Rakentaminen
Runko ja rakennustuotteet (metallituotteet)

NÄKÖKULMA

Rakennuksille ympäristötase elinkaaren mukaan

Kirjoittaja: Leena Lundell

Leena Lundell

Kiertotalous puhuttaa rakentajia, mutta toistaiseksi keskustelu pyörii lähinnä materiaalikysymyksissä eli miten mikäkin raaka-aine voidaan kierrättää. Kiertotalous kehittyy kuitenkin monipuolisemmaksi päivä päivältä. Se pakottaa ajattelemaan asioita pitkäjänteisemmin. Mikä on eri rakentamistapojen vaikutus hiilineutraaliustavoitteisiin? Mikä materiaali pärjää pidemmän päälle resurssiviisauskisassa?

Kiertotalous ei ole materiaalikysymys vaan kansantalouskysymys. Ihmettelyä herättää, kun muutaman kymmenen vuoden ikäisiä asuinrakennuksia tai toimitaloja puretaan joko tehottomina tai korjauskelvottomina. Saadaanko niiden materiaalit talteen? Minkälainen hiilijalanjälki puretusta talosta jää?

Moniin kiertotalouden kysymyksiin rakentamisessa vastataan automaattisesti, että kannattaa rakentaa kestävästi puusta, koska se toimii hiilinieluna. Olen itse sillä kannalla, että jos haluamme olla rehellisiä, näin yksinkertainen vastaus ei kelpaa.

Me täällä puhtaan luonnon lintukoto-Suomessa olemme eläneet illuusiossa, että ongelmat ovat muualla, meillä on tilanne hallussa ja voimme jatkaa kuten ennenkin. Ei se ole hallussa. Rakentamisessa raaka-aineet ovat ilmeisesti olleet liian halpoja, koska niitä on tuhlattu melko surutta.

Suomi voi olla muutoksen etujoukoissa, koska me pystymme päätöksiin, jos haluamme.

Perinteistä näkökulmaa kestävästä rakentamisesta on laajennettava. Materiaalien hiilijalanjäljen lisäksi meidän on huomioitava rakentamisen ja käytön ajan päästöt koko elinkaaren ajalta. Mielestäni rakennuksille pitää laskea ympäristötase elinkaaren mukaan.

Samalla voimme ennustaa vaikutukset, jos rakennus puretaan 30–40 vuoden kuluttua tai jos sitä käytetään sata vuotta. Siitä syntyisikin mielenkiintoisia laskutoimituksia. Laittaisin itse vertailuun monia asioita: kuinka paljon materiaaleista voi kierrättää ja onko kierrätetty tavara laadultaan alkuperäisen veroista? Ovatko ne uudelleen käytettävissä?

Materiaalin ominaisuuksien lisäksi pisteitä voisi napsia toimivuudesta. Kuinka materiaalit helpottavat muuntojoustavuutta? Nykyistä parempaa joustavuutta tarvitaan paitsi asunnoissa, myös toimistoissa, liiketiloissa, hoitokodeissa – väestörakenteen muuttuessa joka paikassa.

Ympäristötaseeseen kuuluisi mielestäni ilman muuta myös huollon tarve, korroosionkesto, kulutuskestävyys, jopa palon- ja kosteudenkestävyys. Voidaankin perustellusti sanoa, että nykyinen ”rakenna kestävästi puusta” -näkökulma jää aika kapeaksi ja kaipaa rationaalista haastamista. Hiilinielukeskusteluunkin saataisiin uutta näkökulmaa tällaisella aika järkeen käyvällä elinkaaren mittaisella ympäristötaseella.

Leena Lundell
toimitusjohtaja
Aulis Lundell Oy

Kirjoittaja on rakennustuoteteollisuuden teräsrakenteisiin erikoistunut toimitusjohtaja Aulis Lundell Oy:ltä.

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.