mainos_383

Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Luonteikas Kaupunkiympäristötalo

artikkelikuva: Luonteikas Kaupunkiympäristötalo

Helsingin kaupunki on toteuttanut Helsingin Kalasatamaan kaupunkiympäristön toimialan näyttävän rakennuksen. Hanke kokosi useista eri toimipisteistä saman katon alle ympäristöön, rakentamiseen ja asumiseen liittyviä palvelu- ja lupatoimintoja, esimerkiksi Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan ja kaavoituksen.

Kohdetiedot: Kaupunkiympäristötalo
Tilaaja: Helsingin kaupunki
Arkkitehtisuunnittelu: Lahdelma & Mahlamäki arkkitehdit
Pääsuunnittelija: Ilmari Lahdelma
Sisustusarkkitehtisuunnittelu: Lahdelma & Mahlamäki arkkitehdit
Rakennuttajakonsultti: Indepro Oy
Rakennusurakointi: Skanska Talonrakennus Oy

Erja Erra, Helsingin kaupungin projektinjohtaja on ollut mukana hankkeessa sen alusta alkaen.

”Käynnistimme 2012 kaupungin silloisten viiden teknisen alan viraston yhteisten toimitilojen tarpeiden kartoittamisen tarveselvitystä varten. Nähtiin, että sijoittumalla yhteisiin tiloihin olisi mahdollista kehittää toimialojen välistä yhteistyötä, palveluprosesseja sekä saada säästöjä tilaja käyttökustannuksissa parantamalla tilatehokkuutta ja nostamalla tilojen käyttöastetta. Yhteisessä toimitalossa voitaisiin tarjota kaupunkilaisille myös kaikki toimialojen palvelut yhdestä pisteestä.

kuva
Kaupunkiympäristötalon ikkunanpielipaneelit, ja 4. sekä 5. kerroksen ulkopenkit toteutettiin lahoamattomasta etikkakäsitellystä puusta eli Accoya®-puusta. Novenberg Oy höylää Accoya®:sta erilaisia profiileja asiakkaiden toivomusten mukaan.
Kuva: Novenberg Oy

kuva
Työpajanpihalle ja Tukkutorinkujalle Novenberg Oy toimitti edustavat ja kestävät maatiilet. Kolmen eri tiilen lajitelma tuo eloa ja väriä maanpintaan.
Kuva: Novenberg Oy

”Lähdimme hankkeeseen kehittämisen kautta. Perehdyimme huolellisesti organisaation toimintaan silloisten tilojen käyttöastemittausten, toiminnan ja tarpeiden analysoinnin kautta, mistä rakensimme tilaohjelman uusille tiloille. Hankkeelle perustettiin mm. työryhmä, joka pohti kokonaisuutta asiakaspalvelun kehittämisen kannalta. Mietittiin, miten se tulisi järjestää ja minkälaiset tilat sitä tukisivat. Asiakaspalvelun ja koko toiminnan digitalisaation kehittyminen oli keskeistä ja myös se edellytti uutta näkemystä toimitiloista.”

kuva
Kaupunkiympäristötalon aulan puurimaverhoukset valmisti ja asensi Inlook Oy. Aulan viilulevyverhoukset ovat myös Inlook Oy:n asentamat.

”Tarveselvitys- ja hankesuunnittelutyö sisälsi myös työympäristökonseptin rakentamisen ja tilahankinnan vaihtoehtojen selvittämisen. Kaupunkiympäristön organisaatiossa on hyvin erilaisia tehtäviä ja vaatimuksia suhteessa tiloihin ja toimintatapoihin. Tunnistimme nopeasti, ettei kyseeseen tullut tavallinen toimitalo, vaan toimialalle tarvittiin sen omille tarpeille mietitty rakennus. Organisaation tehokkuuden ja toiminnan sujuvuuden näkökulmasta monipaikkaisuus muodostui lähtökohdaksi koko hankkeelle.”

Hankkeen toiminnan kehittämisen vaihetta vetänyt ja fasilitoinut Helsingin kaupungin Työympäristökehittämisen ohjelmapäällikkö Päivi Majuri avaa hankkeen vaikutusta henkilöstölle: ”Tästä hankkeesta teki omanlaisensa kaupunkiorganisaation palvelutehtävä, ja kokonaisen toimialan tuominen samoihin tiloihin eri sijainneista. Helsingin kaupungin organisaation muutos 2017 ja tämä työympäristön muutos tukivat toisiaan, vaikka loivat haasteita operatiivisen työn rinnalla. Digitaalisten työkalujen käyttöönotto oli iso muutos, joka on avoimen tiedon mahdollistaja ja edellytys. Koronakriisi vauhditti hankettamme, ja hyvin valmistellusti otimme välineet ja etätyön johtamisen nopeasti käyttöön.”

”Pitkässä hankkeessa focuksen pitäminen lähtökohdissa ja tavoitteissa on tärkeää. Matkan varrella monipaikkaisuus, työn ja tilojen muutos on haastettu moneen kertaan. Panostimme monipaikkaisen työn johtamiseen, esihenkilöiden keskusteluun henkilöstön kanssa, ja tuimme muutosta muutosagenteilla. Arjessa olennaisten asioiden ja yksityiskohtien huomioiminen uusissa työtiloissa, hyvin erilaisissa työtehtävissä ja yksiköissä, on hankkeen onnistumiselle tärkeää. Pyrimme panostamaan hankkeesta ja sen kaikista ulottuvuuksista viestimiseen ja tiiviiseen vuorovaikutukseen käyttäjien kanssa. Mitä lähemmäksi valmistuminen tuli, ja henkilöstö pääsi tutustumaan tiloihin, muuttui keskustelu neutraaliksi ja positiiviseksi.”

kuva
Kohteen kipsiväliseinät, alakatot sekä holvi- ja seinäverhoukset ovat Inlook Oy:n asentamat. Inlook Oy valmisti sekä asensi myös Kaupunkiympäristötalon puurimaverhoukset.

Päivi Majuri on tyytyväinen lopputulokseen: ”Valmis rakennus on kokonaisuus ja tilat, joita on alun perin lähdetty suunnittelemaan. Teimme koko hankkeen ajan tiivistä yhteistyötä rakennusprojektin ja tilasuunnittelussa vastaavien arkkitehtien kanssa. Monipaikkaisuus ja yhteiskäyttöisyys toteutuu monesta suunnasta: rakennus mahdollistaa yhdessä tekemisen ja tukitoiminnot ovat saatavilla helposti. Rakennus tukee hyvin kotipesä ajattelua, ja kotipesät ovat riittävän isoja. Tiloissa voi tehdä kaikkialla hiljaista ja vuorovaikutustyötä, ja riittävä mitoitus mahdollistaa yli organisaatioiden menevää tekemistä. Myös jaettu rakennusmassa antaa mahdollisuuden tietoturvalliseen kumppaniyhteistyöhön.”

Erja Erra kokoaa työympäristökehittämisen vaikutusta rakennukseen ja sen arkkitehtuuriin: ”Monipaikkaisuus vaatii riittävät tilat toteutuakseen. Toisaalta laajat kerrokset mahdollistavat käyttö- ja muuntojoustavuuden sekä kalusteilla, että rakennuksen lohkomisen mahdollistavilla taloteknisillä ratkaisuilla. Kaikki työalueet on toteutettu asennuslattialla, mikä myös tukee tilojen helppoa muokattavuutta. ”

kuva

”Kaupunkiympäristötalolle haettiin oma henki ja ilme, tietty tunnistettavuus. Kaupunkikuvallisesti tiilirakennus oli paikkaan luonteva lähtökohta, ja lopputulos on hyvin luonteikas ja tunnistettava, arkkitehtuuriltaan ja detaljeissaan korkealaatuinen. Sisätiloissa on vaihtelevia tilasarjoja sekä vertikaali että horisontaalisuunnassa. Kerrosten väliset aukot vaihetelevilla paikoilla luovat kerrosten välisiä näkymiä ja jakavat kerroksen tilaa hahmotettaviksi lohkoiksi. Sisätilojen materiaalit, tiili ja puu, tietynlainen rouhea estetiikka antaa erittäin hyvän vastakohdan tiloissa tehtävälle modernille työlle.”

kuva

Hankkeen projektiarkkitehti, Lahdelma & Mahlamäen Teemu Seppälä liittyi hankkeeseen 2017: ”Ulkohahmon periaatteet oli käsitelty ja budjetoitu jo hankesuunnitelma vaiheessa. Tilaohjelma ja hankesuunnitelma olivat olleet iso prosessi jo ennen meitä. Kävimme myös paljon keskustelua kaavaluonnoksesta ja kaavamuutos tarkentui ja valmistui hankkeen aikana. Meillä oli työpajoja eri työntekijäryhmien kanssa, mitkä tarkensivat ja täsmensivät tarpeita hankkeen loppuun asti. Hanke on ollut iso ja muuttuva, ja kaikkia työympäristömuutoksen tarpeita on ollut vaikea ennakoida. Ajatus on, että kaupunkiympäristön toimiala pääsee nyt totuttelemaan uuteen työympäristöön ja parin vuoden päästä keräämme jälleen tietoa, mihin suuntaan tiloja on tarve muokata.”

”Työympäristö ja tilojen kalustettavuus on ollut hankkeen tärkeä ydin, ja se on peruste, miksi rakennus on tuollainen. Tontille on sovitettu monitilatoimiston mukainen optimaalinen työympäristö. Rakennuksen runkosyvyys, kerros korkeus, ylös nousevat ikkunat, jotka valaisevat pitkälle runkoon, näkymät ikkunoista – ovat kaikki tärkeitä kokonaisuuden elementtejä. Tekniset ratkaisut tehtiin tukemaan muuntojoustavuutta, ja kohde on mahdollisesti Suomen suurin asennuslattiakohde. Työpisteiden muuntelun ja sähköistämisen joustavuus oli tärkeää. Lämmitykselle ja valaistukselle on määritelty tietyt vyöhykkeet mahdollistamaan tilojen myöhempää jakamista. Rungon keskellä sijaitsevat vetäytymis- ja neuvottelutilat, jotka haluttiin toteuttaa rakennusaineisina.”

”Kortteli itsessään on jännä kokoelma osittain vanhaa ja osittain uutta rakentamista. L-muotoinen Kaupunkiympäristötalo avautuu korttelin sisällä olevalle aukiolle, ja kadulle näkyvät vain päädyt. Katutason julkiset tilat on haluttu merkata massiivisella tiilimuurauksella toteutetuilla isoilla kaarilla, jotka ovat samalla historiallinen viittaus talon toimintaan rakennusalalla. Julkisivun rakenteessa, muodossa ja materiaaleissa on viesti pysyvyydestä”, Seppälä kertoo.

”Halusimme pilkkoa kokonaisuuden osiin, ettei muodostu liian isoa yksittäistä rakennusmassaa. Rakennuksen kolme osaa on eroteltu hienovaraisin keinoin toisistaan; lohkoissa saumaustapa ja tietyt julkisivumateriaalit vaihtuvat kunkin osan mukaan. Neljännessä ja viidennessä kerroksessa rakennuksessa on myös rakennusmassaa jakavat yhteiskäyttöiset terassit. Terassit on teemoitettu kalustuksessa ja kasvillisuudessa tyky-, juhla- ja varjoterassiksi, ja ne toimivat myös lämpimänä aikana työtiloina paviljonkeineen. Rakennuksen hahmossa on saatu yhdistettyä massiivisuutta ja materiaalisuutta, joka sopii alueen teolliseen ympäristöön. Työympäristön vaatima valo teki rakennukseen isot ikkunapinnat, jolloin fasadista tuli aika jyhkeä muttei liian umpinainen.”

”Rakennuksessa on teräsbetonirakenne, ja se on suurelta osin elementtirakenteinen. Alimmat kerrokset ja vaativat kaaret toteutettiin paikalla valaen, ja betonirakenteet vuorattiin tiilellä. Kaaret kantavat kaikki kerrokset yläpuolella. Toteutus haastoi rakentajia ja suunnittelijoita, mutta tähän tarkoitukseen rakennuksesta haluttiin tehdä näytön paikka. Myös rakentaja ja urakoitsijat olivat tyytyväisiä ja ylpeitä työstään, kun kokonaisuus oli valmis. Yleisesti ottaen rakentamisen laatu on ollut hyvää. Rakentaja oli valmis tekemään isojakin mallitestauksia”, Seppälä toteaa.

kuva

”Sisätiloissa tilaajan johtoajatus oli, että kerrosta voi vaihtaa helposti sisäportaita pitkin. Sisäportaat sijoiteltiin kerrosmassaan vaihdellen, jolloin ne luovat yhteyksiä kerrosten välille, ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ajatusten vaihtoa erilaisten tiimien välillä. Koska aukot vaihtava paikkaa rakenteessa, eivät aukotukset, ja tilaajalle tärkeä hyvin toteutettu akustointi, päästä ääntä leviämään liiaksi.”

kuva

Kaupunkiympäristötalon sisätiloissa toistuvat sisäseiniin kääntynyt tiili, betoni, puu ja luonnolliset materiaalit ovat olleet sisustusarkkitehti Minja Hildénin luoman väri- ja materiaalimaailman lähtökohtana. ”Sisätilojen materiaalimaailma lähti talon hahmosta ja tiilen väristä, ja väriskaala muotoutui sen ympärille. Teemoitimme ympäristöä Helsingin eri miljöiden mukaan. Koska talo on niin iso, päädyimme toistamaan mustan, valkoisen ja keskiharmaan sävyjä kaikissa kerroksissa, ja niiden lisäksi vähän murrettuja sävyjä, jotka tuovat tiloihin vaihtelua. Sisääntulokerroksen aulat ja yleisölle avoin toinen kerros jätettiin neutraalimmiksi kuin työkerrokset.”

kuva

”Puu, akustoiva ja värjätty puukuitulevy ovat perusmateriaalit kaikissa sisäpinnoissa. Yhteisaulojen kahvioissa ja eväskeittiöissä käytimme puuta ja klinkkeriä. Työtiloja hallitsee lattian palamatto, joka soveltuu hyvin asennuslattian joustavaan käyttöön. Tilaajalla oli toiveena, ettei tiloista tulisi siloista pääkonttorirakennusta, vaan ilme olisi rouheampi, ja talotekniikka jätettiin työtiloissa näkyviin asentaen vaimennusta putkistojen yläpuolelle. Käytetty keskiharmaa sävytettiin tiilen sävyyn, ja säteilypaneelit tuotiin tiloihin valkoisina. Niitä on sijoiteltu jäähdytys- ja lämmitystarpeen mukaan vaihdellen, ja ne tuovat tiloihin riittävästi vaaleaa pintaa. Valaistus on aika neutraali jonovalaistus paneelien väleissä. Ajatus on ollut, että valaistusta mehustetaan vielä riippu- ja työpistevalaisimilla”, Hildén kertoo.

kuva

”Tilat on kalustettu käytännössä kokonaan uusiksi suosien eurooppalaisia ja pohjoismaisia kalusteita. Lopullinen ilme tiloihin saadaan vasta, kun viherkalustaminen ja Kaupungin Taidemuseon kokoelmien taide tulee tiloihin. Myös etätyömääräys on hidastanut työpistealueiden viimeistelyä.”

Teksti: Mari Jauhiainen
Kuvat: Kuvatoimisto Kuvio Oy

kuva
Kuva: Marc Goodwin

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

mainos_477
mainos_447
mainos_455

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »