Yhteistyössä (Julkisivuyhdistys JSY ry)

KOLUMNI

Julkisivuyhdistyksen vuosittainen markkinatutkimus:

Puulla vankka asema uudis- ja korjausrakentamisessa

Suomessa on vajaa 1,3 miljoonaa parveketta, joista noin 1,5 prosenttia uusitaan vuosittain.

UUDISRAKENTAMISESSA PUUJULKISIVUT ovat edelleen yleisin julkisivumateriaali noin 35 %:n osuudella.

Puulla on vankka asema myös korjausrakentamisessa, sillä suurin osa korjausrakentamisesta kohdistuu puuhun.

Tiedot käyvät ilmi Julkisivuyhdistyksen vuosittain teettämästä Julkisivujen Markkinat 2021 -tutkimuksesta. Sen on toteuttanut Forecon Oy.

Tutkimuksessa tarkastellaan koko julkisivumarkkinan kehitystä vuoteen 2005 verrattuna. Siinä on selvitetty myös eri materiaalien jakaantumista julkisivumarkkinoilla.

Tietoa materiaalikohtaisesta jakaumasta

Kun tarkastellaan uudisrakentamista, metallijulkisivut ovat toiseksi yleisin julkisivumateriaali. Runsas asuinkerrostalojen rakentaminen on kasvattanut betonin ja rapattujen julkisivujen määrää ja myös tiilen määrä on kasvanut. Muut julkisivumateriaalit, lähinnä levyt, ovat kasvattaneet suosiotaan jo pidemmän aikaa mm. tuulettuvuusominaisuuksiensa vuoksi.

Korjausrakentamisessa suurin osa kohdistuu rakennuskannan yleisimpään materiaaliin eli puuhun. Metallisten julkisivujen määrä on iso myös korjaamisessa ja se kasvoi viime vuonna.

Julkisivulevyjen käyttö korjaamisessa on lisääntynyt ja kasvoi viime vuonna noin 10 %. Neljänneksi käytetyin julkisivumateriaali korjaamisessa oli rappaus. Määrä kasvoi viime vuonna paljon, mutta määrä olikin vuonna 2019 poikkeuksellisen matala.

Asuntorakentaminen vauhdittaa julkisivumarkkinaa

Uusia julkisivuja rakennettiin viime vuonna noin 8,0 miljoonaa neliömetrin ja korjattiin noin 3,1 miljoonaa neliömetrin edestä.

Julkisivutuotannon ennustetaan tänä vuonna vähenevän uudistuotannossa ja toimitiloissa, mutta kasvavan asuinrakentamisessa noin +4 %.

Ensi vuonna asuinrakentamisen julkisivujen tuotantomäärän arvioidaan kääntyvän laskuun ja toimitilojenkin lievän laskun jatkuvan.

Julkisivujen korjaamisen määrä laski viime vuonna ja hankkeiden vähäisyys vaikuttaa tänäkin vuonna. Ensi vuodelle julkisivujen korjausrakentamisen kuitenkin arvioidaan hieman kasvavan, mutta pysyvän edelleen alle laskennallisen tarpeen.

Julkisivukorjaamisen korjausvelka kasvaa edelleen

Julkisivujen korjaamisen määrä kasvoi viime vuonna 600 000 neliömetriä edellisvuodesta. Kasvua oli hieman odotettua enemmän. Korona lisäsi pienkohteiden julkisivukorjaamista.

Vuonna 2021 korjausrakentamisen määrän arvioidaan pysyvän tämän vuoden tasolla. Ensi vuonna julkisivujen korjausrakentamisen kokonaismäärän uskotaan kasvavan ammattimaisen korjaamisen piristyessä koronan jälkeen, mutta määrän jäävän vielä selvästi alle laskennallisen tarpeen.

Laskennallisen korjaustarpeen määrän arvioidaan olevan noin 5,5 miljoonaa neliömetriä.

”Olemassa oleva rakennuskanta on valtavan suuri osa, lähes puolet koko kansallisvarallisuudestamme, ja siksi rakennuskannan riittävä ylläpito on kansantalouden kannalta merkittävä asia. Julkisivut ottavat vastaan jatkuvasti haastavammaksi käyvät sääolosuhteet, joten niiden oikein ajoitetut korjaukset ovat suuressa roolissa kyseisestä kansallisvarallisuuden osasta huolehdittaessa. Jatkuvasti kasvava korjausvelka on huolestuttavaa, mutta onneksi tutkimuksen mukaan julkisivumarkkinat monipuolistuvat jatkuvasti, mikä toivottavasti myös osaltaan kannustaa vaihtoehtojen lisääntyessä korjaamiseen”, Julkisivuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Toni Pakkala toteaa.

TEKSTI JA KUVA: RIINA TAKALA-KARPPANEN / JULKISIVUYHDISTYS RY

Jäsenyrityksille jäsenetuhintainen ja muille 4 000,00 euron hintainen tutkimusraportti on tilattavissa www.julkisivuyhdistys.fi.

Lisätietoja tutkimuksesta toiminnanjohtaja Peter Lind, toiminnanjohtaja@julkisivuyhdistys.fi, puh. +358 40 356 5995.

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.