Sisustussuunnittelu
Sisäpinnat ja tilaosat

Toimitilauudistus kaikilla mausteilla

Yritysasiakkaiden vaatimustaso lopputuloksen suhteen ja suunnittelijoiden tietoisuus eri toteutusmahdollisuuksista ovat jatkuvasti nousussa, asiantuntijat kertovat

Kuva: Ari Nurmela

Toimitilojen sisustus ja toimivuus vaikuttaa suuresti työn teon mielekkyyteen, toiminnan tehokkuuteen ja asiakasviihtyvyyteen. Ympäristön viihtyvyydellä ja sisustuksen fokusoinnilla voidaan tehokkaasti vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja mielialaan eri tiloissa.

”Toimitilojen sisustus ja toimivuus vaikuttaa suuresti työn teon mielekkyyteen, toiminnan tehokkuuteen ja asiakasviihtyvyyteen. Ympäristön viihtyvyydellä ja sisustuksen fokusoinnilla voidaan tehokkaasti vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja mielialaan eri tiloissa”, Vihinen pohtii.

Vihisen mukaan useimmilla toimialoilla keskimäärin 3–5 vuoden välein uudistuva toimitilailme tukee yritystoimintaa ja vaikuttaa hyvin positiivisesti asiakasviihtyvyyteen ja -pysyvyyteen ja lisäksi edesauttaa työntekijöiden työhyvinvointia.

”Kun toimitilat ovat viihtyisät ja ilme on ajan hengen mukainen, se kertoo siitä, että yritys on valmis panostamaan asiakkaiden ja työntekijöidensä viihtyvyyteen. Parhaassa tapauksessa toimitilat voivat myös tarjota kilpailuetua muihin alan tekijöihin verrattuna yksinkertaisesti sillä, että erottuu muista.”

Ei aina raskaimman kautta

Vihinen tietää, että kaikki yritykset eivät suinkaan päivitä toimitilojaan muutaman vuoden välein – eikä kaikkien kohdalla se välttämättä olekaan tarkoituksenmukaista. Hän kuitenkin huomauttaa, että toimitilauudistuksen ei tarvitse olla totaalinen muutos:

”Myös ihan pieniä asioita tekemällä voidaan tilaa uudistaa.”

Vihisen mukaan ns. ajattoman ilmeen suunnittelu voi olla hyvä idea, sillä se kestää kauemmin aikaa, mutta viihtyvyyden ja asiakaspysyvyyden kannalta myös ajatonta ilmettä on hyvä maustaa aika ajoin – edes pienellä twistillä.

Kuva: Pixmill Group Oy

Vihisen asiakkaat ovat viime aikoina kyselleet esimerkiksi värien ja orgaanisten muotojen perään. Myös luontokuvia halutaan toimitiloihin:

”Luonnonläheisyys on iso trendi, koska luontokuvat alentavat stressitasoja ja viestivät tiettyä rauhaa.” Kuvien koko on vuosien varrella kasvanut, kun teknologia on kehitty

”Tilaa voidaan uudistaa jo pieniä asioita tekemällä.

Aisteille rauhaa!

Toinen vahva trendi on toimitilojen aistiesteettömyys: sattuuko valo silmiin? Tuoksuuko tapetti liian vahvasti? Ovatko korvat koetuksella konttorilla?

”Aistiesteetön sisustaminen lähtee yrityksissä työntekijöiden haastatteluista: millaisen työympäristön kukin tarvitsee pystyäkseen tekemään työnsä mahdollisimman hyvin? Toiset meistä ovat erilaisille ärsykkeille herkempiä kuin toiset, mutta kaikki on otettava huomion.”

Entäs sitten asiakkaiden avoimuus uusille ratkaisuille? Löytyykö kykyä heittäytyä? – Vihinen vastaa, että rohkeus vaihtelee toimialasta ja yrityksestä toiseen: yksi firma on kenties mukavuudenhaluinen ja haluaa pitää vanhasta tyylistä kiinni, kun toinen haluaa repäistä ja näyttää sisustuksen kautta.

”Suunnittelijan tehtävänä on esitellä vaihtoehtoja ja kenties auttaa asiakkaita rikkomaan tiettyjä kaavoja.”

Viisi metriä leveä kuva

PixMill Group Oy on erikoistunut tekemään korkealaatuista suurkuvatulostusta mm. yrityksille, organisaatioille, kunnille, kauppakeskuksille ja myymälöille. Liiketoimintajohtaja Sami Pulkkinen kertoo, että toimitilamarkkinassa mennään pitkälti vanhoilla nuoteilla – mutta jotain lisämaustetta tulee mukaan aina.

”Hyvinkin erilaista grafiikkaa ja esimerkiksi luontokuvia hyödynnetään paljon ja pohja tapaa olla vaalean hillitty”, hän kuvailee.

Kuvien koko on vuosien varrella kasvanut, kun teknologia on kehittynyt. ”Esimerkiksi meillä tulostusleveys on 5,05 metriä”, toteaa Pulkkinen. Toisaalta jos kuvalla on leveyttä viisi metriä ja pituutta 20 metriä, asennusongelma on se akuutein pulma, ei tulostustekniikka.

”Suurtulostus on kuitenkin hyvä vaihtoehto, kun halutaan välttää kuvapinnan saumoja – ja monelle asiakkaalle se on tärkeää.”

Uutuutena antibakteeriset kalvot

PixMillin työsarka on tyypillisesti tiivistä yhteistyötä asiakkaan ja suunnittelijan kanssa.

”Tavallinen kuvio on se, että asiakkaalla on joitakin ideoita, joita sisustussuunnittelija jalostaa eteenpäin. Sitten suunnittelija ottaa yhteyttä meihin ja kysyy, pystyttekö toteuttamaan.”

Pulkkisen mukaan suunnittelijat tietävät tänä päivänä jo varsin hyvin, millaisia tulosteita pystytään toteuttamaan ja mille materiaalille.

”Kun uusia materiaaleja tulee, pyrimme kertomaan niistä suunnittelijoille heti. Tällaisia ovat vaikkapa korona-aikakaudelle hyvin soveltuvat antibakteeriset kalvot.”

Kuvio kuin kuvio onnistuu

Talosta löytyy myös jyrsimiä, joilla saadaan tehtyä materiaaliin – kenties puu tai muovi – kirjaimia taikka joku tietty symboli (esimerkiksi nuoli tai sydän).

”Suurtulostus on hyvä vaihtoehto, kun halutaan välttää kuvapinnan saumoja.

Pulkkisen mukaan jatkuva viestintä suunnittelijoihin päin on tärkeää, koska vaikka ehdotettu ratkaisu ei sopisikaan juuri tiettyyn projektiin, suunnittelija voi hyvinkin ”lämmetä ajatukselle” viiveellä ja ottaa yhteyttä myöhemmin.

Kuva: Acusta Oy

Yritykset ottavat akustiikan vakavasti

Yrittäjä, muotoilija Marko Ståhlstedt Acusta Oy:stä on 15-vuotisen uransa aikana huomannut, että yritysten kiinnostus toimivaan akustiikkaan toimitiloissa on jatkuvasti kasvanut. Melu ja puheyksityisyyden puute ovat ne yleisimmät sisäympäristön haittatekijät avotoimistoissa – ja ongelmat ovat vain lisääntyneet avotoimistojen yleistyessä.

”Häiritsevät äänet vaikuttavat negatiivisesti työntekijöiden tuottavuuteen ja yleiseen viihtyvyyteen. Tämän vuoksi tarjouspyynnöissä pyydetään tätä nykyä ottamaan akustiikka-asiat paremmin huomioon”, hän tietää.

Acusta Oy on akustisiin sisustusratkaisuihin keskittynyt yritys, joka parantaa asumisen, työympäristön ja julkisten tilojen viihtyvyyttä. Acusta suunnittelee ja valmistaa akustisia sisustustuotteita, jotka liittyvät harmonisesti nykyaikaiseen tilaan. Akustoiviin tuoteratkaisuihin kuuluvat mm. tilanjakajat lattialle, ripustettavat tuotteet, pöytäseinäkkeet ja akustiikkalevyt seinälle ja kattoon.

”Nouseva segmentti on akustoivat valaisimet, jotka ovat jo käytössä maailmalla, mutta eivät juuri Suomessa vielä.” Akustoiva valaisin hyödyntää pehmeitä materiaaleja ja sen runko ja rakenne on ajateltu akustiikan ehdoilla.

Kierrätysmuovipulloista hittimateriaali

Ståhlstedtin mukaan akustiikkasuunnittelun keskeiset tekijät ovat käyttäjälähtöisyys, innovatiivisuus, kestävä kehitys ja kierrätettävät materiaalit.

”Lisäksi tuotteissa pitää kiinnittää erityisesti huomiota muotoilun ajattomuuteen, tekniseen laatuun, modulaarisuuteen sekä räätälöitävyyteen”, hän listaa. Kotimaisuuskin on valttia ja esimerkiksi Acustan tuotteet on suunniteltu ja valmistettu Suomessa.

Yrityksen tuotteiden materiaali on valmistettu kierrätysmuovipulloista (PET) ja osin uusista kuiduista. Materiaali on uudelleen kierrätettävissä ja sille on myönnetty Allergia- ja astmaliiton tunnus M1.

”Kosketettaessa PET-materiaali tuntuu huovan kaltaiselta. Moni hämmästyykin kuullessaan materiaalin alkuperästä”, hän toteaa ja lisää, että PET-tuotteet ovat pölyämättömiä eivätkä sisällä ympäristöön haitallisia aineita vapauttavaa lasi- tai kivivillaa.

Laastariratkaisuja näkee yhä

Vaikka asiakkaiden ja suunnittelijoiden tietämys akustiikasta on parantunut vuosien varrella, tulee edelleen vastaan tapauksia, joissa akustiikka on se vihoviimeinen asia, jota ryhdytään miettimään. Tällöin voi olla houkutus tehdä ”vähän sinnepäin”, heittää seinälle pari akustiikkalevyä ja todeta, että valmista tuli.

”Esimerkiksi julkisen tilan kohdalla huomaa usein, että akustiikkaratkaisut ovat näennäisiä tai puuttuvat kokonaan.”

Ståhlstedt on tyytyväinen siihen, että toimistoakustiikalle saatiin uudet määräykset pari vuotta sitten kehitystä ohjaamaan: nyt esimerkiksi jälkikaiunta- aika ei saa ylittää 0,60 sekuntia. ”Uusissa kohteissa nämä asiat huomioidaan jo varsin hyvin, saneerauskohteissa ei aina.”

”Häiritsevät äänet vaikuttavat negatiivisesti työntekijöiden tuottavuuteen.

Kuva: Acusta Oy

Akustiikkalevystä on moneksi

Johanna Paganus art4u:sta kertoo, että yritys tekee toimitilaprojekteja opasteista sisustukseen. ”Opastemestarit ja art4u ovat samaa yritystä, joten toimitilaprojekteissa meiltä tilataankin usein opasteet ja sen jälkeen akustointi ja lasikalvotukset”, Paganus kertoo.

Varsinkin akustisia sovelluksia on talossa kehitelty paljon viime aikoina. ”Käytämme tuotannossamme useita erilaisia akustiikkalevyjä. Perinteiset kivivillalevyt Parocilta ja Ecophonilta ovat etenkin toimitiloissa isoina pintoina hyvä ratkaisu”, toteaa Paganus ja lisää, että levyihin saadaan tulostettua yksiväristä tasaista pintaa tai valtavankokoisia, usean levyn paneeleista tehtyjä kuvakokonaisuuksia.

”Teemme myös asennuksia näille.”

Paganus nostaa erikseen esiin Konton turvelevyn, joka on tehty kauniista, hieman rouheapintaisesta materiaalista. ”Sille tulostuvat kauniisti mustavalkoiset ja hieman murretun sävyiset kuva-aiheet. Materiaalia on useina eri paksuuksina ja niitä voidaan leikata muotoon”, kuvailee Paganus.

Kuva: ART4U

Kissanpäivät suunnittelijoille

Paganuskin mainitsee PET-huopamateriaalin, joka hänen mukaansa antaa suunnittelijoille ”äärettömästi mahdollisuuksia luovuuteen”.

”PET-materiaalia voidaan leikata muotoon ja siitä löytyy hyvä värivalikoima. Valkoiselle materiaalille saadaan erinomainen värintoisto, joten varsinkin kirkassävyiset kuvataulut suosittelemme tehtäväksi tälle materiaalille. Tähän voidaan leikata aukileikkauksia ja v-leikkauksia, joilla saadaan mielenkiintoisia seinäkokonaisuuksia.”

Paganuksen mukaan yritykset haluavat nyt hyödyntää kuvapintaa usein hyvin ennakkoluulottomastikin. ”Räätälöidyt kuvaratkaisut pohjaavat usein yrityksen omaan kuvamateriaaliin ja näin on saatu aikaan hyvin persoonallisia toteutuksia.”

Kuva: ART4U

Yhteistyö suunnittelijoiden kanssa sujuu ja syvenee, koska nämä tapaavat olla erittäin hyvin kartalla uusista tekniikoista ja materiaaleista.

”Suunnittelijoihin meillä on hyvä keskusteluyhteys ja pystymme esittelemään eri vaihtoehtoja, joilla asiakkaan toiveiden mukaiseen lopputulokseen päästään”, hän summaa.

Teksti: Sami J. Anteroinen