mainos_1043

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

Tanssin talon arkkitehtuurissa käydään vuoropuhelua tanssin kanssa

artikkelikuva: Tanssin talon arkkitehtuurissa käydään vuoropuhelua tanssin kanssa

KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

Tanssin talon julkisivussa ja sisustuksessa leikitellään tanssillisuudella ja keveydellä. Teräs, betonipinnat ja burleskitaiteen mieleen tuova värimaailma luovat yllätyksellisen tilakokemuksen. Muunneltavat ja monikäyttöiset salit on varusteltu huipputekniikalla.

Kohdetiedot: Tanssin talo
Rakennuttaja: Kiinteistö Oy Kaapelitalo
Arkkitehtisuunnittelu: Työyhteenliittymä JKMM Arkkitehdit / ILO Arkkitehdit
Sisustusarkkitehtisuunnittelu: JKMM Interiors
Rakennesuunnittelu: A-insinöörit Oy
Projektinjohto: Haahtela Oy

SUOMEN ENSIMMÄINEN tanssitaiteelle suunniteltu tapahtumaja esitystila Tanssin talo avattiin helmikuussa 2022 Kaapelitehtaan kulttuurikeskuksen yhteyteen Helsingin Ruoholahteen. Kokonaisuus käsittää sekä uudisrakennuksen että peruskorjattuja Kaapelitehtaan tehdasosien tiloja.

”Kaapelitehdas on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen. Tanssin talo liittyy kiinteästi Kaapelitehtaaseen yhdistäen uutta ja vanhaa”, sanoo Tanssin talon hankkeen vastaava rakennussuunnittelija, arkkitehti Pia Ilonen ILO Arkkitehdeiltä.

”Tanssin talon hanke oli omaa luokkaansa tilojen monimuotoisuuden ja muunneltavuuden vuoksi. Suunnittelun vaikutteet lähtivät voimallisesti Tanssin talon toiminnasta ja tekniikasta sekä ympäröivästä teollisuusmiljööstä”, jatkaa projektiarkkitehti Harri Lindberg JKMM Arkkitehdeiltä.

kuva
Uusitut teräsovet tiiliseinillä / Jaatimet Oy.
KUVA: PETER VUORENRINNE

JKMM Arkkitehdit ja ILO Arkkitehdit suunnittelivat Tanssin talon yhteistyössä. JKMM Arkkitehdeiltä hankkeesta vastasivat Lindbergin lisäksi pääsuunnittelija Teemu Kurkela ja sisustusarkkitehti Noora Liesimaa. Suomen suurimpiin arkkitehtitoimistoihin lukeutuva JKMM Arkkitehdit on vastannut useiden maamerkkikohteiden suunnittelusta.

ILO Arkkitehdeiltä mukana oli Ilosen lisäksi projektiarkkitehti Kati Murtola, joka vastasi erityisesti vanhojen osien peruskorjaus- ja muutostöistä. Ilosen ura arkkitehtina käynnistyi Kaapelitehtaan pelastamisesta purku-uhalta 30 vuotta sitten, ja hän on ollut mukana Kaapelitehtaan suojelu- ja kehittämisprojektissa siitä lähtien.

kuva
KUVA: PAULIINA SALONEN

”Tanssin talo on tanssitaiteelle unelmien täyttymys, jota on toivottu ja odotettu 1930-luvulta saakka. Tanssin talon tilat kytkeytyvät Kaapelitehtaalla ennestään oleviin tanssin tiloihin, kuten tanssistudioihin ja tanssikouluihin. Uudet tilat täydentävät Kaapelitehtaan kokonaisuutta, jossa tanssilla on tärkeä rooli”, Ilonen sanoo.

kuva
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

Julkisivu kuvaa tanssin keveyttä

Tanssin talon puhdas ja eleetön arkkitehtuuri hämärtää mittakaavan ja liittää rakennuksen ympäristöönsä. Julkisivun suunnittelussa tuotiin esiin tanssillisuutta ja keveyttä maasta irrallaan olevilla teräksisillä julkisivupinnoilla.

”Halusimme tuoda tanssin ominaispiirteet tarinallisesti esiin julkisivuissa. Kaapeliaukiolle ja itään avautuvat julkisivut ovat kuin valtavia, leijuvia teräspintoja. Ilmavuudella ja leijuvuudella halusimme kuvata tanssin painovoimaa uhmaavasta keveyttä”, kuvailee Lindberg.

”Terässeiniin saimme inspiraatiota Tero Saarisen tanssiesityksestä. Esityksessä lavasteena käytettiin nousevaa terässeinää, jonka alta tanssijat tulivat näyttämölle”, Ilonen jatkaa.

kuva
KUVA: PETER VUORENRINNE

Materiaalivalinnoissa ja muotoilussa huomioitiin julkisivun sopiminen vanhaan teollisuusmiljööseen. Laserhitsaustekniikalla valmistettuja terässeiniä kannattelee 400 millimetriä paksu teräsbetonirunko. Itään avautuvassa julkisivussa käytettiin Corten-terästä, joka ikääntyessään ruostuu.

”Ruosteen värinen julkisivu sopii värimaailmaltaan Kaapelitehtaan osin punatiilisiin seiniin sekä muihin ympärillä oleviin punatiilisiin rakennuksiin. Teräs on tärkeä rakennuksen arkkitehtuuria määrittelevä tekijä, joka luo upean kontrastin rinnalla olevien teollisuusrakennusten ahavoituneisiin seiniin”, Ilonen sanoo.

Etelään Kaapeliaukiolle avautuvan julkisivupinnan materiaaliksi valittiin B2-luokan haponkestävä teräs, joka käsittelemättömänä peilaa juuri tavoitellulla voimakkuudella ympäristöä.

”Peilaava seinä luo illuusioita pimenevässä illassa ja muodostaa taustan uuden aukion tapahtumille. Arkkitehtonisten näkökohtien lisäksi julkisivuilla on funktionaalinen tehtävä. Teräsjulkisivut kätkevät taakseen huoltotasoja, poistumisportaita ja yhteyksiä vesikatolle”, kertoo Lindberg.

Muilla julkisivupinnoilla käytettiin käsittelemättömästä merialumiinista valmistettuja paljetteja, joiden halkaisija on 700 millimetriä. Limittäin asetellut metallipaljetit luovat verkkomaisen julkisivupinnan. Julkisivujen läpiviennit, ikkunat ja ovet on häivytetty alumiinipaljettien ja niiden takana olevan mustan seinäpinnan avulla.

”Paljettipinnat ilmentävät tanssin rytmiä ja luovat abstraktin, kaksiulotteisen vaikutelman. Julkisivupintojen muodostava harmoninen polveileva massa rakentuu Pannuhallin ympärille ja liittyy lasikatteiseen Aulaan”, kertoo Lindberg.

kuva
KUVA: HANNU RYTKY

Monikäyttöiset salit on varusteltu huipputekniikalla

Talon kahta esitystilaa, 700-paikkaista Erkko-salia ja 235-paikkaista Pannuhallia, yhdistää lämpiönä ja esitystilanakin toimiva Tanssin talon Aula. Lisäksi talossa on klubitilaksi sopiva Kellari, harjoitustiloja, taiteilijalämpiö, toimistotiloja ja logistiikan vaatimia tiloja.

Tanssin talon käyttötarkoitus ja esitystekniset lähtökohdat olivat sisätilojen suunnittelun keskiössä. Esitystilojen suunnittelussa huomioitiin muunneltavuus ja monikäyttöisyys.

”Uudisosassa sijaitseva Erkko-sali on black box, musta tila, jonka osia voidaan jakaa ja yhdistellä nostoseinien avulla. Katsomojärjestelmää muokkaamalla ja näyttämöä siirtämällä kokonaisuutta on mahdollista varioida”, kuvailee Lindberg.

”Erkko-salin suuri ja korkea näyttämötorni toi laajennusosaan volyymiä, joka vaati huomiointia myös julkisivusuunnittelussa”, jatkaa Ilonen.

Sekä Erkko-sali että Pannuhalli on varusteltu tanssi- ja sirkusesitysten vaatimalla huipputekniikalla.

kuva
KUVA: JKMM / ILO

kuva
KUVA: JKMM / ILO

”Peruskorjatuissa tehdastiloissa sijaitsevassa Pannuhallissa säilytettiin tilan vanha identiteetti hyödyntämällä rouheita alkuperäisiä seinäpintoja. Ääniteknisistä syistä Pannuhallin vanhat ikkunat muurattiin umpeen”, Ilonen kertoo.

Tanssin talon tilat vaativat huomattavan määrän talo- ja esitysteknisiä ratkaisuja. Esitysteknisissä ratkaisuissa on runsaasti liikkuvia osia, joiden liikeratojen yhteensovittaminen vaatii huomiointia.

kuva
Uusitut teräsovet tiiliseinillä / Jaatimet Oy.
KUVA: PETER VUORENRINNE

Myös Aulassa, Lasipihalla ja Kaapeliaukiolla on esitystekninen varaus, joten tanssi- ja sirkusesitykset voivat levittäytyä salien ulkopuolelle.

Vanha ja uusi yhdistyvät kokonaisuudeksi

Kaapelitehtaan vaikutteet näkyvät Tanssin talon sisätilojen arkkitehtonisissa ja rakenteellisissa yksityiskohdissa.

”1940-luvulla rakennetussa Kaapelitehtaassa on paikallavalettu pilarilaattarunko ja julkisivut on massiivimuurattu kalkkihiekkatiilistä. Tanssin talo kietoutuu Kaapelitehtaan toisen siiven ympärille. Osa Tanssin talon sisäseinistä on vanhoja Kaapelitehtaan julkisivupintoja”, kuvailee Lindberg.

kuva
KUVA: PAULIINA SALONEN

Kaapelitehtaan Lasipihalla sekä Tanssin talon Aulassa vanhat tiilijulkisivut ovat merkittävä osa tilallista kokemusta. Vanhojen seinien ja elementtien säilyttäminen luo tilan arkkitehtuuriin ajallista kerroksellisuutta.

”Vanha julkisivu säilytettiin sellaisenaan, rosoineen ja tägeineen. Tilassa käytettiin materiaalina terästä ja värinä mustaa, jotka luovat jännittävän kontrastin vanhaan tiiliseinään. Lasikatteen ja lasiseinien kautta tuleva luonnonvalo luo vaikutelman ulkotilasta”, kertoo Ilonen.

Aulan käyttövalaistuksena on Eetu Huhtalan suunnittelema valotaidekilpailun voittanut taideteos ”Toinen”. Ajaton ja muunneltava valotaideteos mukailee tilan arkkitehtuuria ja tuo tanssitaiteen kehollisuuden osaksi Aulaa.

”Assosioimme elementtejä Kaapelitehtaasta uudisosaan. Konemaisten elementtien lisäksi muun muassa käänsimme Kaapelitehtaan vaakalautamuottipinnat uudisosassa pystyyn”, sanoo Lindberg.

kuva
KUVA: PAULIINA SALONEN

Tiloissa on käytetty paljon terästä ja betonia, jotka ovat rakenneteknisesti yksinkertaisia ja patinoituvat arvokkaasti. Materiaalit ovat pääosin käsittelemättömiä ja esimerkiksi aulojen lattiat ovat teollisen rouheaa betonipintaa. Materiaalivalinnoissa nojauduttiin materiaalien ominaisuuksiin ja ekologisuuteen.

kuva
KUVA: PAULIINA SALONEN

”Materiaalivalinnoissa on pyritty yksiaineisuuteen ja materiaaleihin, jotka paitsi kestävät kovaa kulutusta, myös ikääntyvät luonnollisesti. Erilaisia sekoiteaineita, komposiitteja ja muoveja on pyritty välttämään. Massiiviset materiaalit eivät myöskään vaadi yhtä lailla käsittelyjä tai kyllästeitä ja kierrätettävyys on parempi”, Lindberg kertoo.

Tanssillisuuden tematiikkaan liittyy yllätyksellisyys

Suunnittelussa tuotiin tanssia esiin leikkisyyden ja viekkauden tematiikalla, jossa kävijän rooli katsojana muuntuu. Peilaavia pintoja on sijoitettu yllätyksellisiin paikkoihin ja valaistuksella on luotu dramaattisuutta.

”Teollista rouheutta leikkaavat punertavat ja siniseen taittuvat sävyt voi liittää burleskitaiteeseen, jonka piirteisiin kuuluu myös eräänlainen riehakkuus ja vitsikkyys. Valaistus ja heijastukset luovat tiloihin draamankaarta, joiden kautta kävijä voi kokea olevansa itse lavalla. Tilat on suunniteltu kaikille ilman liiallista vakavuutta”, kuvailee Lindberg.

kuva
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

Eri tilojen sisustuksella pyritään kävijän yllättämiseen. Esimerkiksi Erkko-salin parvelle johtava portaikko on vaikuttava tila, jossa pyöreät seiniin upotetut valaisimet on säädetty täsmälleen samaan sävyyn, jolla puhdasvalubetonipinta on maalattu.

”Valaistuksella luotiin intensiivinen vaikutelma portaikkoon, ja tilakokemusta syvennettiin akustiikalla. Esitystilat ovat voimakkaasti vaimennettuja, joten portaikon kovempi ja kaikuisampi äänimaailma luo yhdessä valaistuksen ja värimaailman kanssa moniaistisen tilakokemuksen”, Lindberg kertoo.

Julkisivujen raakamateriaalipaletti jatkuu Tanssin talon sisätiloissa. Yleisötilojen kosketuspintoja hallitsee käsittelemätön musta teräs, joka kestää ja muuntuu ajassa.

kuva
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

”Yleisötilojen ohella myös takatiloissa jatkuu tanssillisuuden ja leikkisyyden tematiikka. Taiteilijalämpiön ja toimistotilojen raakabetoni yhdistettynä teatterimustaan talotekniikkaan sekä lämminsävyisiin tekstiileihin kalusteissa ja pinnoissa luovat ehkä herkullisimmat työtilat mitä on nähty”, Lindberg sanoo.

Teksti: Merja Maukonen

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
prointerior 1/2024

prointerior-lehti
mainos_1052
mainos_1036

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »