Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

Sibeliustalo soitti alkutahdit muutokselle

Puurakentamisen renessanssin aloittanut kansallinen ikoni sai rakkaudella tehdyn kauneuskäsittelyn Lahdessa

Lari Järnefelt

Viime vuonna 20 vuotta kellottanut Sibeliustalo tempaisi juhlavuoden kunniaksi. Perusparannustyöt sulkivat Sibeliustalon Pääsalin ovet kesällä, kun konserttisalin lattia, lava sekä penkit uusittiin. Lisäksi Sibeliustalon kongressisiiven sataman puoleiselle seinustalle rakennettiin toinen sisäänkäynti kokous- ja kongressivieraiden käyttöön.

Ideana oli ottaa talo entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin käyttöön, sillä ”vanhassa systeemissä” oli huomattu hienoista kitkaa. Kongressisiivessä sijaitsevia kokoustiloja ei nimittäin voinut myydä samanaikaisesti, mikäli Metsähallissa oli yksityistilaisuus, koska kulku kongressisiipeen tapahtui juuri Metsähallin kautta. Useampi yhtäaikainen tilaisuus myös ruuhkautti ajoittain pääsisäänkäynnin luona sijaitsevat aulatilat.

Uuden sisäänkäynnin yhteyteen haluttiin myös uudenlainen aulatila, joka soveltuisi myös pienempiin juhla- ja cocktailtilaisuuksiin. Se myös saatiin: uusi, yhteensä 125 m² käsittävä tila sopii noin 100 henkilön juhlaja cocktailtilaisuuksiin ja sitä myydään niin yritys- kuin yksityiskäyttöön. Tilan alle on rakennettu myös kauan kaivattua lämmintä varastotilaa.

Tontulle tonttia?

Metsänhaltijaksi nimetty tila on saanut nimensä Sibeliuksen teoksen mukaan, ja se jatkaa näin Sibeliustalon kokoustilojen metsäaiheista nimisarjaa. Merkittävä sinfoninen runo Metsänhaltija oli ollut tuntemattomuudessa lähes 100 vuoden ajan, kunnes Sinfonia Lahti esitti sen vuonna 1996 ”Vuosisadan ensi-ilta” -nimisessä konsertissa runsaslukuisen kansainvälisen lehdistön läsnä ollessa.

Oman esteettisen lisänsä tuo kongressisiipeä nyt koristava lahtelaislähtöisen taiteilijan Ville Rädyn Sibeliustaloa kuvaava teos, joka tilattiin 20-vuotisjuhlan kunniaksi.

Paluu mieliprojektin pariin

Sibeliustalon aikoinaan – yhdessä Kimmo Lintulan kanssa – suunnitellut arkkitehti Hannu Tikka oli mukana päivitysprojektissa. Tikka suunnitteli kongressisiiven uuden sisäänkäynnin apunaan Miika Jokelainen. Tikka oli lisäksi mukana Pääsalin perusparannustöiden suunnittelussa.

”Kyseessä oli sinänsä pieni laajennus, mutta silti varsin haastava suunnitella, lähtien ihan paloturvallisuudesta ja esimerkiksi räystäiden ja julkisivun yhteenpelaamisesta”, toteaa Tikka. Remontista ja rakentamisesta vastasi Lahden Tilakeskus.

Kaikki kuitenkin rullasi eteenpäin sangen mallikkaasti ja Tikka oli erityisen mielissään päästessään jälleen työskentelemään rakkaan rakennuksen kanssa. Hannu Tikka ja Kimmo Lintula osallistuivat 20 vuotta aikaisemmin Sibeliustalon arkkitehtikilpailuun työllään, jossa luontometafora oli keskeisellä sijalla.

”Sijainti Vesijärven rannalla oli iso osa kokonaisuutta ja sitten tietenkin se, että talo tehdään puusta, mikä oli julkisen rakentamisen puolella aikamoinen harvinaisuus vielä silloin.”

Metsä eka, metsä vika

Talon suunnittelun päällimmäisenä innoituksena olikin – kuinkas muuten – suomalainen metsä. Metsä on tarjonnut suomalaisille ”metsäläisille” aina ravinnon ja raaka-aineen, mutta siihen liittyy myös jotain enemmän: metsä ankkuroi ja kohottaa samanaikaisesti, ja rauhoittaa paatuneimmankin cityihmisen silkalla olemuksellaan.

Kolmas suunnittelun lähtökohta oli rakennuspaikan teollinen historia: vanhojen tiilirakennusten rosoisen mutkaton estetiikka. Näin oli kasassa paketti, jossa oli luonnonarvoja urbaanilla twistillä.

Sibeliustalo onnistui saamaan Suomen metsäteollisuuden tuen puolelleen ja talo nimettiin puurakentamisen lippulaivaksi. Valmistuessaan Sibeliustalo oli Suomen suurin julkinen puurakennus sataan vuoteen.

”Taustajoukot erityisesti metsäteollisuuden puolella olivat tehneet paljon työtä, jotta tällainen projekti voitiin toteuttaa”, Tikka kiittelee. ”Kun taloa tehtiin, tuli vahvasti sellainen tunne, että jotain erikoista on nyt syntymässä.”

Edelleen säväyttävä

Sibeliustalon lähes 90 000 m3:n rakennuskompleksi koostuu neljästä elementistä: saneeratusta puusepäntehtaasta, salirakennuksesta ja näitä yhdistävästä Metsähallista sekä lasikäytävällä yhdistetystä kongressisiivestä. Kaikissa uusissa osissa kantavana rakenteena on puu – joka säväyttää yhä edelleenkin

”Kyllä voi sanoa, että todella kauniisti on taloa pidetty. Se on erittäin hienossa kunnossa”, toteaa Tikka, joka myöntää piipahtavansa talossa useamman kerran vuodessa.

Lahden kaupungin omistamasta Sibeliustalosta on tullut ikoni, jossa vierailee vuosittain lähes 200 000 konsertti- ja kokousvierasta. Talo on tutkitusti Lahden tunnetuin matkailukohde, jonka valttikorttina on – ainutlaatuisen puuarkkitehtuurin lisäksi – Pääsalin legendaarinen akustiikka.

Tavallaan Sibeliustalosta tuli lähtölaukaus modernille, arkkitehtuurisesti kunnianhimoiselle puurakentamiselle, jota vaikkapa Oodi edustaa myös. Tikka kokee, että talo syntyi onnellisten tähtien alla ja arvostus on vain noussut vuosi vuodelta:

”Suunnittelussa ja rakentamisessa oli intohimoa, jonka uskon välittyvän. Saimme Kimmon kanssa suunnitella myös talon kiinto- ja irtokalusteet, joka on sekin harvinaista vastaavissa projekteissa.”

Projekti maaliin tyylillä

Sibeliustalon tekninen johtaja Jukka Kaunisto tuntee talon koko 20-vuotisen taipaleen hyvin, sillä hän on ”kuulunut kalustoon” alusta asti. Kaunisto katselee remonttia hyvillä mielin: lopputulos on erittäin onnistunut ja tekee kunniaa talon hengelle ja historialle.

”Sibeliustalon Pääsalin akustiikka on maailmankuulu, joten salin materiaalivalinnat täytyi ottaa erittäin tarkkaan huomioon. Tässä myös onnistuttiin”, toteaa Kaunisto.

Kesäksi kaavailtu remontti pääsikin alkamaan jo huhtikuussa, kun korona hiljensi talon. ”Konserttisalin lattia hiottiin hienoksi ja pääsaliin saatiin uudet tuolit, joissa on vähän enemmän muotoa”, arvioi Kaunisto.

”Lisäksi lava uusittiin ja sinne tehtiin varaus orkesterikorokkeelle.” Vuodenvaihteessa alkoi olla valmista, myös uuden sisäänkäynnin osalta. Nyt talo odottaa vain ihmisiä tutustumaan ja ihastumaan taloon uudestaan.

”Jahka koronasta päästään, kannattaa tulla käymään”, vinkkaa Kaunisto.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.