Rakentaminen
Sisäpinnat ja tilaosat

BLOGI

Materiaaliemissioita voidaan vähentää uudelleenkäytöllä

Kuva: Jukka Alasaari Photography

Materiaaliemissiot tarkoittavat niitä hiukkasia ja yhdisteitä, joita materiaaleista vapautuu ilmaan. Kaikista uusista materiaaleista vapautuu ilmaan yhdisteitä, ja ne esimerkiksi aiheuttavat "uuden materiaalin hajun". Kaikki yhdisteet eivät ole ihmiselle tai ympäristölle haitallisia.

Yhdisteitä vapautuu helpoiten materiaalien pinnoilta. Pintaosissa voi olla maaleja, palosuojapinnoitteita, likaa tai kosteutta hylkiviä pinnoitteita tai muita tuotteen toiminnan kannalta tärkeitä aineita. Syvemmällä materiaalissa tai pintakerrosten alla olevat yhdisteet voivat päästä sisäilmaan, jos pintakerros on läpäisevää.

Lainsäädännössä (STMa 545/2015) on asetettu raja-arvot haihtuvien orgaanisten yhdisteiden summalle (TVOC), yksittäisen yhdisteen enimmäismäärälle sekä muutamien tiettyjen yhdisteiden emissioille. Nämä raja-arvot tarkoittavat yhdisteen määrää kuutiossa huoneilmaa, eivätkä raja-arvot ota kantaa yhdisteen lähteelle. Raja-arvo voi ylittyä, vaikka mikään yksittäinen tuote ei emittoisi raja-arvoa ylittävää määrää yhdistettä huoneilmaan. Siksi tilaa ja sen materiaaleja on aina tarkasteltava kokonaisuutena.

Tuuletus, kapselointi ja vähäpäästöiset materiaalit

Materiaaliemissioita hallitaan esimerkiksi tuulettamalla valmista rakennusta muutama viikko tai kuukausi ennen käyttäjien sisäänmuuttoa, sekä pitämällä rakennuksen ilmanvaihto jatkuvasti käynnissä ensimmäisen vuoden ajan.

Jos haitallisia emissioita aiheuttavia materiaaleja täytyy jättää esimerkiksi vanhan rakenteen sisään, voidaan niiden emissiot kapseloida hyvin tiiviillä pintakerroksella tai useilla kerroksilla niin, ettei niistä aiheudu haittaa rakennuksen käytölle. Kapselointi ei toimi vielä kaikille yhdisteille.

Huonossa tapauksessa materiaalien emissiot aiheuttavat käyttäjille esimerkiksi päänsärkyä tai muita sisäilmaongelmiin viittaavia oireita. Kosteus ja lämpö lisäävät materiaaliemissioita, joten esimerkiksi kylpyhuoneiden materiaaleina soisi käytettävän vain testatusti vähäpäästöisiä (eli vähän emissioita aiheuttavia) tuotteita.

Rakennustietosäätiö testaa ja arvioi asuin- ja työtiloissa käytettävien materiaalien emissioita. Vähäpäästöiset materiaalit ja tuotteet voivat saada M1-luokituksen. Tällä hetkellä luokituksen piiriin kuuluvat rakennusmateriaalit, kiintokalusteet, huonekalut sekä päällystetyt tuolit (toimistotuolit). M1-luokiteltujen tuotteiden käyttö on suositeltavaa myös rakentamisen laadun edistämiseksi.

Uudelleenkäyttö ja Level(s)

Uudelleenkäyttämällä tuotteita vältetään paitsi valmistamisesta syntyvät ilmastopäästöt, myös sisäilman kannalta haitalliset materiaaliemissiot. Jätehierarkian mukaisesti olisi pyrittävä mieluummin uudelleenkäyttämään valmiita tuotteita kuin hankkimaan kierrätysmateriaaleista valmistettuja uusiotuotteita. Vaikka kierrätysmateriaaleista valmistettavat tuotteet olisi testattu vähäpäästöisiksi, niiden kemiallinen koostumus voi vaihdella tuote-erien välillä siten, että osa tuote-eristä emittoi haitallisia määriä yhdisteitä.

Kokonaiskuvan hahmottamiseksi kannattaa turvautua alalle vakiintuneisiin työkaluihin, kuten EU komission luomaan Level(s)-viitekehykseen. Viitekehyksessä huomioidaan elinkaaripäästöt, elinkaarikustannukset sekä sisäilman hallinta ja materiaaliemissiot. Tehostamalla materiaalikiertoa edistämme kaikkien kolmen aihealueen kestävää toteutusta. Tutustu Level(s)-viitekehykseen esimerkiksi Green Building Council Finlandin verkkosivuilla.

Ella Lahtinen
Kestävän kehityksen asiantuntija
Green Building Council Finland

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Lue kaikki Loikka-blogit osoitteesta: figbc.fi

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.