mainos_1009

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

NÄKÖKULMA

Sisustusarkkitehdin selviytymisopas tulevaisuuteen

artikkelikuva: Sisustusarkkitehdin selviytymisopas tulevaisuuteen

Tatu Ahlroos

Näinä viitenä vuotena, joina olen toiminut Sisustusarkkitehdit SIOn puheenjohtajana, on maailma näyttänyt alalle parhaimpia puoliaan. Osittain matalan korkotason edesauttama rakentamisen ylikuumeneminen on ollut potentiaalisista uhista lähimpänä. Niskaamme isketty pandemia, tai pikemminkin sen patoamiseksi laaditut toimenpiteet, ovat vuorostaan antaneet rakentamisen investointeja ohjaavalle rahaliikenteelle aikaa jäähtyä. Mitä teemme odottaessamme investointien jälleen virtaavan markkinatalouden vuorilta jään sulaessa? Listalla ensimmäisenä on tietenkin: pysyä hengissä.

Jos syystä tai toisesta on jostain ilmestynyt sitä paljon puhuttua ylimääräistä aikaa, on itsensä ja ammattiosaamisensa kehittäminen seuraavana vuorossa. Kevyemmästä päästä lähdettäessä, on ajankuvaksi muodostunut sanahirviö webinaari ensimmäinen mistä aloittaa. Vaikka webinaarit kuten ”Mitä tehdä autioituville ostoskeskuksille?” tai ”Helsinki- Vantaan lentoaseman laajennuksen purkamisen uudet tuulet” saattavat kuulostaa mielenkiintoisilta, toivotaan että niiden aika ei ole vielä.

Jos tarvitsee vuorostaan vastapainoa työkuvioille, lienevät seminaarit kuten ”Kuinka rentoutua joogasta ilman salaliittoteorioita?” tai ”Kokkola kunniaan! Eli miten nauttia matkailusta sen typistyttyä Napakympin sekundamatkalaukuksi?” varsin käytännöllisiä.

Kaikista hyödyllisintä on kuitenkin kehittää sitä ammatillista osaamista, mille jatkossa on eniten tarvetta. Eräs viisas sisustusarkkitehti totesi kerran (nyt), että kansakunnan henkinen tila mitataan sen rakennusten kunnon mukaan. Suomella on tosin etulyöntiasema nuoren rakennuskantansa ansioista: Ateenan Parthenonin kaltaiset ”kaupungin parhaalla paikalla” kököttävät rauniot loistavat poissaolollaan. Mikä parasta: rakennukset on taituroitu pystyyn niin, että ne ylläpitävät korjausrakentamisen kysyntää pitkälle tulevaisuuteen. Toinen positiivinen tekijä on perisuomalainen suvaitsemattomuus: emme kerta kaikkiaan suvaitse hometta, vetoa tai heikolla paineella toimivia putkistoja. Toisin sanoen: vaikka trendit, suhdanteet, brändit ja tuulensuunta muuttuvat alituiseen, on korjausrakentaminen viimeinen mistä nipistetään.

Vaikka termit digitalisaatio ja tietomalli, saattaisivat kuulostaa sanahötöltä terminologialta, on niiden sisään kirjoitettu kuitenkin jotain, mikä ei ole pelkästään henkilökohtaisella tasolla syytä olla hallussa (olettaen siis, että ammatilliset työvälineet jo muuten pysyvät hyppysissä), vaan pitää yllä myös Suomen asemaa tietotekniikan edelläkävijänä.

Kolmantena noston ansaitsee vähemmän yllättävästi ekologisuus. Tänä vuonna oli tarkoitus järjestää asian tiimoilta SIOn seminaari, mutta ainakaan aihe ei ole vanhentunut seuraavalle vuodelle siirryttäessäkään. Ekologisuus rakennusteollisuudessa – tai sen puute – ei tosiaankaan muutu vuosien kuluessa vähemmän tärkeäksi, vaan päinvastoin. Tähän kun yhdistää korjausrakentamisen nopean syklin ja materiaalien hiilijalanjäljen kuormittavuuden, ei niiden kiertokulun pidentäminen kiertotalouden mallilla ole lainkaan huono ratkaisu.

Vuosituhannen vaihtuminen oli vain numeroiden vaihtumista kellotaulussa. Nyt olemme konkreettisemmin uuden ajan kynnyksellä ja on aika katsoa mitä kuljetamme sen yli. Mukanamme kantakaamme terveelliset asunnot ja kauniit rauniot.

Kirjoittaja: Tatu Ahlroos
Puheenjohtaja
Sisustusarkkitehdit SIO
2015–2020

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
prointerior 4/2024

prointerior-lehti



Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »