Eteläsataman elämyskeidas

UUTTA DESIGN- ja arkkitehtuurimuseota puuhataan nyt tosissaan. Huhtikuussa Jane ja Aatos Erkon säätiö hyppäsi hankkeen tukijaksi Suomen ennätyssummalla: säätiö on tehnyt ehdollisen päätöksen uuden museosäätiön pääomittamisesta 20 miljoonalla eurolla, mikä on suurin Suomessa koskaan kulttuurille tehty yksityinen lahjoitus.

Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ovat ehdollisesti sitoutuneet heittämään peliin mukaan neljä miljoonaa. Näin koossa on jo 24 miljoonaa vaadittavasta 30 miljoonasta, jotka tulee valtion ja Helsingin kaupungin laatiman museon toteutusmallin mukaan kerätä yksityisiltä tahoilta.

Kansalliseen hankkeeseen tarvitaan toki myös valtion ja kaupungin tuhti tuki: kummankin kontolle on kaavailtu 60 miljoonaa euroa. Julkista ja yksityistä rahaa yhdistämällä saadaan kasaan uudelle perustettavalle museosäätiölle vähintään 150 miljoonan euron pääoma.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori pitää merkittävänä, että jo tässä aikaisessa hankkeen valmistelua koskevassa vaiheessa on onnistuttu saamaan aikaiseksi yksityisen rahoituksen kokonaisuus, joka miltei kattaa asetetun vaatimustason. Kun Suomen suurimmat säätiöt ovat mukana hankkeessa heti alusta alkaen, tämä on vahva osoitus hankkeen suuresta yhteiskunnallisesta merkittävyydestä ja luo uskoa vaativan hankkeen onnistuneeseen toteutumiseen, linjaa Vapaavuori.

Rahankeruu sujuu ja muutakin tapahtuu. Maaliskuussa 2021 aloitettiin museon perustamiseen tähtäävä selvitysvaihe ja hankkeelle nimettiin ohjausryhmä ja hankejohtaja. Hankkeen valmisteluvaiheen odotetaan kestävän vuoden 2023 loppuun, jolloin tarvittavien selvitysten pohjalta sekä valtiolla, kaupungilla että yksityisillä rahoittajilla on mahdollisuus tehdä lopulliset rahoituspäätökset. Tällöin myös hankkeen varsinainen toteuttaminen voi alkaa.

Uutta design- ja arkkitehtuurimuseota varten halutaan perustaa vielä tämän vuoden aikana uusi säätiö, jonka hallintaan siirtyisivät Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon kokoelmat. Säätiö vastaisi uuden museon varainhankinnasta ja hallitsisi sen pääomaa.

Hallinnollisia kuvioita kiinnostavampaa on tietysti itse museon fyysinen toteutus. Museota varten halutaan toteuttaa uudisrakennus Helsingin Eteläsatamaan osana Makasiinirannan laajempaa kehittämistä. Museon toteuttamisesta on tarkoitus järjestää erillinen arkkitehtuurikilpailu.

Museohanke on kerännyt nostetta suhteellisen lyhyessä ajassa: sen valmistelu perustuu etupäässä vuosina 2018–2019 opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin yhteistyössä Suomen arkkitehtuurimuseon säätiön ja Designmuseon säätiön kanssa toteuttamaan selvitystyöhön ja museokonseptin laatimiseen. Uusi museo halutaan Eteläsatamaan edustamaan ”laadultaan, näkyvyydeltään ja vaikuttavuudeltaan kansainvälistä huipputasoa” ja toimimaan alansa valtakunnallisena vastuumuseona maassamme.

Eri asiantuntijoiden näkemysten mukaan suomalaisesta designista on muodostunut brändi, jota pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän. Vaikka Kaj Franck totesi aikoinaan, että jos tuote ei puhu puolestaan, on muotoilijankaan turha puhua, ei nykypäivän tarina- ja elämystaloudessa voi suurinkaan guru enää kaunopuheisesti vaieta. Suomalaisella designilla ja arkkitehtuurilla on kehityspolku ja identiteetti, jotka ansaitsevat maailmanluokan estradin.

Barack Obama totesi aikoinaan, että Suomessa on maailman paras hallinto ja eniten hevibändejä suhteutettuna väkimäärään – samalla kun fiilisteli asioiden mahdollisella yhteydellä. Voisiko sitten olla niin, että maailman onnellisimman kansan salainen ase onkin sinivalkoinen design ja linjakas rakennettu ympäristö?

Designin suurvalta on näyteikkunansa ansainnut.

Petri Charpentier

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.