Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry, Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Kohti kestävää suunnittelua

Viime vuosisadan alussa, jopa puoleen väliin saakka rakentamiskulttuuri perustui kokemukseen ja historiaan. Rakennettiin hyväksi havaituilla menetelmillä ja tuotteilla. Rakennusosiin ja -materiaaleihin panostettiin paljon, koska rakennus miellettiin pitkäaikaiseksi ja pysyväksi investoinniksi. Moni rakennustapa edellytti suurta määrää työntekijöitä, koska esimerkiksi raskasta nostokalustoa ei ollut yleisessä käytössä. Huolellisesti arvokkaita rakennusmateriaaleja hyödyntävä ammattilainen oli tästä syystä suuressa arvossa ja vastaavasti heillä suuri ammattiylpeys.

1950-LUVUN JÄLKEEN rakentamiskulttuurissa tapahtui suuri muutos, joka mullisti rakentamistavat. Rakentamista teollistettiin ja uusilla innovaatioilla, sekä teknisillä menetelmillä ratkaistiin aikaisemmin mahdottomat rakenteet. Poikettiin vanhoista tavoista ja uskottiin vahvasti uusiin menetelmiin. Samalla teollinen valmistus nopeutti ja halvensi rakennusosia olennaisesti – laadusta oltiin valmiita tinkimään edullisemman hinnan vuoksi. Tämä jo silloin aikanaan arvosteltu menettelytapa on kuitenkin sen jälkeen muodostunut vakioksi, perinteisten periaatteiden ja rakentamistapojen kustannuksella.

Ajatus siitä, että rakennus on pysyvä ei enää ollutkaan olennainen, mieluummin laskettiin rakenteille arvioitu käyttöikä, rakentamisen nopeutta ja edullista hintaa tavoitellen. Myöskään osaamista ei enää tarvinnut arvostaa niin korkealle, puolivalmiin kokoaminen on paljon helpompaa kuin alusta asti rakentaminen. Lieneekö tässä alku sille, että rakentamisalalla tällä hetkellä harvoin tulee vastaan ammattiosaamisestaan ylpeä tekijä?

Tullaan 2020-luvulle ja ollaan tilanteessa, jossa muutaman vuoden käytössä ollut rakennusosa on, hankintahinnasta ja asennuskustannuksesta riippumatta, käytännössä arvoton ja halvin/helpoin tapa on hävittää se. Rakennuksista ja rakennusosista on tullut pikamuodin virrassa kulutustavaraa. Esimerkkinä tästä: belgialaisen arkkitehtikollegan mukaan rakennusjätteen määrä Belgiassa on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa vuodesta 2010. Jokainen ymmärtää, että nykymenettely ja -toiminta on täysin kestämätöntä, suorastaan järjenvastaista. Vanhaa tai uudempaakin rakennuskantaa hävitetään ennennäkemättömällä vauhdilla, ”koska uuden rakentaminen on halvempaa kuin vanhan korjaaminen”.

Tätä nykyistä jatkuvaa hävittämistä vastaan on Isosta Britanniasta alkunsa saanut suunnittelijayhteisöjen yhteenliittymä ”Built Environment Declares”. Rakennusalan suunnittelijoiden keskuudessa on liitytty yhteen avoimen julistuksen taakse. Julistuksessa ilmaistaan huoli ilmastosta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Rakennusala kokonaisuutena on suuressa vastuussa, ollen suurimpia energian ja raaka-aineiden kuluttajia maailmassa ja sen myötä aiheuttaen runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Julistuksessa tunnustetaan, että suunnittelijat ovat osa ongelmaa, mutta tärkeämmin, että olemme osa ratkaisua!

Vuoden 2020 aikana Suomeen perustettiin, toisena maana maailmassa, sisustussuunnittelijoiden ja sisustusarkkitehtien hyödyksi fi.interiordesigndeclares.com -verkkosivusto. Sivuston kautta Suomessa toimivat sisustussuunnittelu- ja sisustusarkkitehtitoimistot voivat liittyä ja allekirjoittaa edellä mainitun julistuksen. Syksyn ja talven aikana allekirjoittaneita toimistoja on jo kerääntynyt 55! Voidaan todeta, että suurin osa merkittävistä suunnittelutoimistoista ovat jo allekirjoittaneet ja tukevat näin ollen suuntausta kohti kestävää suunnittelua.

Tavoitteena on löytää uusia toimintatapoja ja menetelmiä, sekä uudistaa ajattelutapaa suunnittelun ympärillä olennaisesti nykymenettelyjä kestävämmäksi. Julistuksessa on 11 aihepiiriä, joiden avulla pyritään vaikuttamaan haasteena olevaan tilanteeseen. Julistuksella itsellään ei ole varsinaista vaikutusta, mutta yhteisellä tahtotilalla ja muuttuvilla toimintatavoilla ja suhtautumisella on! Sekä Sisustusarkkitehdit SIO ry, että Sisustussuunnittelijat SI ry ovat ilmaisseet tukensa julistukselle ja kannustavat jäsenistöään perehtymään julistuksen sanomaan. Suunnittelijan vaikutusmahdollisuudet ovat suuret, varsinkin korjausrakentamisessa.

Kehitteillä on myös lainsäädäntöä ja ohjeistuksia, joilla pyritään kannustamaan kierrättämiseen ja uudelleen käyttöön. Toisaalta lainsäädäntö koetaan hitaasti muuttuvaksi ja jäykäksi, muutosta toivotaan ja tarvitaan nopeammin! Tällä hetkellä on myös paljon ”pykäliä”, jotka käytännössä estävät käytettyjen rakennusosien hyödyntämisen uudisrakentamisessa. Olisi toivottavaa, että niihin puututtaisiin mahdollisuuksien mukaan heti. Tavarantoimittajat ja -valmistajat ovat jo heränneet ja lähes jokaisen uuden tuotteen julkistamisen yhteydessä ilmoitetaan myös sen ns. hiilijalanjäljestä ja kierrättämismahdollisuuksista. Ilmapiiri on toisin sanoin jo hyvää vauhtia muuttumassa ja yhä useampi taho asettaa itselleen haasteita ja tavoitteita yhteisen hyvän puolesta.

Kohtaamme valitettavasti samaan aikaan myös niin sanottua ”viherpesua” enenemässä määrin. Markkinoinnin keinoin yritetään saattaa jokin ekologisuuden ja kestävän kehityksen kannalta huono tuote parempaan valoon. Markkinoilla esiintyy myös runsaasti sertifiointeja, tunnusmerkkejä ja laatustandardeja, jotka tekevät valinnoista enemmänkin haasteelliset kuin, että ne yksinomaan auttaisivat suunnittelijaa työssään. Niiden vertailu ja rinnastaminen on käytännössä mahdotonta tai ainakin todella paljon aikaa vievää.

Kannustan kaikkia pohtimaan omaa osuuttaan ja omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Muutos parempaan on mahdollinen ainoastaan, jos liitymme yhteen isoon rintamaan ja ryhdymme aidosti toimimaan toisin. Hyvä aloituspiste olisi esimerkiksi se, että tavanomaiseen suunnitteluprosessiin lisää yhden vaiheen, eli tuotteen tai rakennusosan elinkaaren lopun suunnittelun. Ainoastaan varautumalla ja määrittelyn hetkellä tehdyillä valinnoilla voidaan vaikuttaa siihen, miten paljon on hyödynnettävissä muutostarpeen ilmetessä tulevaisuudessa.

Lasse Räihä
puheenjohtaja
Sisustusarkkitehdit SIO ry

Kirjoittaja on Sisustusarkkitehdit SIO ry:n vuodelle 2022 puheenjohtajaksi valittu sisustusarkkitehti Lars ’Lasse’ Räihä. Tekstissä esiintyvät vuosiluvut ja määrät ovat muistinvaraiset, eivät viittauksia tieteellisen tutkimuksen lopputuloksiin. Lisäksi kyse on kirjoittajan mielipiteistä, joten kirjoitusta on syytä lukea kevyellä mielellä, raskaasta aiheesta huolimatta.

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.