Sisustussuunnittelu

NÄKÖKULMA

Muotoiluajattelua oppii muotoilemalla

Hiukkavaaran koulu, suunnittelu Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen ja Ervasti sisustus. Kuva: Raimo Ahonen

Tanja Karpasto, Sisustusarkkitehdit SIO ry

OPPIMISYMPÄRISTÖT INNOSTAVAT tilasuunnittelijoita ratkomaan valtakunnallisen opetussuunnitelmauudistuksen (OPS2016) kunnianhimoisia oppimisen tavoitteita. Hyvä niin, koska oppimisen on tarkoituskin olla innostavaa! Työnpaloa leiskuva suunnittelija voi helposti tartuttaa liekin myös hitaammin syttyviin käyttäjäryhmiin, jos hankkeessa sellaisia sattuu olemaan. Muutos on meneillään ja suomalaisen koulurakennuskannan muuntaminen uuteen uskoon on aikaa vievä ja työläs prosessi. Osaavia tekijöitä tarvitaan joka saralla.

Ensimmäisessä aallossa kyytiä saivat perinteiset pulpetit, seinät ja säilytyskalusteet. Avoimuuden, avaruuden ja muuntojoustavuuden periaatteet ovat tuntuneet raikkaalta vaihtelulta vuosikymmeniä suljettuina ja omissa oloissaan uinuvien luokkatilojen jälkeen. Totaaliseen muutokseen on tarvittu rohkeita pioneereja, joilta varovaisemmin etenevät ovat voineet vaivihkaa käydä kuulostelemassa kokemuksia. Myönteisenä yllätyksenä epäileville on saattanut tulla esimerkiksi sellainen, että avoin ei välttämättä tarkoitakaan fyysisesti yhtä jättiläismäistä suurhallia, jossa kaoottinen tunnelma estää pään toiminnan kuten entisaikojen jumppasaleissa. Avoimuus on ennen kaikkea tapa ajatella.

Yhteissuunnittelun helmiä ovat tarpeeksi haasteelliset lähtökohdat, jotka motivoivat eri suunnittelualojen asiantuntijoita antamaan parastaan. Muotoilun ydin on nimeen omaan ratkoa ongelmia ja tehdä se yhdessä. Koska hyviä kokemuksia on jaettavissa, ja kehitys jatkaa kulkuaan, on jo mahdollista tähdätä seuraavan aallon harjalle. Kun koulu ei kerran ole enää koulu, niin millainen paikka se voisi tästä eteenpäin olla?

Laatu ja kestävyys ykköspaikalle
Vanhanaikaisissa, ja noloiksi rankatuissa perinnepulpeteissa oli ympäristön näkökulmasta eräs toistaiseksi voittamaton puoli: kestävyys. Sukupolvelta toiselle siirtyneiden pöytien kansista on aika-ajoin hiottu pahimmat puumerkit pois ja jatkettu niiden käyttöä. Nykyisten oppimiskalusteiden elinkaari on tuskin enää kuuttakymmentä vuotta. Viihtyvyyden ja visuaalisuuden kannalta moni varmasti huokaisee helpotuksesta, sillä kuka niitä jaksaisi niin kauaa katsellakaan. Talouden ja ekologisuuden mittaristossa piikki saattaa olla toisen näköinen.

Voimavarojen jakoa voi toteuttaa monella tapaa. Oppimisympäristöjen muutoksessa tilasuunnittelijalla on keskeinen rooli tukea eri käyttäjäryhmiä näkemään uudistusten monipuolisia mahdollisuuksia. Pedagogit vastaavasti ovat asiantuntijoita toiminnan kehittämissä, ja perillä erilaisista tarpeista erilaisille oppijoille. Mutta varsinaiset materiaalien kestävyyden kokemusasiantuntijat ovat kuitenkin itse oppilaat. He osaavat kertoa varmuudella, mikä kestää käyttöä ja minkä materiaalin tuhoaminen hetkessä on vain herkullinen pala kakkua.

Muotoilukasvatuksen menetelmiä kannattaa siis hyödyntää ja ottaa kestävyyshaaste tosissaan. Ilmastolakonkin omatoimisesti aikaansaaneet nuoret voivat olla todella merkittävä voimavara tulevaisuuden toimintaympäristöjen muotoiluissa. Työskentelyssä heidän kanssaan piilee toki vakavasti otettava vaara: kokeneempikin konkari saattaa oppia siinä samalla jotain uutta.

Tanja Karpasto
Sisustusarkkitehti SIO

Arktis Vino-sohva Markkinointi-instituutti & Rastor Tapiola
Kuva: Ninni Vidgren

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.

Rakennusten korjausvelka kasvaa. Julkisivuyhdistyksen vuosittain teettämän Julkisivujen Markkinat 2023 -tutkimuksen mukaan korjaustarve on laskennallisesti noin 5,6 miljoonaa neliömetriä ja korjaamista pitäisi tehdä lähes kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna, että korjausvelkaa saataisiin kurottua umpeen.