mainos_1077

Runko ja rakennustuotteet (metallituotteet)

Tukea, turvaa ja tyyliä matellirakenteista

artikkelikuva: Tukea, turvaa ja tyyliä matellirakenteista

Lujia, tyylikkäitä ja pitkäikäisiä metallimateriaaleja käytetään monenlaisten talojen perustuksiin, runkorakenteisiin, julkisivuihin ja kattopäällysteisiin. Metallit kestävät Suomenkin ilmastoa, mutta ne sopivat hyvin myös sisätilojen ilmeeseen ja arkkitehtuuriin.

Erilaisten metallien avulla rakennuksista ja vaikkapa silloista saadaan näyttäviä ja hienoja. Metalleilla on pitkä elinkaari ja niitä on yleensä helppo työstää. Lisäksi ne ovat kierrätettävissä.

Metallijulkisivuja on viime vuosina hyödynnetty esimerkiksi julkisten rakennusten ja toimitilojen rakentamisessa. Toisaalta monissa taloissa – etenkin korkeissa rakennuksissa ja suurissa halleissa – käytetään teräsrunkoa.

Yleensä metallirakenteet eivät tarvitse kovin paljon huoltoa, joten ne ovat käyttäjän näkökulmasta helppoja ratkaisuja.

Terästä työmaille

Suomen rakennuksista teräsrunkoisia on ainakin 20 prosenttia.

Teräsrunko helpottaa tilojen rakentamista muunneltaviksi, mikä on tärkeää nykyajan toimisto- ja liikerakentamisessa. Suhteellisen kevyenä rakenteena teräsrunko myös helpottaa perustusten toteutusta.

Kaikesta teräksestä noin 30 prosenttia menee rakennusteollisuudelle. Terästä käytetään usein kantaviin rakenteisiin, pitkiin jänneväleihin ja korkeisiin rakennusrunkoihin sekä ohutlevyrakenteisiin. Hankalia rakennuspaikkoja voidaan tarvittaessa paaluttaa teräspaaluilla.

Samaten teräksen ominaisuuksia hyödynnetään monissa silloissa, mikä usein nopeuttaa sillanrakennustyötä. Varsinkin vesistöjen ylityksissä terässillat ovat tavallisia.

Muitakin metalleja käytetään rakennusten eri osissa, mutta harvemmin kantavina rakenteina. Esimerkiksi alumiini- ja kuparimateriaaleilla on paljon käyttökohteita.

Materiaalien kestettävä kuormia ja korroosiota

Yksi teräksen hyvistä puolista on, että korroosio teräsrakenteissa etenee yleensä suhteellisen hitaasti. Tilanteen mukaan voidaan käyttää ruostumattomia ja säänkestäviä teräksiä.

Korroosio-ongelmia voi silti esiintyä esimerkiksi meren välittömässä läheisyydessä, mutta teräsrakenteet ja niiden liitokset yleensä suunnitellaan sellaisiksi, että korroosio ei helposti lähde liikkeelle.

Lisäksi teräsrakenteita voidaan suojata pintakäsittelyillä, kuten korroosionestomaalauksella ja sinkityksellä. Monesti myös alumiini on hyvä korroosionkestävä julkisivurakenne. Alumiiniakin voidaan pintakäsitellä anodisoimalla tai polttomaalaamalla.

Alumiinia käytetään yleensä täydentäviin rakenteisiin, koska alumiini ei ole yhtä lujaa kuin teräs. Tyypillisesti alumiinista valmistetaan ohutlevyjä, profiileja, putkia ja valutuotteita sekä ikkunoiden, ovien ja lasiseinien metalliprofiileja.

Ylipäätään metallirakenteet pitää mitoittaa kestämään kuormitukset, joita voi esiintyä niin rakentamisen, asennuksen kuin rakennuksen käytönkin aikana. Kuormitusta voi tulla esimerkiksi muista rakenneosista, rakennuksessa liikkumisesta, varastoitavista tavaroista, kovasta tuulesta tai rakenteiden lämpenemisestä.

Teräsrakenteet ovat sinänsä palamattomia. Joissakin tapauksissa niitä kuitenkin palosuojataan, koska voimakas kuumuus voisi heikentää kantavia rakenteita.

Metallijulkisivut yhä yleisempiä

Metallijulkisivuista on tullut merkittävä osa suomalaista rakentamista. Metallirakenteet tuovat julkisivuihin näyttävyyttä ja uusia värisävyjä.

Vuonna 2020 Julkisivuyhdistys teetti Forecon Oy:llä tutkimuksen julkisivujen rakentamisen ja korjaamisen markkinoista Suomessa. Tutkimustulosten mukaan metalli on toiseksi suosituin julkisivumateriaali – puun jälkeen – mikä selittyy pitkälti uudistuotannolla.

Metallijulkisivujen asentaminen on erityisesti teollisuusrakentamisen vauhdittamana ollut pitkään kasvussa.

Erilaiset levyratkaisut ovat yleistyneet julkisivuissa. Tutkimuksen perusteella niiden osuuden odotetaan edelleen lisääntyvän lähitulevaisuudessa.

Metallijulkisivuverhouksissa käytetään muun muassa poimulevyjä, kasetti- ja paneelijärjestelmiä, massiivi- ja komposiittilevyjä, metalliverkkorakenteita sekä painomuovattuja levyjä. Monesti metalliverkkojulkisivuja on sovellettu esimerkiksi liikerakentamisessa, jolloin on saatu aikaan visuaalisesti näyttäviä seinärakenteita – jotka myös suojaavat seinää tehokkaasti töhrimiseltä.

”Metallijulkisivuista on tullut merkittävä osa suomalaista rakentamista.

Tyyliä seiniin ja sisustukseen

Yleisimmin metallijulkisivuihin käytetään teräksen lisäksi alumiinia ja kuparimateriaaleja.

Alumiini on lujuuteensa nähden suhteellisen kevyttä. Emäkset ja hapot syövyttävät alumiinia, joten alumiinirakenteet on syytä eristää betonista ja maasta.

Kupari kestää vettä ja ilmaa paremmin kuin muut käyttömetallit. Kuparilevyillä saadaan aikaan tyylikästä ja pitkäikäistä arkkitehtuuria, jossa esimerkiksi kuparin patinoitumista voidaan hyödyntää monella tavalla. Monesti kuparia käytetään julkisivun ohella myös katoissa.

Esimerkiksi vanhoja rakennuksia korjattaessa voidaan käyttää vihreäksi esipatinoitua kuparia, jolloin rakennuksen ulkonäkö voi säilyä entisellään korjaustöiden jälkeenkin.

Kuparin materiaalitestaus, muokkaus ja työstö tehdään pitkälti samoilla menetelmillä kuin teräsmateriaaleilla. Kupari on korroosionkestävää ja sillä on hyvä sähkönjohtokyky. Usein kuparista valmistetaan levyjen lisäksi muun muassa nauhoja, tankoja, lankoja ja putkia.

Sisätiloissa kupari- ja messinkimateriaaleilla saadaan tyylikästä ja arvokkaan näköistä sisustusta.

Metalleilla on kysyntää

Varsinkin viime aikoina joidenkin metallien saatavuudessa on ollut ongelmia. Monissa tapauksissa häiriöt metallien toimituksissa johtuvat koronapandemiasta ja sen loppupuolella tapahtuneesta teollisuuden elpymisestä samanaikaisesti useissa maissa.

Myös useiden metallien hinnat ovat nousseet. Tästä on Suomessa ollut seurauksena muun muassa yllättäviä ja röyhkeitä kuparivarkauksia.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston eri rakennuksista Espoon Otaniemessä on syksyllä 2021 varastettu muun muassa julkisivupeltejä, kuparisia räystäspeltejä sekä kuparikaiteita. Myös rakennusten katoilta on viety kuparipeltiä ja säleikköjä. Vuoden kuluessa Otaniemen kampukselta on varastettu kuparia yhteensä noin 770 kiloa.

Lokakuun 2021 lopulla Tuusulan seurakunnan Jokelan kellotapulista varastettiin kaksi kirkonkelloa. Ne tiettävästi oli valmistettu kellometalliksi kutsutusta pronssilaadusta, joka sisältää noin 80 prosenttia kuparia ja 20 prosenttia tinaa. Kellotapuliin oli murtauduttu ja kellojen kiinnityspultit irrotettu.

Kirkonkellojen romumetallihinnaksi arvioidaan muutama tuhat euroa. Monesti Suomesta varastettu kupari on päätynyt Itä-Euroopan metallimarkkinoille.

Toinen Jokelan arvokkaista kirkonkelloista kuitenkin löytyi jo marraskuun alussa ja se on taas asennettu paikalleen kellotapuliin.

Teksti: Ari Mononen
Kuva: Wellu Hämäläinen

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
prointerior 2/2024

prointerior-lehti
mainos_1088

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »