Runko ja rakennustuotteet (ikkunat)

BLOGI

Tämän haluaisin tietää - Ikkunoiden tekninen kehitys

PihlaPROn asiantuntija vastaa: Miten vaatimukset ovat muuttuneet ja mitä pitää ottaa huomioon suunnittelussa?

Asiantuntija: Mikko Niemi

Ikkunoiden tekninen kehitys on ottanut isoja loikkia, kun ikkunoiden U- ja g-arvot sekä ääneneristävyys ja turvalasimääräykset ovat tiukentuneet vuosi vuodelta. PihlaPROn asiantuntijat ovat suunnittelijan apuna projektin alusta lähtien.

Rakennusmääräykset ja erityisesti kiinteistöjen energiatehokkuusvaatimukset ovat tiukentuneet vuosi vuodelta. Tämä on vauhdittanut myös ikkunoiden teknistä kehitystä. Tilannetta kuvaa, että ikkunoiden U-arvon eli lämmönläpäisykertoimen minimitasoa on tarkistettu parissa kymmenessä vuodessa 1,7:stä 1,4:n kautta nykyiseen 1,0:aan.

Teknologinen kehitys on johtanut tänä aikana pinnoittamattomista pinnoitettuihin laseihin sekä eristelaseihin, joiden välissä on argon-täytekaasu. U-arvon ohella tärkeään rooliin on noussut ikkunan g-arvo eli aurinkoenergian kokonaisläpäisevyys.

Ikkunan g-arvo – viileää vai valoisaa?

Ikkunan g-arvo on hyvä esimerkki siitä, miten teknisiä arvoja ja ominaisuuksia pitää osata tulkita oikein. Kun etelä-länsisuuntaisissa julkisivuissa halutaan ehkäistä asuntojen liiallista lämpenemistä kesällä – ja välttää ehkä koneellisen viilennyksen tarve – kohteisiin valitaan mielellään ikkunoita, joissa on mahdollisimman pieni g-arvo. Toisaalta jos ikkunan g-arvo laskee alle 0,38:n, se vaikuttaa merkittävästi asunnon valoisuuteen. Mikäli g-arvo on 0,3, asuntoon pääsee vain 50 prosenttia tarjolla olevasta päivänvalosta.

Turvalasin käyttökohteet esitellään ikkunasuunnitelmassa

Pääsuunnittelijan on hyvä myös muistaa, että hänellä on aina lopullinen vastuu siitä, että kohteessa on käytetty turvalaseja määräysten mukaisesti. Turvalasin käyttökohteet pitää esitellä ikkunasuunnitelmassa yksityiskohtaisesti.

Lisäksi ikkunasuunnitelmiin pitää kirjata esimerkiksi tuulenpaine korkeissa rakennuksissa. Tarvittavat tiedot löytyvät rakennussuunnitelmista.

Ikkunoiden äänieristys – muista desibelivaatimukset

Rakennuskohteelle määritellyt desibelirajat eli ikkunoiden äänieristävyys vaikuttaa myös ikkunoiden valintaan. Kiinteät ikkunat ovat avattavia ikkunoita huonommin äänieristettyjä eikä niillä voida saavuttaa yli 40 dB:n ääneneristysvaatimuksia.

Määräykset vaativat rakentajaa varmistamaan, että matkapuhelinsignaalit pääsevät kulkemaan rakennukseen. Asiaan joudutaan kiinnittämään erityishuomioita, koska pinnoitetut ikkunat ja energiatehokkaat rakennusmateriaalit blokkaavat usein signaalit.

PihlaPRO Antennilasi on tutkitusti toimiva ratkaisu kuuluvuusongelmiin

Matkapuhelinverkon kuuluvuus voidaan varmistaa vaikkapa tekemällä julkisivuun eristeiden välissä kulkevat antennikanavat, mutta PihlaPROlla on ongelmaan yksinkertaisempi ratkaisu: PihlaPRO Antennilasi, joka on tutkitusti toimiva ratkaisu kuuluvuusongelmiin. Antennilasi on hiuksenhieno lasin pinnoitteeseen laserilla työstetty antennikuvio, joka helpottaa mobiilisignaalien kulkua ulkoa sisälle.

Arkkitehtien ja suunnittelijoiden kannattaa perehtyä mahdollisimman hyvin alan vaatimuksiin ja toisaalta teknologian mahdollisuuksin ja rajoihin. Mikäli ikkunasuunnitelmiin joudutaan tekemään myöhemmin isoja muutoksia, se voi olla työlästä ja kallista. Pahimmassa tapauksessa haluttua lopputulosta on jopa mahdotonta saavuttaa.

Toimiva ikkunaratkaisu on aina monen tekijän summa. Siksi PihlaPROn ammattilaiset kommentoivat mielellään ikkunasuunnitelmia jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tutustu Helsingin Telakkarannan tarinaan tästä >>>

Näin PihlaPRO pitää lupauksensa >>>

Linkki täydentävän tiedon lähteille >>>

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Martin Sommerschield / Kuvatoimisto Kuvio Oy

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.