Seuraa Prointerior


enertec » HR viesti » kita » prointerior » prologistiikka » prometalli » proresto » seatec »
BLOGI Kiertotalouden kolme mahdollistajaaKirjoittaja: Miisa Tähkänen![]() Kuva: Jukka Alasaari Photography Kiertotalous on ajattelutapa, jossa arvoa muodostetaan palveluista ja uudelleenkäytöstä. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimivaan liiketoimintaan kannattaa pyrkiä monesta syystä: se vähentää energiankulutusta ja päästöjä sekä pienentää tarvittavia raaka-ainemääriä ja syntyvää jätteen määrää. Näillä perusteilla kiertotalousasteen kasvattamisen luulisi olevan kaikkien suurien valtioiden ja yritysten agendalla.
Vaikka kiertotaloudesta puhutaan paljon, eivät käytännön tulokset ole kuitenkaan olleet mairittelevia. Globaalisti kattavimman analyysin maailman kiertotalousasteesta laatii Circle Economy, jonka Circularity Gap Report julkaistiin alkuvuodesta viidettä kertaa. Valitettavaa tässä analyysissä on, että vuosittain mitattava globaali kiertotalousaste on laskussa: tuorein tulos 8.6 % on puoli prosenttiyksikköä aiempaa matalampi. Miten kiertotaloutta voidaan edistää?Circularity Gap -raportissa esitellään kolme mahdollistajaa kiertotaloussiirtymälle. Näiden kolmen mahdollistajan lukeminen oli minulle motivoivaa henkilökohtaisesta syystä: aloittelimme viime vuonna Pohjoismaista yhteistyöprojektia Nordic Network for Circular Construction, jonka teemat ovat linjassa havaittujen mahdollistajien kanssa. Ensimmäinen mahdollistaja on digitaalinen datatalous. Tiedon jakaminen julkisen ja yksityisen sekä maiden välillä mahdollistaa oikean suuntaisen siirtymän. Toinen mahdollistaja seuraa samaa logiikkaa: kiertotalousastetta voidaan kasvattaa, kun kiertotalousasteen arviointiin on yhteiset mittarit. NNCC-projektissa pyritäänkin edistämään pohjoismaista yhteistyötä laatimalla yhteinen kartoitus kiertotalouden tilasta rakennus- ja kiinteistösektorilla. Lisäksi perustetaan mittaristo, jonka avulla voidaan vertailla tuotteiden, hankkeiden ja yritysten kiertotaloustyötä. Objektiiviset mittatulokset helpottavat valintojen tekemistä käytännön hankkeissa: voimme keskittyä aidosti vaikuttaviin toimenpiteisiin ja identifioida nk. matalalla roikkuvat hedelmät. NNCC-projektin ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa loppuvuodesta. Ensimmäiseksi valmistuu kiertotalouden markkinakatsaus. Sen jälkeen ryhdymme perustamaan mittaristoa. Hanke järjestää tutkimustiedon lisäksi keskustelutilaisuuksia, jakaa konkreettisia yritysesimerkkejä, sekä edistää pohjoismaista verkostoitumista. Rakennetun ympäristön arvo muodostuu käyttäjistäKolmas mahdollistaja on sosiaalisen näkökulman huomioiminen kiertotaloustyössä. Kiertotalous voi toteutua vain, jos käyttäjät toimivat sen periaatteiden mukaisesti, joten ratkaisut on suunniteltava niin, että ne tuottavat lisäarvoa käyttäjille. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen allekirjoitti Davosin julistuksen syyskuussa 2021. Julistuksen keskeisenä sisältönä on varmistaa, että rakennettu ympäristö nähdään teknisen ja taloudellisen systeemin lisäksi osana kulttuuriperintöä. Julistuksen seurauksena myös NNCC-projektissa tutkitaan rakennetun ympäristön kiertotaloussiirtymää kulttuurisen linssin kautta. Miten voimme siirtyä kiertotalousyhteiskuntaan samalla toteuttaen Davosin julistuksen mukaista laadukasta rakennettua ympäristöä? Tulevaisuuden rakennettu ympäristömme on sekä ympäristön kannalta kestävä, että kulttuuriperinnöltään arvokas. Alan ammattilaisina meillä on mahdollisuus varmistaa, että tulevaisuudessakin koemme elämyksiä kaupunkirakenteestamme tuottamatta kestämätöntä kuormaa ympäristölle. Lisää Nordic Network for Circular Construction - projektista osoitteissa figbc.fi ja nordiccircularconstruction.com. Miisa Tähkänen Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Lue lisää osoitteesta figbc.fi. Mitä mieltä olit artikkelista?![]() ![]() ![]() ![]() ![]() Seuraa ProinteriorProinterior uutiskirjeUUSIMMAT |
BLOGIT UUSIMMATNÄKÖKULMAT / KOLUMNITTOIMITUKSELTAAJANKOHTAISTA |