siten, että kaikki tajuaisivat, että tämä on uusi osa ja tästä mennään sisään”, Tarkela kuvailee.

Uutta ja vanhaa

Vuonna 1907 valmistunut museorakennus oli ulkopuolelta hyvin säilynyt ja siinä oli alkuperäiset rappaukset, jotka uusittiin peruskorjauksessa kolmelta julkisivulta alkuperäisen mukaisilla rappausaineilla ja maalattiin kalkkimaaleilla vaaleaksi.

”Ikkunat olivat säilyneet hyvin ja ne korjattiin, mikä on rakennuksen ilmeelle tosi tärkeää”, kertoo Jaana Tarkela ja toteaa samalla, että vanhaan osaan ei pystytty rakentamaan olosuhteistettuja tiloja, koska vanhat rakenteet – nimenomaan ikkunat – eivät antaneet myöten.

”Vaihtuvien näyttelyiden tila on olosuhteistettu ja se on pystytty toteuttamaan käyttäjien toiveiden mukaisesti: riittävästi huonekorkeutta, iso hissi ja valtava ovi matalan osan katolle, jos tarvitsee haalata jotain tosi isoa näyttelyesinettä tilaan”, luettelee Tarkela. ”Siellä on tuhti näyttelykiskosto katossa, jossa liikkuu korkeat muunneltavat näyttelyseinät. Luonnonvaloa tilassa ei ole, eikä sitä haluttukaan.”

Uuden näyttelytilan seinät on verhottu näyttelyseinärakenteilla, joihin voi kiinnittää ja niitä voi maalata ja pinnoittaa halutun mukaisesti. ”Koko näyttelytekniikka on pakattu tilan yläosaan ja maalattu mustaksi”, sanoo Tarkela ”Kaikki kiskot ja talotekniikka on mustaa ja ylimpänä on mustat vaimennuslevyt.” Näyttelyn voi helposti rakentaa sellaiseksi kuin haluaa ja käyttää kaikkia valoja, ääniä ja tehosteita ilman, että tila on esteenä.

”Vanhalle puolelle on toteutettu kaikki mahdollinen tekniikka, mitä on voitu. Silloin, kun se on rakennettu, niin museorakentamisen prinsiipit ovat olleet täysin erilaiset”, toteaa Tarkela.

”Kuopion museo on suunniteltu asiakkaita varten.

Tiedon ja tarinoiden kortteli

Uusi Kantti on kaksi perinteistä kulttuuripalvelulaitosta yhdistävä tiedon ja tarinoiden kortteli, jossa museolle ja kirjastolle on annettu mahdollisuus tehdä yhdessä asioita. ”Kantin sisällöt rytmittyvät varsinkin museon näyttelytarjonnan mukaan teemallisesti, ja se näkyy työpajoina ja tapahtumina molemmilla puolilla”, kertoo Kuopion luonnontieteellisen museon johtaja Pertti Renvall. ”Museossa on näyttely, joka tiivistää oikean tiedon visuaalisesti ja sanallisesti näyttelyksi, ja kirjastossa on samasta teemasta rajattomammin tietoa ja toisia näkökulmia tarjolla”, Renvall muotoilee.

”Uudet yleisö- ja näyttelytilat, opetustila ja uusi museokauppa ja kahvila, tuotanto- ja näyttelyesineiden vastaanottotilat ovat nyt oikeasti olemassa”, toteaa Renvall.

”Vaihtuvien näyttelyiden tila, jossa on olosuhdesäätely, tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän on mahdollisuutta saada arvokkaita esineitä ja kansainvälisiäkin näyttelyitä lainaan.”

Uudisosan näyttelytilassa valonhallinta on olennaista ja se, että tila on näyttelykäyttöön suunniteltu. ”Tilan muunneltavuus siirtoseinien avulla, ja että voimme tarvittaessa järjestää kaksikin näyttelyä samanaikaisesti, ovat vahvuuksia, joita ei aikaisemmin ollut”, Renvall kiittelee.

”Talon sähköjen ja dataverkon puolesta nyt on loistavat valmiudet: voimme suunnitella näyttelykierron ja toteutuksen näyttelyn ehdoilla. Tuotannon kannalta olemme ihan toisella vuosituhannella.”

Teksti: Tanja Karpasto
Kuvat: Marko Huttunen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisäpinnat ja tilaosat (lattiat ja päällysteet)

Saumaton, kestävä ja esteettinen

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet, kivi, laatat, tiili, pintasuojaus)

BLOGI

Tiili ja rappaus ikisuosiossa

Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimukseen lisää panostusta

Kirjoittaja: Inari Weijo

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat)

Linnuille turvaa Pilkington AviSafe™-lasilla

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Projektiesittelyt (kohteessa mukana)

Puu näkyy Metsä Groupin uusissa toimitiloissa

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Keittiö 2024

Uusimmat keittiötrendit yhdistävät designia ja toiminnallisuutta – vastuullisuutta unohtamatta

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Kalusteet ja varusteet (asuintilat, kylpyhuone, saniteettitilat, opetuksen, kasvatuksen tilat)

Luo turvallinen ja ergonominen kylpyhuone päiväkotiin

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

KOLUMNI

Ennen kaikki oli kauniimmin?

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu

BLOGI

Pienistä puroista kasvaa iso virta – tilasuunnittelun hiilijalanjäljellä on väliä

Kirjoittaja: Elina Samila

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Projektiesittelyt (kohteessa mukana)
Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet)

Tyylikkyyttä toimistotaloon lasi- ja kuparirakenteilla

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet, pintasuojaus)

Suojaus mukaan jo suunnittelupöydällä

Oikein suojattu julkisivu kestää vuosikymmenestä toiseen hyväkuntoisena ja hyvännäköisenä

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.