BLOGI

Kiertotalouden kolme mahdollistajaa

Kirjoittaja: Miisa Tähkänen

Kuva: Jukka Alasaari Photography

Kiertotalous on ajattelutapa, jossa arvoa muodostetaan palveluista ja uudelleenkäytöstä. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimivaan liiketoimintaan kannattaa pyrkiä monesta syystä: se vähentää energiankulutusta ja päästöjä sekä pienentää tarvittavia raaka-ainemääriä ja syntyvää jätteen määrää. Näillä perusteilla kiertotalousasteen kasvattamisen luulisi olevan kaikkien suurien valtioiden ja yritysten agendalla.

Vaikka kiertotaloudesta puhutaan paljon, eivät käytännön tulokset ole kuitenkaan olleet mairittelevia. Globaalisti kattavimman analyysin maailman kiertotalousasteesta laatii Circle Economy, jonka Circularity Gap Report julkaistiin alkuvuodesta viidettä kertaa. Valitettavaa tässä analyysissä on, että vuosittain mitattava globaali kiertotalousaste on laskussa: tuorein tulos 8.6 % on puoli prosenttiyksikköä aiempaa matalampi.

Miten kiertotaloutta voidaan edistää?

Circularity Gap -raportissa esitellään kolme mahdollistajaa kiertotaloussiirtymälle. Näiden kolmen mahdollistajan lukeminen oli minulle motivoivaa henkilökohtaisesta syystä: aloittelimme viime vuonna Pohjoismaista yhteistyöprojektia Nordic Network for Circular Construction, jonka teemat ovat linjassa havaittujen mahdollistajien kanssa.

Ensimmäinen mahdollistaja on digitaalinen datatalous. Tiedon jakaminen julkisen ja yksityisen sekä maiden välillä mahdollistaa oikean suuntaisen siirtymän. Toinen mahdollistaja seuraa samaa logiikkaa: kiertotalousastetta voidaan kasvattaa, kun kiertotalousasteen arviointiin on yhteiset mittarit.

NNCC-projektissa pyritäänkin edistämään pohjoismaista yhteistyötä laatimalla yhteinen kartoitus kiertotalouden tilasta rakennus- ja kiinteistösektorilla. Lisäksi perustetaan mittaristo, jonka avulla voidaan vertailla tuotteiden, hankkeiden ja yritysten kiertotaloustyötä. Objektiiviset mittatulokset helpottavat valintojen tekemistä käytännön hankkeissa: voimme keskittyä aidosti vaikuttaviin toimenpiteisiin ja identifioida nk. matalalla roikkuvat hedelmät.

NNCC-projektin ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa loppuvuodesta. Ensimmäiseksi valmistuu kiertotalouden markkinakatsaus. Sen jälkeen ryhdymme perustamaan mittaristoa. Hanke järjestää tutkimustiedon lisäksi keskustelutilaisuuksia, jakaa konkreettisia yritysesimerkkejä, sekä edistää pohjoismaista verkostoitumista.

Rakennetun ympäristön arvo muodostuu käyttäjistä

Kolmas mahdollistaja on sosiaalisen näkökulman huomioiminen kiertotaloustyössä. Kiertotalous voi toteutua vain, jos käyttäjät toimivat sen periaatteiden mukaisesti, joten ratkaisut on suunniteltava niin, että ne tuottavat lisäarvoa käyttäjille.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen allekirjoitti Davosin julistuksen syyskuussa 2021. Julistuksen keskeisenä sisältönä on varmistaa, että rakennettu ympäristö nähdään teknisen ja taloudellisen systeemin lisäksi osana kulttuuriperintöä. Julistuksen seurauksena myös NNCC-projektissa tutkitaan rakennetun ympäristön kiertotaloussiirtymää kulttuurisen linssin kautta. Miten voimme siirtyä kiertotalousyhteiskuntaan samalla toteuttaen Davosin julistuksen mukaista laadukasta rakennettua ympäristöä?

Tulevaisuuden rakennettu ympäristömme on sekä ympäristön kannalta kestävä, että kulttuuriperinnöltään arvokas. Alan ammattilaisina meillä on mahdollisuus varmistaa, että tulevaisuudessakin koemme elämyksiä kaupunkirakenteestamme tuottamatta kestämätöntä kuormaa ympäristölle.

Lisää Nordic Network for Circular Construction - projektista osoitteissa figbc.fi ja nordiccircularconstruction.com.

Miisa Tähkänen
Johtava asiantuntija
Green Building Council Finland ry.

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Lue lisää osoitteesta figbc.fi.

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

“Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?” -“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen”

Mikä olisikaan parempi tapa vahvistaa tiimihenkeä ja lisätä jaksamista kuin viettää virkistävä työhyvinvointipäivä merellisessä miljöössä kalastuksen parissa? Villa Seaview tarjoaa nyt yritysryhmille uudenlaisen mahdollisuuden yhdistää kokoukset, rentoutuminen ja luonnon rauha yhteen saumattomaan kokonaisuuteen.

Ole.Fit Kokkolan toimitiloissa seinäverhoilut vangitsevat katseen. Uudella SPC-teknologialla valmistettavien, dekoratiivisten Rocko Wall Tiles -seinälevyjen asentaminen oli nopeaa ja helppoa.

Tampereen uusi maamerkki, Tammelan Stadion, on esimerkki arkkitehtonisesta ja rakenteellisesta innovaatiosta, jossa yhdistyvät urheilu, asuminen ja kaupalliset palvelut ainutlaatuisella tavalla. Vuoden 2024 Betonirakenne -palkinnon sekä Arkkitehtuurin Finlandian voittanut kokonaisuus tuo uudenlaisen rakentamisen mallin suomalaiselle kaupunkikuvalle. JKMM Arkkitehtien suunnittelema hybridistadion on sovitettu tiiviisti keskustakortteliin, ja sen suunnittelussa on huomioitu niin ekologisuus kuin käytännöllisyys.

Hyvin suunniteltu akustiikka on olennainen osa laadukasta rakennussuunnittelua. Se vaikuttaa merkittävästi tilan käyttömukavuuteen, terveellisyyteen ja toimivuuteen. Riittämätön akustinen suunnittelu voi johtaa kaiuntaan, meluongelmiin ja jopa käyttäjien heikentyneeseen hyvinvointiin. Akustiikan merkitys korostuu erityisesti julkisissa tiloissa, kuten kouluissa, toimistoissa ja auditorioissa, mutta myös asuinrakennuksissa ja monitoimitiloissa hyvä äänimaailma parantaa asumis- ja käyttökokemusta.

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa.

Rakennusten energiatehokkuus ja sisäilman miellyttävyys ovat keskeisiä tavoitteita modernissa arkkitehtuurissa. Erityisesti lämpenevä ilmasto ja kasvava tarve energiansäästölle tuovat uusia haasteita suunnittelijoille. Aurinkosuojaus on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja samalla varmistaa miellyttävä sisäilmasto ympäri vuoden. Sen avulla voidaan merkittävästi vähentää rakennuksen jäähdytyksen tarvetta, sillä kun lämpö ei pääse sisälle, sitä ei myöskään tarvitse poistaa.

Julkisten rakennusten suunnittelussa turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Kiinteistöturvallisuus kattaa monia osa-alueita, kuten rakenteellisen turvallisuuden, turvavalaistuksen, kiinteistöautomaation sekä opastamisen kriisitilanteissa. Suunnitteluvaiheessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat suoraan rakennuksen turvallisuuteen ja käytettävyyteen koko sen elinkaaren ajan.

Keittiö on perinteisesti ollut kodin sydän, mutta sen rooli ja muotokieli ovat muuttuneet vuosien varrella. Nykyään keittiö ei ole pelkästään ruoanlaittopaikka, vaan monikäyttöinen tila, jossa perheet kokoontuvat, vieraat viipyvät ja arjen eri toiminnot sulautuvat yhteen. Millaisia odotuksia ihmisillä on keittiöilleen tänä päivänä? Ja pysyvätkö suunnittelijat ja arkkitehdit muutoksen mukana?

Seinäjoen asema-alueen ensimmäinen vaihe avautui keskiviikkona 4.12. kello 10. Asemakokonaisuus on joukkoliikenteen solmualue, palvelukeskittymä sekä satojen ihmisten työskentely-ympäristö ja koti. Seinäjoen rautatieasemalla kulkee vuosittain yli miljoona matkustajaa. Rakentamisesta on vastannut YIT. Kokonaisuuden arkkitehti- ja pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto OOPEAA.