mainos_275

Projektiesittelyt (julkisrakennukset ja -tilat)

Sairaalalle uusi sydän

Kuopiossa tehdään visuaalista funktionaalisuutta potilaiden ehdoilla

artikkelikuva: Sairaalalle uusi sydän

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) mahtiprojekti on hyvässä vauhdissa. Vuoden alussa valmistunut Pääsairaalan laajennusosa on ensimmäinen vaihe KYS Uusi Sydän 2025-rakennushanketta, joka toteutetaan vuosina 2018–2025. Poliklinikka- ja vuodeosastotoiminta uudessa laajennusosassa alkoi vaiheittain helmikuun puolivälistä alkaen.

Kohdetiedot:

KYS Uusi Sydän 2025 vaihe 1
Rakennuttaja: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Arkkitehtisuunnittelu: Raami Arkkitehdit Oy, Arkkitehdit Kontukoski Oy, Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen Ky
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Päätoteuttaja: Rakennusliike Lapti Oy

11-KERROKSISEN UUDISRAKENNUKSEN toisessa kerroksessa on sydäntoimenpideyksikkö ja vuodeosastot sijoittuvat kerroksiin 3–9. Alimmissa kerroksissa on poliklinikkatiloja sekä huollon ja logistiikan tiloja.

Valmistunut uudisrakennus on noin viidesosa KYS Uusi Sydän -rakennushankkeesta. Rakentaminen jatkuu toisessa vaiheessa uudisrakennuksen laajennuksella, jonka maanrakennustyöt ovat nyt käynnissä.

Projektin vastaava arkkitehtisuunnittelija Petri Kontukoski Arkkitehdit Kontukoski Oy:stä kertoo, että seitsemänvuotisesta urakasta noin 12 000 uutta bruttoneliömetriä on nyt rakennettu ja 31 000 neliötä on vielä luvassa. Tämän lisäksi kunnostetaan 21 000 neliötä olemassa olevaa tilaa.

”Tässä ensimmäisessä vaiheessa noin yksi kolmasosa oli uudisrakentamista ja kakkosvaiheessa uudisrakentamista on noin kaksi kolmasosaa.”

kuva

Isoin projekti – mutta tutut lainalaisuudet

Kontukoski on sairaaloiden suunnittelussa jo veteraani: arkkitehdin työpöydällä on ollut tusinan eri uuden sairaalan piirustukset. KYS Uusi Sydän -projekti on kuitenkin koko katraan isoin ponnistus niin euroilla kuin neliöillä mitattuna: arviolta 164 miljoonaa euroa maksava 64 000 neliön kokonaisuus on valmistuessaan suurimpia sairaaloita Suomessa.

”Ennen tätä projektia omalle uralle on kyllä osunut sairaalaprojekteja 100–150 miljoonan euron hintaluokassa, mutta ei siitä yli”, Kontukoski toteaa.

Hänen mukaansa sairaalaprojektien suunnittelu toimii pitkälti toiminnallisuuden ja potilaiden viihtyvyyden ehdoilla: tarkoituksena on luoda parantumista tukevia tiloja, joissa kaikki toiminta tapahtuu tehokkaasti ja minimiviiveellä.

”Esimerkiksi etäisyydet eivät saa kasvaa liian isoiksi sairaalan sisällä, koska potilaita pitää aina siirrellä jonkin verran osastolta toiselle.”

kuva

Sairaala ei ole pakohuone

Sairaaloiden helmasyntinä on usein se, että eksyminen on tehty, ellei pakolliseksi niin ainakin sangen mahdolliseksi. Kontukoski huomauttaa, että silloin kun kuljetaan pitkiä umpinaisia käytäviä pitkin, orientoituvuus kärsii meistä useimmilla.

”Olemme vastanneet tähän haasteeseen varmistamalla mahdollisimman tehokkaasti, että käytävien solmukohdista näkee ulos ja pystyy hahmottamaan oman sijaintinsa.”

KYS Uusi Sydän 2025 -hankkeessa painotettiin sisälogistiikan taitavaa hallintaa jo kilpailutuksessa. Arkkitehdit näkivät paljon vaivaa suunnitellessaan kokonaisuuden, jossa etäisyydet keskeisiin toimintoihin pysyvät kohtuullisina.

”Se oli iso haaste toteuttaa”, Kontukoski myöntää.

Yksi muutos aiempaan on vuodeosastojen uusi moduulirakenne: osastolla kahdeksan potilaspaikkaa muodostavat yhden moduulin ja jokaisen moduulin lähellä sijaitsevat päivittäisessä hoidossa tarvittavat hoitotarvikkeet, lääkkeet, nesteet ja tekstiilit. Tämä vähentää hoitajien tarvetta liikkua paikasta toiseen, mikä aikaisemmin vei jopa viidesosan työajasta.

Kontukosken mukaan itse arkkitehtuurin osalta on tietenkin toivottavaa, että rakennuksen ilme ja olemus on jollain tavalla kaunista. Tavoitteena on sinänsä suoraviivainen sairaala-arkkitehtuuri, jolla löytyy silti myös persoonallisuutta:

”Pyrimme tekemään omaleimaista julkista rakentamista”, Kontukoski vahvistaa.

kuva
Kuva: Kuopion Yliopiston Sairaala

Purjeet nostettu!

Yksi luonnetta lisäävä tekijä on laajennusosan käyttämät ”purjeet”, eli perforoidut alumiinilevyt, joiden tehtävä on säädellä uudisrakennuksen lämpökuormaa. Purjeiden ansiosta rakennus ei kuumene liikaa, mutta taitavan sijoittelun johdosta ne eivät ole näköeste potilaille tai henkilökunnalle talon sisällä.

”Sisälle ei näe, mutta ulos näkee”, summaa Kontukoski.

Henkilöstö on ollut tiiviisti mukana tilasuunnittelussa ja moniammatillisten työryhmien ja potilasjärjestöjen edustajien näkemykset on huomioitu mm. uusien vuodeosastojen toteutuksessa.

Sairaansijoista 70 prosenttia on yhden hengen huoneissa ja näissä huoneissa myös potilaan omaisella on mahdollisuus yöpyä – tämä oli potilaiden ja omaisten taholta noussut keskeinen toive. Toistaiseksi on toteutettu 139 sairaansijaa, kun lopullinen määrä tulee olemaan noin 400.

Värimaailmaltaan potilashuoneet on pyritty tekemään viihtyisiksi mm. tammen sävyisillä ovi- ja lattiapinnoilla sekä hyvällä valaistuksella. Potilashuoneessa on tv, pöytätaso sekä mukava nojatuoli. Myös ruokailuaulatilan kalusteissa on tammen sävyä.

”Halusimme pienentää laitosmaisuutta tuomalla huoneisiin päivänvaloa ja esimerkiksi puukuosiset muovimatot”, vahvistaa Kontukoski.

Tunnusta väriä

Sisustusarkkitehti Elina Salakari Arkkitehdit Kontukoski Oy:stä vastasi mm. irtokalustus- ja sisävärisuunnittelusta laajennusosassa.

”Kullakin vuodeosastolla on eri väriteema, jota noudatetaan esimerkiksi seinissä ja lattioissa: oranssi, keltainen, sininen ja vihreä.”

Irtokalusteiden suhteen noudatetaan perinteistä funktionaalista linjaa: Salakari kertoo, että kalusteiden haluttiin olevan sekä hyvinvointia tukevia että helposti puhtaana pidettäviä.

”Kohteessa on esimerkiksi paljon puupintaisia kalusteita.”

Pääsairaalan uudessa laajennusosassa potilaita piristää myös taide. Esimerkiksi ruokailuaulan katseenvangitsijana toimii taiteilija Pentti Otsamon hoitajatiskiin sijoitettu soutelua kuvaava teos, jossa esiintyy vuoroin taivaalla lentäviä pääskysiä, vuoroin vedessä uivia kaloja. Otsamon taidetta löytyy myös potilashuoneista: tutut kuopiolaiset maamerkit – kuten Puijo, sataman laivoineen ja Vasikkasaaren tuulimylly – tuovat potilaille varmasti kodinomaista tunnelmaa.

Korkein kruunu

Taidetta esitellään myös niille, jotka katselevat sairaalaa sen ulkopuolelta. Uudisrakennuksen ylimmän kerroksen kruunaa – varsin kirjaimellisesti – Samuli Naamangan betonille luoma Älyn humaani valo -taideteos. Naamanka on kansainvälisesti arvostettu muotoilija ja sisustusarkkitehti, joka on kehittänyt mm. graafisen betonin tekniikan, jonka avulla betonielementteihin on saatu painettua näyttäviä kuvioita.

”Älyn humaani valo tekee – omalta osaltaan – rakennuksesta arvokkaan ja mieleenpainuvan”, toteaa Kontukoski. Ideana on, että julkisivuteos myös vahvistaa KYSin identiteettiä kulttuurimyönteisenä organisaationa ja laadukkaana hoitopaikkana.

”Naamangan teos artikuloi rakennuksen ylimmän osan näkyvästi”, kiittelee Kontukoski.

Valo myös laajenee yhä: taideteos tulee reunustamaan koko Uusi Sydän -laajennuksen ylintä kerrosta. Kokonaisuudessaan se näyttäytyy vuonna 2021 rakennushankkeen toisen vaiheen edettyä harjakorkeuteen.

Työmaiden eliittiä

Arkkitehtuuristen ja taiteellisten meriittien lisäksi sairaalaprojekti on kunnostautunut myös ihan raa’an rakentamisen parissa. KYS Uusi Sydän 2025 -työmaa palkittiin Rakennuslehden Vuoden Työmaa 2019 -kilpailussa ykköspalkinnolla – eli pystillä, joka vain harvoin matkaa Kehä Kolmosen ulkopuolelle. Allianssina toteutettavan hankkeen ensimmäisen vaiheen päätoteuttaja on Rakennusliike Lapti Oy, jolle Vuoden Työmaa -palkinto on ensimmäinen laatuaan.

Allianssin projektipäällikkö Reijo Lyytikäinen Lapti Oy:stä pitää saavutusta merkittävänä yrityksen kannalta, mutta ennen kaikkea hän pitää palkintoa myös allianssin yhteisenä saavutuksena.

”Olemme osoittaneet, että osaamme tehdä yhdessä työtä haastavissa olosuhteissa, toisiamme kuunnellen ja tukien”, hän toteaa.

Työmaata arvioitaessa raatia miellyttikin hankkeessa juuri käyttäjien ja tilaajien tyytyväisyys yhteistoiminnan ja tiedottamisen sujumiseen, työmaan hyvä yhteishenki, työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden arvostus ja kuuntelu – ja lisäksi halu oppia, erinomainen siisteys ja pölynhallinta sekä hyvä työturvallisuus.

kuva
Kuva: Kuopion Yliopiston Sairaala

kuva
Kuva: Kuopion Yliopiston Sairaala

kuva
Kuva: Kuopion Yliopiston Sairaala

Koko ketju toimii!

Lyytikäisen mukaan allianssimalli haastaa projektin kaikki osapuolet Lean-ajattelun mukaiseen jatkuvaan kehittymiseen. ”Yhteistoiminnassa kaikki tekemisen elementit, kuten suunnittelu sekä talotekniset ja rakennustekniset työt, ketjuuntuvat ja rytmittyvät fiksulla tavalla.”

Allianssin vaatimaa toimintatapaa harjoiteltiin työpajoissa jo ennen hankkeen käynnistymistä. Avainasemassa hankkeen eteenpäin viemisessä ovat olleet päivittäinen työskentely ryhmätyöskentelytilassa ja aikatauluseinän käyttäminen.

Vaikeuskerrointa lisää tietenkin se seikka, että KYS Uusi Sydän 2025 -työmaa sijaitsee toimivan sairaalan sisäpihalla. Nyt valmistunut 11-kerroksinen rakennus on kolmelta sivulta kiinni nykyisissä rakennuksissa. Sisäpihalle pääsee ajamaan yhdestä porttikongista, jonka kautta kulkee niin työmaan tarvitsema liikenne kuin sairaalan oma liikenne.

”Työmaan ja sairaalan toimintojen yhteensovittamisessa on hyvä tiedottaminen ja yhdessä sopiminen välttämätöntä.”

Minimitila, maksimitarve

Työmaalogistiikalle tämä on tuonut haasteita, koska varastointitilaa on niukalti tarjolla: esimerkiksi sisäpihalla työmaan käytössä on ainoastaan reilun omakotitalon kokoinen alue. Tästä syystä pääosa rakennusmateriaaleista (mm. betoniset seinäelementit) on nostettu toimivan sairaalarakennuksen yli.

”Ahdas toimintaympäristö ja vilkas tavaraliikenne tuovat logistisia haasteita, jotka vaativat eri funktioiden yhteensovittamista ja jatkuvaa tiedottamista”, toteaa Lyytikäinen ja myöntää, että täysimääräinen rakentaminen toimivan sairaalaympäristön sisällä ei projektina ole siitä helpoimmasta päästä.

”Olemme kuitenkin pystyneet turvaamaan sairaalan toiminnan ja työmaan toiminnan kaikissa tilanteissa.”

Palkinto lämmittää mieltä, mutta urakka jatkuu: nyt Kuopiossa louhitaan tilaa uudelle rakennukselle, aina syksyyn asti. ”Perustuksia päästään tekemään kuitenkin jo kesällä.”

Hyvällä tiellä

KYS Uusi Sydän 2025:n hankejohtaja Juhani Kouri on samaten tyytyväinen projektin etenemiseen. Toukokuussa 2020 hankkeen johdosta vetäytyvä Kouri katsoo, että esimerkiksi arkkitehtuurin ja esteettisyyden osalta on saatu sitä mitä hankesuunnitelmiin aikoinaan linjattiin:

”Nämä ovat niitä laadukkaita hyvinvoinnin tiloja, joita lähdimme alun perin hakemaankin”, Kouri toteaa ja lisää, että palaute asiakkailta – eli potilailta – tukee tätä näkemystä hyvin vahvasti.

”Kuulemieni kommenttien perusteella potilaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä uusiin tiloihin.”

Samaten talon oma, helmi- ja maaliskuussa laajennusosaan muuttanut väki on viihtynyt uusissa tiloissa. ”Koronavirus tosin on mutkistanut asioita siten, että täysimääräisesti kaikkea ei vielä voida tehdä.”

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: KYS Uusi Sydän 2025 -allianssi

Mitä mieltä olit artikkelista?

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

mainos_299

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »