mainos_1078

Sisäpinnat ja tilaosat (lattiat ja päällysteet, matot, tekstiilit, pintasuojaus)

Julkisiin tiloihin tarvitaan kestäviä lattiapintoja

artikkelikuva: Julkisiin tiloihin tarvitaan kestäviä lattiapintoja

Suurten kaupunkien keskeisissä julkisissa rakennuksissa saattaa vuosittain käydä miljoonia ihmisiä, jotka kuluttavat lattioita. Logistiikkarakennusten lattioilla ajetaan monesti autoilla tai muunlaisilla raskailla koneilla. Lattiat on suunniteltava ja toteutettava hyvin, jotta ne kestävät aikaa ja käyttöä sekä pysyvät hyvän näköisinä ja tyylikkäinä.

ARKKITEHDIT PYRKIVÄT suunnittelemaan rakennukset ja niiden lattiat pitkäikäisiksi.

”On tärkeää, että lattia kestää aikaa ja kovaa käyttöä – varsinkin sellaisissa rakennuksissa, jotka suunnitellaan pysyviksi”, tähdentää arkkitehti Antti Nousjoki helsinkiläisestä Arkkitehtitoimisto ALA:sta.

”Lattiat sitten ajan myötä säilyvät omana itsenään ja patinoituvat entistä kauniimmiksi, eikä niitä tarvitse vaihtaa.”

kuva
KUVA: KUVIO

Nousjoki on muun muassa suunnitellut Helsingin Oodi-kirjastotalon lattiat, jotka saivat Vuoden lattia 2019 -palkinnon. Parhaillaan hän suunnittelee muun muassa uutta yliopistokirjastoa Lyoniin sekä kauppakorkeakoulun laajennusta Tallinnaan.

”Hyvä lattia on osaksi materiaalikysymys, mutta kyse on muustakin. Esimerkiksi Oodissa ei ollut keskeistä löytää halvimpia kestäviä lattiamateriaaleja. Siinä rakennuksessa kolmannen kerroksen lattian piti olla puuta, koska arkkitehtonisesti kyseessä on puusta tehdyn rakenneosan yläpinta”, perustelee Nousjoki.

Kirjastotalossa puulattia joutuu koville, joten lattiaan valittiin tammiparketti, joka kestää kulutusta ja patinoituu arvokkaasti. Kerrosta alempana taas tarvittiin käytännön syistä asennuslattiaa, jonka päälle sijoitettiin kumimatto.

”Lattian kestävyys on tärkeää. Se on kuitenkin toteutettava siten, että tekniikan, akustiikan ja ulkonäön vaatimukset otetaan myös huomioon”, Nousjoki korostaa.

Talvi kuluttaa lattioita

Julkiset rakennukset ovat monesti kokonaisvaltaisia suunnitteluteoksia, jolloin viime kädessä arkkitehti päättää, millaiset lattiat niihin asennetaan.

”Suunnittelutyötä ohjaa vahva rakennustaiteellinen ajatus. Suunnittelussa toteutetaan tilaajan laajempia kokonaisvaltaisia toiveita, mutta tilaaja ei ole välttämättä kiinnostunut yksityiskohdista. Rakennukseen valitaan tuotteita ja materiaaleja, jotka täyttävät tietyt kriteerit”, Nousjoki linjaa.

Usein suuret julkiset rakennushankkeet ovat allianssiprojekteja, joissa suunnittelun periaatteet eivät yleensä ole tuotevetoisia.

”On muistettava, että pohjoisissa maissa talvi on erityinen haaste rakennusten lattiapinnoille. Kuviopohjaisista kengistä lattioille kulkeutuu ulkoa hiekoitushiekkaa, joka kuluttaa pintoja.”

”Hyvä lattia on osaksi materiaalikysymys, mutta kyse on muustakin.

”Esimerkiksi teatterilämpiöissä on toisaalta muistettava akustiikan vaatimukset, joten sellaisessa tilassa on tyypillisesti käytettävä pehmeämpää materiaalia”, Nousjoki toteaa.

Rakennusten lattiapintojen värien ja struktuurien avulla voidaan monesti opastaa kulkijoita oikeille reiteille.

”Opastavia lattioita on toteutettu Oodissakin. Niiden tarve on hyvä tiedostaa jo suunnittelun alkuvaiheessa, jotta ratkaisut eivät vaikuttaisi päälleliimatuilta.”

”Tällaisten opastusten on oltava selkeitä, mutta niitä ei saa olla liikaa – varsinkaan jos rakennus itsessään on jo selkeä.”

Erikoislattiat yleistyvät

Toimistorakennuksissa lattioille asetettaviin vaatimuksiin vaikuttaa esimerkiksi tilojen muunneltavuus.

”Tiloihin tuodaan ehkä ilmanvaihtoa ja muuta tekniikkaa lattian kautta. Näissä tilanteissa tarvitaan korotettua lattiaa. Toistaiseksi nämä ratkaisut ovat yleisempiä ulkomailla kuin Suomessa, missä tekniikkaa enemmänkin tuodaan alakaton kautta.”

”Tämä voi kuitenkin muuttua jo lähivuosina. Ilmanvaihdon tuominen toimistoihin lattioiden alla olevien kammioiden kautta saattaa yleistyä”, Nousjoki arvioi.

Monissa julkisissa tiloissa tekstiililattiat ovat oleellinen osa sisäarkkitehtuuria.

”Tekstiililattiat ovat kehittyneet viime aikoina paljon, ja niihin on tullut valtavasti vaihtoehtoja. Niitä voisi hyödyntää nykyistä enemmänkin esimerkiksi koulurakennuksissa. Hyvä tekstiililattia sopii moneen kohteeseen.”

”Akustiikan kannalta tekstiililattiat voivat olla merkittävä etu. Niillä saattaisi olla potentiaalia myös kotien lattioissa”, pohtii Nousjoki.

kuva
Toimistotilat Espoo, suunnittelu Lena Ioka Interiors, matto; VM Carpet, Duo Rae.
KUVA: JUKKA RAPO

Matto parantaa akustiikkaa

Projektimyyntipäällikkö Minna Kivelä VMC Project / VM-Carpet Oy:stä pitää mattoja hyvänä ratkaisuna lattioiden päällystämiseen.

”Matto tuo tilaan hyvän akustiikan, koska se voi vaimentaa erilaisia askel- ja hälyääniä.”

”Toisaalta matot parantavat myös ilmanlaatua, sillä mattoa imuroitaessa bakteerit saadaan tilasta pois ja ne eivät leviä ympäriinsä. Silloin huone saadaan puhtaammaksi kuin kovaa lattiaa puhdistamalla. Monilla tekstiilimatoilla on M1-päästöluokitus, ja tekstiili on hengittävä materiaali”, Kivelä toteaa.

Tekstiililaattojen avulla lattioille saadaan eri värikuvioita ja monenlaista pintastruktuuria.

”Suunnittelija pystyy hyödyntämään näitä ja toteuttamaan lattioille selkeitä kulkureittejä, joista on hyötyä muun muassa kouluissa, hoivalaitoksissa, toimistoissa ja muissa julkisissa tiloissa.”

”Mattoja on mahdollista sijoittaa myös seinälle, jolloin niillä voidaan vaikuttaa tilan akustisiin ominaisuuksiin myös sitä kautta”, Kivelä toteaa.

kuva
Toimistotilat Espoo, suunnittelu Lena Ioka Interiors, tekstiililaatta Shaw Contract; Simply by Nature; Struckture.
KUVA: JUKKA RAPO

Tilat kodikkaiksi ja houkutteleviksi

Yksi keskeinen tavoite mattojen suunnittelussa on saada tilat kodikkaan oloisiksi.

Asennuksen kannalta tekstiililaatat ovat käteviä, koska ne voidaan kiinnittää esimerkiksi tarraliimauksella ja ne saadaan helpommin yläkerroksiin kuin suuret yhtenäiset matot.

Matot myös parantavat turvallisuutta. Esimerkiksi hoivakodeissa tapahtuvissa kaatumisissa pehmeä lattia säästää pahimmilta vahingoilta.

”Julkisten tilojen mattojen on oltava kulutusta kestäviä. Tekstiililaatoissa tarraliimakiinnitys mahdollistaa yksittäisten laattojen helpon vaihtamisen.”

”Matto tuo tilaan hyvän akustiikan.

”Toki käytetään paljon myös kokolattiamattoja, jotka ovat yhtenäistä rullatavaraa. Varsinkin villasta ja muista luonnonkuiduista valmistetut matot toimitetaan rullina. Sen sijaan tekstiililaatat ovat usein polyamidinukkaa”, selittää Kivelä.

Nykyisin mattojen yleisiä suosikkivärejä ovat beige ja erilaiset ruskean sävyt.

”Nämä värit ovat pudottaneet harmaat matot kärkisijoilta. Monesti mattoihin halutaan yhä lämpimämpiä sävyjä. Myös vihreä jo pitkään ollut keskeinen väri monissa matoissa”, Kivelä arvioi.

”Julkitiloissa eri värejä voidaan monesti käyttää rohkeammin kuin asuintiloissa, jolloin vaikkapa työpaikat saadaan mattojen avulla houkuttelevammiksi. Näissä asioissa tarvitaan sisustussuunnittelijan ammattitaitoa.”

kuva
KUVA: MASTER BUILDERS SOLUTIONS FINLAND OY

Lattiapinnoitteita moneen käyttöön

Lattian kestävyyteen ja muihin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa myös erilaisilla pinnoitteilla.

”Viime aikoina esimerkiksi päiväkotien lattioissa on käytetty yhä enemmän pinnoitteita, jotka on optimoitu kestämään ultraviolettisäteilyä. Joissakin uusissa lattiapinnoitteissa on tavallista enemmän väriskaalaa, joten niitä voidaan hyödyntää muun muassa opastavien lattioiden toteuttamiseen”, sanoo markkinoinnin ja myynnin kehitysvastaava Severi Virtanen Master Builders Solutions Finland Oy:stä.

Hänen mukaansa Master Builders Solutions kehittää ja markkinoi myös muun muassa ääntä vaimentavia lattiapinnoitteita, joita käytetään nykyään paljon koulujen ja päiväkotien lattioissa. Tällaiset pinnoitteet soveltuvat sekä uudiskohteisiin että lattioiden saneerauksiin.

Monesti päiväkoteihin on asennettu polyuretaanilattioita, joihin pinnoitteilla saadaan värikästä ja UV-säteilyä kestävää pintaa.

Lattiassa voi olla pohjusteaineen päällä ääntä vaimentava massa ja sen päällä kovempi polyuretaanikerros. Pintaan tulee sitten pintalakka, joka saadaan halutun väriseksi. Tarvittaessa voidaan käyttää ylimääräistä pinnoitekerrosta, joka vaimentaa askelääniä 20 dB:n verran.

”Tällainen lattia on myös helppo pitää puhtaana. Pinnoitettu lattia lisäksi tuntuu kävellessä pehmeämmältä kuin vaikkapa kova betonilattiapinta”, Virtanen muistuttaa.

kuva
KUVA: MASTER BUILDERS SOLUTIONS FINLAND OY

Sementtipohjaisilla lattioilla ilmettä ja kestävyyttä

Myös sementtipohjaisilla kovabetoni- ja sirotelattioilla voidaan saada aikaan näyttävää lattiapintaa. Värivaihtoehtoja löytyy perinteisen betoninharmaan lisäksi useita. Kovabetonipinta voi harmaan sijasta olla vaikka vihreä tai punainen.

”Lattiapinnasta tulee paksu ja kestävä. Kaunis ja tyylikäs pinta vaikuttaa myös koko sisustuksen yleisilmeeseen. Tällainen kovabetonipinnoite on nyt käytössä Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöselvitysalueella”, Virtanen toteaa.

”Sementtipohjaiset pinnoitteet ovat kauan käytettyä tekniikkaa.

Hänen mukaansa sementtipohjaiset lattiat ovat yleisiä etenkin kovaa pintakestävyyttä vaativissa logistiikkarakennusten lattioissa, mutta vastaavantyyppisiä lattioita rakennetaan nykyään myös kouluihin ja muihin julkisiin rakennuksiin.

Viime aikoina kovabetonilattioita on valmistunut muun muassa Helsingin Jätkäsaaren kouluun sekä Kirkkonummen uuteen kirjastotaloon.

”Sementtipohjaiset pinnoitteet ovat kauan käytettyä tekniikkaa, jota aikoinaan sovellettiin jo Fordin autotehtaiden lattioissa.”

”Sementtipohjaiset lattiat ovat luonnostaan vesihöyryä läpäiseviä. Lisäksi pintaan on tarjolla erilaisia käsittelyaineita, joilla voidaan estää esimerkiksi öljyn imeytymistä lattiaan”, Virtanen mainitsee.

Teksti: Ari Mononen

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
prointerior 3/2024

prointerior-lehti
mainos_1088

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »