mainos_354

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

Sibeliustalo soitti alkutahdit muutokselle

Puurakentamisen renessanssin aloittanut kansallinen ikoni sai rakkaudella tehdyn kauneuskäsittelyn Lahdessa

artikkelikuva: Sibeliustalo soitti alkutahdit muutokselle

Lari Järnefelt


Viime vuonna 20 vuotta kellottanut Sibeliustalo tempaisi juhlavuoden kunniaksi. Perusparannustyöt sulkivat Sibeliustalon Pääsalin ovet kesällä, kun konserttisalin lattia, lava sekä penkit uusittiin. Lisäksi Sibeliustalon kongressisiiven sataman puoleiselle seinustalle rakennettiin toinen sisäänkäynti kokous- ja kongressivieraiden käyttöön.

Kohdetiedot: Sibeliustalo

Arkkitehtisuunnittelu (2000): Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, suunnittelijat Hannu Tikka ja Kimmo Lintula
Sisustussuunnittelu: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, suunnittelija Markku Liukkonen
Uuden sisäänkäynnin arkkitehtisuunnittelu (2020): Arkkitehtityöhuone APRT Oy, suunnittelijat Hannu Tikka ja Miika Jokelainen

Ideana oli ottaa talo entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin käyttöön, sillä ”vanhassa systeemissä” oli huomattu hienoista kitkaa. Kongressisiivessä sijaitsevia kokoustiloja ei nimittäin voinut myydä samanaikaisesti, mikäli Metsähallissa oli yksityistilaisuus, koska kulku kongressisiipeen tapahtui juuri Metsähallin kautta. Useampi yhtäaikainen tilaisuus myös ruuhkautti ajoittain pääsisäänkäynnin luona sijaitsevat aulatilat.

Uuden sisäänkäynnin yhteyteen haluttiin myös uudenlainen aulatila, joka soveltuisi myös pienempiin juhla- ja cocktailtilaisuuksiin. Se myös saatiin: uusi, yhteensä 125 m² käsittävä tila sopii noin 100 henkilön juhlaja cocktailtilaisuuksiin ja sitä myydään niin yritys- kuin yksityiskäyttöön. Tilan alle on rakennettu myös kauan kaivattua lämmintä varastotilaa.

Tontulle tonttia?

Metsänhaltijaksi nimetty tila on saanut nimensä Sibeliuksen teoksen mukaan, ja se jatkaa näin Sibeliustalon kokoustilojen metsäaiheista nimisarjaa. Merkittävä sinfoninen runo Metsänhaltija oli ollut tuntemattomuudessa lähes 100 vuoden ajan, kunnes Sinfonia Lahti esitti sen vuonna 1996 ”Vuosisadan ensi-ilta” -nimisessä konsertissa runsaslukuisen kansainvälisen lehdistön läsnä ollessa.

Oman esteettisen lisänsä tuo kongressisiipeä nyt koristava lahtelaislähtöisen taiteilijan Ville Rädyn Sibeliustaloa kuvaava teos, joka tilattiin 20-vuotisjuhlan kunniaksi.

kuva
Kuva: Ilkka Siitari / Koko Lahti Oy

Paluu mieliprojektin pariin

Sibeliustalon aikoinaan – yhdessä Kimmo Lintulan kanssa – suunnitellut arkkitehti Hannu Tikka oli mukana päivitysprojektissa. Tikka suunnitteli kongressisiiven uuden sisäänkäynnin apunaan Miika Jokelainen. Tikka oli lisäksi mukana Pääsalin perusparannustöiden suunnittelussa.

”Kyseessä oli sinänsä pieni laajennus, mutta silti varsin haastava suunnitella, lähtien ihan paloturvallisuudesta ja esimerkiksi räystäiden ja julkisivun yhteenpelaamisesta”, toteaa Tikka. Remontista ja rakentamisesta vastasi Lahden Tilakeskus.

Kaikki kuitenkin rullasi eteenpäin sangen mallikkaasti ja Tikka oli erityisen mielissään päästessään jälleen työskentelemään rakkaan rakennuksen kanssa. Hannu Tikka ja Kimmo Lintula osallistuivat 20 vuotta aikaisemmin Sibeliustalon arkkitehtikilpailuun työllään, jossa luontometafora oli keskeisellä sijalla.

”Sijainti Vesijärven rannalla oli iso osa kokonaisuutta ja sitten tietenkin se, että talo tehdään puusta, mikä oli julkisen rakentamisen puolella aikamoinen harvinaisuus vielä silloin.”

kuva
Kuva: Ilkka Siitari / Koko Lahti Oy

Metsä eka, metsä vika

Talon suunnittelun päällimmäisenä innoituksena olikin – kuinkas muuten – suomalainen metsä. Metsä on tarjonnut suomalaisille ”metsäläisille” aina ravinnon ja raaka-aineen, mutta siihen liittyy myös jotain enemmän: metsä ankkuroi ja kohottaa samanaikaisesti, ja rauhoittaa paatuneimmankin cityihmisen silkalla olemuksellaan.

Kolmas suunnittelun lähtökohta oli rakennuspaikan teollinen historia: vanhojen tiilirakennusten rosoisen mutkaton estetiikka. Näin oli kasassa paketti, jossa oli luonnonarvoja urbaanilla twistillä.

Sibeliustalo onnistui saamaan Suomen metsäteollisuuden tuen puolelleen ja talo nimettiin puurakentamisen lippulaivaksi. Valmistuessaan Sibeliustalo oli Suomen suurin julkinen puurakennus sataan vuoteen.

”Taustajoukot erityisesti metsäteollisuuden puolella olivat tehneet paljon työtä, jotta tällainen projekti voitiin toteuttaa”, Tikka kiittelee. ”Kun taloa tehtiin, tuli vahvasti sellainen tunne, että jotain erikoista on nyt syntymässä.”

kuva
Kuva: Ilkka Siitari / Koko Lahti Oy

Edelleen säväyttävä

Sibeliustalon lähes 90 000 m3:n rakennuskompleksi koostuu neljästä elementistä: saneeratusta puusepäntehtaasta, salirakennuksesta ja näitä yhdistävästä Metsähallista sekä lasikäytävällä yhdistetystä kongressisiivestä. Kaikissa uusissa osissa kantavana rakenteena on puu – joka säväyttää yhä edelleenkin

”Kyllä voi sanoa, että todella kauniisti on taloa pidetty. Se on erittäin hienossa kunnossa”, toteaa Tikka, joka myöntää piipahtavansa talossa useamman kerran vuodessa.

Lahden kaupungin omistamasta Sibeliustalosta on tullut ikoni, jossa vierailee vuosittain lähes 200 000 konsertti- ja kokousvierasta. Talo on tutkitusti Lahden tunnetuin matkailukohde, jonka valttikorttina on – ainutlaatuisen puuarkkitehtuurin lisäksi – Pääsalin legendaarinen akustiikka.

Tavallaan Sibeliustalosta tuli lähtölaukaus modernille, arkkitehtuurisesti kunnianhimoiselle puurakentamiselle, jota vaikkapa Oodi edustaa myös. Tikka kokee, että talo syntyi onnellisten tähtien alla ja arvostus on vain noussut vuosi vuodelta:

”Suunnittelussa ja rakentamisessa oli intohimoa, jonka uskon välittyvän. Saimme Kimmon kanssa suunnitella myös talon kiinto- ja irtokalusteet, joka on sekin harvinaista vastaavissa projekteissa.”

kuva
Kuva: Ilkka Siitari / Koko Lahti Oy

Projekti maaliin tyylillä

Sibeliustalon tekninen johtaja Jukka Kaunisto tuntee talon koko 20-vuotisen taipaleen hyvin, sillä hän on ”kuulunut kalustoon” alusta asti. Kaunisto katselee remonttia hyvillä mielin: lopputulos on erittäin onnistunut ja tekee kunniaa talon hengelle ja historialle.

”Sibeliustalon Pääsalin akustiikka on maailmankuulu, joten salin materiaalivalinnat täytyi ottaa erittäin tarkkaan huomioon. Tässä myös onnistuttiin”, toteaa Kaunisto.

Kesäksi kaavailtu remontti pääsikin alkamaan jo huhtikuussa, kun korona hiljensi talon. ”Konserttisalin lattia hiottiin hienoksi ja pääsaliin saatiin uudet tuolit, joissa on vähän enemmän muotoa”, arvioi Kaunisto.

”Lisäksi lava uusittiin ja sinne tehtiin varaus orkesterikorokkeelle.” Vuodenvaihteessa alkoi olla valmista, myös uuden sisäänkäynnin osalta. Nyt talo odottaa vain ihmisiä tutustumaan ja ihastumaan taloon uudestaan.

”Jahka koronasta päästään, kannattaa tulla käymään”, vinkkaa Kaunisto.

Sibeliustalon akustiikka

- akustiikan suunnittelusta vastaa amerikkalainen Russel Johnson ja Artec Consultants Inc.
- salin kenkälaatikkomuoto ja sen sisällä ovaalin muotoinen yleisöja esiintymistila on akustinen optimiratkaisu

- säädeltävä akustiikka muodostuu esiintymislavan päällä olevasta, nostettavasta ja laskettavasta kanoopista, salin sivuilla olevista, kaikukammioihin aukeavista 188 akustisesta ovesta sekä villakangasverhoista (2,7 km)

- salin uritettu seinäpinta hajottaa heijastuvia ääniä. Näyttämöparven taakse varattiin paikka konserttiuruille, jotka saatiin vuonna 2007

- salin värimaailma muodostuu grafiitinharmaasta, luonnonvalkoisesta ja vanhan jousisoittimen punaisesta

- lattia on öljyttyä ja lämpökäsiteltyä savukoivuparkettia

- ulkoseinien julkisivulasin taakse kätkeytyvät massiiviset seinäelementit, joissa eristävinä kerroksina kertopuulevyjen välissä toimivat hiekka (18 cm:n leveydeltä) ja mineraalivilla. Saliosan kaikki kantavat rakenteet ovat liimapuurakenteita

Teksti: Sami J. Anteroinen

kuva
Kuva: Lari Järnefelt

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

mainos_508
mainos_520
mainos_574
mainos_514
mainos_513

AJANKOHTAISTA

mainos_509



Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »