mainos_280

Projektiesittelyt (julkisrakennukset ja -tilat)

Stadikan kasvojenkohotus onnistui

Jättiurakan tuloksena on taatusti katseenkestävä, arkkitehtonisesti jäntevä kokonaisuus

artikkelikuva: Stadikan kasvojenkohotus onnistui

Olympiastadionin perusparannus ja uudistus on valmistunut. Helsingin kaupunki vastaanotti 31.7.2020 projektinjohtourakoitsija Skanskalta kauttaaltaan modernisoidun stadionin ja luovutti Olympiastadionin tämän jälkeen Stadion-säätiön hallintaan.

Kohdetiedot: Olympiastadion, perusparannus

Tilaaja: Stadion-säätiö
Rakennuttaja: HKR-Rakennuttaja
Arkkitehtisuunnittelu: Työyhteenliittymä - Arkkitehtitoimisto K2S Oy, Arkkitehdit NRT, White arkitekter KB ja Wessel de Jonge architecten bna bv
Rakennesuunnittelu: Finnmap Consulting Oy
Pääurakoitsija: Skanska

Elokuun ensimmäisillä viikoilla Olympiastadionilla oli käynnissä kalustaminen ja varustelu. ”Stadikka” avattiin ja vihittiin käyttöön 22.8.2020.

Kenellekään suomalaiselle ei tarvitse erikseen vakuutella, että Helsingin Olympiastadion on merkittävä kansallinen rakennus. ”Maailman kauneimmaksi Olympiastadioniksi” mainittu areena syntyi 1930-luvulla arkkitehtikilpailun tuloksena, kun arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti voittivat kilpailun funktionalistista tyylisuuntaa edustavalla, kuulaan puhdaslinjaisella ehdotuksellaan. Stadionin 30-luvun funktionalistinen arkkitehtuuri yhdistettynä vuoden 1952 Helsingin olympialaisten ulkoasuun symboloi aikoinaan monelle nuoren kansakunnan uuden ajan alkua.

kuva

Mittavassa uudistuksessa ideana oli ”kirkastaa” Olympiastadionin ilme. Uusi ulkoarkkitehtuuri rakentuu entistetystä 1930-luvun betoniarkkitehtuurista, 1950-luvun perusparannetuista osista sekä uudesta Pohjoisesta stadiontorista yleisömyyntipisteineen.

Uudistilojen arkkitehtuuri tähtää elämyksellisyyteen, kestävyyteen ja toimivuuteen. Kokonaisuus muodostaa tutun ja tunnistettavan monumentin, joka on edelleen ihmisen kokoinen.

kuva

Uudistetun Olympiastadionin arkkitehtisuunnittelusta vastasi työyhteenliittymä K2S ja NRT yhteistyössä ruotsalaisen arkkitehtitoimisto White Arkitekten ja hollantilaisen Wessel de Jongen kanssa.

Puhtaat linjat, väkevä virta

”Uudistetulla stadionilla kävijälle on luotu esteetön ja selkeästi hahmotettava kokonaisuus”, toteaa arkkitehtisuunnittelusta vastaava projektipäällikkö Kimmo Lintula Arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä.

”Katsomorakenteiden alla vapaasti virtaavat katsomogalleriat ja ulkoalueet toteuttavat alkuperäisen stadionin linjakkaita ratkaisuja”, Lintula kertoo.

kuva

Rapatut julkisivut näkyvine betonirakenteineen sekä kaarteiden tiilimuuraukset on uusittu alkuperäisten mukaisesti. Kokonaan uudet katsomosisäänkäynnit paikalla valettuine portaineen on sovitettu kaarteiden betonirakenteiden ja tiilijulkisivujen rytmiin.

”Ideana oli kirkastaa Olympiastadionin ilme.

Julkisivujen uusittu ja korotettu puuverhous kätkee taakseen kaarteiden uudet katokset. ”Julkisivujen teräsosien detaljit on entistetty ja pellitykset toteutettu alkuperäisten mallien pohjalta. Teräs- ja puuikkunoiden karmit ja puitteet on kunnostettu alkuperäisistä, lasit on korvattu uusilla, energiatehokkuutta parantaen”, Lintula kuvailee.

”Katsomomalja” vakuuttaa

Alkuperäinen betoninen A-katsomon katos on täysin uudistettu ja entisöity huomioiden 30-luvun funkkiksen henki. Penkit on korvattu uusilla yksittäisillä puukomposiitti-istuimilla, jotka muodostavat yhtenäisen horisontaalisen viivaston stadionin katsomotilaan – alkuperäisten penkkien tapaan.

kuva

Kaarteet ja takasuoran katsomot on katettu uudella katoksella, jonka plastinen muoto muuttuu ajan ja liikkeen myötä stadionin maisemassa virtaavasta muodosta ohueksi viivaksi, valon vaihteluiden mukana.

”Kaupunkikuvassa uusi katos piiloutuu ympäröivältä kaupungilta, säilyttäen tornin kaupunkikuvallisesti dominanttina”, Lintula toteaa.

Materiaaleiltaan katos ja istuimet liittyvät suoraan stadionin historiaan. Lintula huomauttaa, että puu on ollut materiaali, jolla betonista stadionia on laajennettu, ensin tilapäisesti ja pysyvämmin nykyasuunsa 50-luvulla; puu tuo katsomotilaan kosketettavan materiaalin ja pienimittakaavaisen tekstuurin.

kuva

”Yleisöturvallisuuteen liittyen katoksen verhous toteutettiin palosuojatusta puusta. Istuimien puukomposiitin koostumus on myös palamaton.”

Katsomomaljan vaatima AV-tekniikka on integroitu katoksien ja maljan takareunan rakenteisiin.

Toiminnallista kirkkautta

Lintulan mukaan valo, rakenteet ja materiaalit yhdistettynä käytettävyyteen ja koettavuuteen ovat stadionin arkkitehtuurin lähtökohta.

”Uudistilojen arkkitehtuuri tähtää elämyksellisyyteen, kestävyyteen ja toimivuuteen.

”30-luvun osan tilat palvelevat arjessa monikäyttöisinä, uudistettuina tapahtumien oheistiloina. A-osan kolmannen kerroksen tiloihin on tehty uudet yhteydet katsomoon ja tilojen materiaalit ja värisävyt on palautettu alkuperäiseen asuun.”

kuva

kuva

kuva

kuva

Maantason tilat rajautuvat sisälasiseinillä jättäen alkuperäiset betonirakenteet ja julkisivujen ikkunat näkyviin myös suurissa tapahtumissa.

Maan alla stadionin toisinto?

Kokonaan uutta Olympiastadionia edustavat maanalaiset monitoimi- ja liikuntatilat. Uusi maanalainen läntinen liikuntagalleria, auditorio, juoksuratoja seuraava tunneli, pohjoisen logistiikkakeskus sekä koilliskaarteen monitoimisali vastaavat uuden ajan tarpeita.

kuva

Maanalaiset materiaalit ovat ajattomia ja kestäviä: valkobetonia, puuta ja lasia. Päivänvaloa maanalaisiin tiloihin tuovat valolyhdyt, jotka avaavat näkymiä yläpuoliseen stadioniin ja toimivat myös hiljentymistilana.

”Betoniset rakenteet luovat tiloihin perusrytmin, ja vaaleat puuverhoukset luovat muistuman 1930-luvun stadionin valkoisista muottilautabetonipinnoista”, Lintula lisää.

kuva

Suurella sydämellä

Stadion-säätiön markkinointi- ja viestintäjohtaja Marju Paju toteaa, että Olympiastadion on tehty ja uudistettu yhteisiä elämyksiä varten. Paju muistuttaa, että stadionilla on sukupolvien ajan ”eletty suurella sydämellä”.

”Uudistamisen jälkeen stadion on avoin kohtauspaikka niin paikallisille kuin matkailijoille myös tapahtumien ulkopuolella. Kuka tahansa voi tulla stadionille liikkumaan, työskentelemään, syömään tai kahvittelemaan ystävien kanssa”, Paju kuvailee.

Hän huomauttaa, että mittava urakka toi myös tuhdisti ”extraa” vanhaan verrattuna.

kuva

”Uudistuneessa Olympiastadionissa saamme nyt kaksi stadionia yhden sijaan. Tilaa tuli maan alle ja viereen lähes toisen stadionillisen verran.”

Skanskan isoin talorakennusurakka

Perusparannus- ja uudistamishanke mahdollistivat Olympiastadionin kehittämisen monipuoliseksi, kansainväliset vaatimukset täyttäväksi tapahtumakeskukseksi. Uudistetulla Olympiastadionilla arvioidaan vierailevan tulevaisuudessa vuosittain noin miljoona kävijää.

Jättiurakasta vastaavalla Skanskalla on vankkaa osaamista urheiluja vapaa-ajantilojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Olympiastadionin uudistushanke toteutettiin yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, jossa Skanska toimii pääurakoitsijana.

Skanskassa hanketta veti kokenut tiimi, jossa oli mukana mm. Hartwall Areenaa ja Telia 5G Areenaa toteuttaneita ammattilaisia. Profiiliprojektiin haluttiin kovia osaajia, koska Olympiastadionin urakkakokonaisuus on suurin Skanskan Suomessa koskaan toteuttama talonrakennusurakka – kun huomioidaan urakat, joissa Skanska on yksin päätoteuttajana.

Vuoden Teräsrakenne 2019

Jo ennen urakan valmistumista Olympiastadion nappasi Vuoden Teräsrakenne -palkinnon etenkin stadionin uusien katosten arkkitehtonisesti ja rakenneteknisesti ”erinomaisesta toteutuksesta” marraskuussa 2019. Yleisölle jäävät näkyviin Vuoden Teräsrakenteesta kuitenkin vain harvassa olevat katosta kannattavat teräspilarit. Kaupunkikuvassa katos piiloutuu stadionin julkisivurimoituksen taakse, kun rimoitusta nostettiin hieman aiempaa korkeammalle uuden teräksisen tukirakenteen avulla.

Stadionin sisällä katsoja taas näkee katoksesta sen alapuoliset kivipuurimarakenteet ja niiden välissä kulkevat valonauhat. Kivipuurimoja käytetään tässä elinkaaren aikaisen ylläpidon työn ja kulujen minimoimiseksi sekä paloturvallisuuden takia.

Harva stadionilla kävijä huomannee, että katsomokatoksen sisälle jää parhaimmillaan neljä metriä korkea tekninen tila ristikoiden ylä- ja alapaarteiden väliin. Uusi katos alkaa pääsuoran molemmissa reunoissa samalta korkeustasolta kuin pääkatsomon katos noustakseen sitten kaarteissa hiljalleen ylöspäin kohti itäkatsomoa, jonka kohdalla katos on korkeimmillaan.

kuva

kuva

Teräsrakenteiden hyötyjä niin rakentamiselle kuin rakentamisen hiilijalanjäljen ja muun ympäristökuorman vähentämiselle kuvaa se, että aiemman itäkatsomon katoksen teräksiset tukirakenteet voitiin hyödyntää osana uuden itäkatsomon katoksen tukirakenteita.

kuva

Maanalaiset materiaalit ovat ajattomia ja kestäviä.

Tuuliolosuhteet lisäsivät vaikeuskerrointa

Kaarrekatosten kattaminen on muuttanut myös stadionin tuulioloja: tätä varten katsomon rakenteita testattiin ja tutkittiin mm. tuulitunnelikokeissa. Ajoittain hyvinkin voimakkaiksi arvioituja tuulia vastaan on varauduttu esimerkiksi lentokoneen siipeä muistuttavalla katoksen muodolla ja katoksen ruuviliitosten detaljeilla sekä lisäksi ankkuroimalla myös katosta kannattavat pääpilarit nostavia voimia vastaan.

Projektijohtaja Jukka Ala-Outinen Skanskalta totesi palkinnon luovutuksen yhteydessä, että katsomokatosten asennukseen valmistauduttiin työmaalla huolella: puolisen vuotta ennen ensimmäistä teräsristikkotoimitusta aloitettiin säännölliset katosten työnsuunnittelukokoukset.

kuva

”Positiivinen yllätys on ollut se, miten vaativan rakenteen riskit pystyttiin yhteistyössä eri osapuolten kanssa ennakoimaan ja torjumaan niin, että koko ketju aina suunnittelusta asennukseen onnistui tapaturmattomasti ja lähes virheettömästi”, Ala-Outinen pohtii.

Palkintolautakunnan mukaan laadukkaassa korjaus- ja uudisrakentamista sisältävässä projektissa on ”herätetty uudelleen henkiin” niin teknisesti kuin toiminnallisestikin elinkaarensa päähän ehtinyt stadion.

Uudistunut Olympiastadion – 10 faktaa

• Stadion on vihitty ensimmäisen kerran käyttöön 12.6.1938.
• Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishanke toteutettiin vuosina 2016–2020.
• Yleisölle, tapahtumajärjestäjille ja kaupunkilaisille on käytössä 19 290 bruttoneliötä uusia tiloja. Hankkeen kokonaislaajuus oli 40 720 bruttoneliötä ja kenttäalue sekä katsomot mukaan luettuna 90 000 bruttoneliötä.
• Olympiastadionin katsomokapasiteetti on 36 200 istuinta ja konserttikapasiteetti jopa 50 000.
• Olympiastadionin uudet penkit on palkittu eurooppalaisessa kestävien ja innovatiivisten hankintojen Procura+ -kilpailussa toisella sijalla.
• Uusi katsomokatos on palkittu Vuoden 2019 Teräsrakennepalkinnolla; teräskatokseen on käytetty kolme miljoonaa kiloa terästä.
• Maanalaisiin uudistiloihin on käytetty lähes 19 000 m3 betonia, museoon ja A-katsomoon noin 1 500 m3 betonia ja rakenteiden vahvistamiseen noin 12 000 m3 betonia.
• Stadion uudistetussa julkisivussa on käytetty suomalaista puuta verhoilulautana yli 100 km.
• Stadionilla on yleisöpalvelupisteitä entisen kahdeksan sijaan 25 kappaletta, ja niistä jokaisessa on useampi myyntipiste erillisine kassoineen.
• WC:tä, urinaaleja ja pisuaareja uudistetulla stadionilla on yhteensä 502 kappaletta.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Wellu Hämäläinen

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

mainoskuva
mainos_335

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »