Rakentaminen

Vastustuskykyisempi kaupunki, kiitos!

Koronapandemia hiipuu hiljalleen takavasemmalle – mutta voisiko seuraavan kulkutaudin taltuttamisessa auttaa - kaupunkisuunnittelu?

Monitieteisessä, Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa RECIPE-hankkeessa tutkitaan kaupunkiympäristöjen roolia pandemioiden ehkäisyssä. Hankkeessa tarkastellaan, miten kaupunkisuunnittelulla voidaan ennaltaehkäistä tartuntatauteja ja siten torjua pandemioita. Syyskuussa 2021 startannutta RECIPE-hanketta koordinoi Oulun yliopisto ja se jatkuu vuoden 2024 loppuun.

Tartuntatautien torjuntaa ei juuri ole huomioitu kaupunkisuunnittelussa, vaikka globaali kaupungistuminen jatkuu ja monet viimeaikaiset pandemiat ovat saaneet alkunsa ja levinneet kaupungeissa. RECIPE-hanke pureutuu aihepiiriin yhdistämällä ympäristötutkimuksen, ympäristöterveyden, terveyshistorian, informaatiotutkimuksen, kansanterveyden ja kaupunkisuunnittelun tutkimusta.

Monisyiset ongelmat kuten ilmastonmuutos ja COVID-19-pandemia korostavat strategisen ennakoinnin merkitystä. Tästä syystä RECIPEn kaupunkisuunnittelun tutkimusryhmässä kehitetään uudenlaisia terveysvaikutusten arviointityökaluja sekä nivotaan kaupunkisuunnittelua tiiviimmin osaksi kansanterveyden edistämistä ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategiaa.

Millaisia politiikkasuosituksia, suunnittelutaktiikoita ja työkaluja tarvitaan edistämään tutkittuun tietoon perustuvaa kaupunkisuunnittelua ja päätöksentekoa, kun tavoitteena on pandemioiden ehkäisy? Miten datalähtöisillä analyysija arviointityökaluilla voidaan edistää tiedon tuottamista, muuntamista ja siirtämistä tutkijoiden, suunnittelijoiden ja päättäjien välillä?

Kaupungeissa on merkittävä tarve poikkihallinnollisille menettelyille, jotka käsittelevät kaupunkiympäristön terveellisyyttä ja kokonaisturvallisuutta systeemitasoisesti, kattaen laajasti taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset, teknologiset sekä ekologiset prosessit. COVID-pandemian yhteydessä on syntynyt tarve tietää, millaiset kaupungit ovat joutuneet alttiiksi ja toisaalta toipuneet nopeimmin koronan vaikutuksista. Tutkimusta tarvitaan myös suunnittelutavoitteiden keskenään ristiriitaisista vaikutuksista.

Kaupunkien elinvoima ja kilpailuedut rakentuvat juuri niiden ominaisuuksien ympärille, jotka näyttävät mahdollistavan tartuntatautien leviämisen, kuten suuri ihmistiheys, globaalit yhteydet, korkea joukkoliikenteen osuus sekä laaja tapahtuma-, matkailukohde- ja palvelutarjonta. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että rakennettuun ympäristöön liittyvät tekijät kuten käveltävyys, tiiviys, toimintojen sekoittuminen ja katuverkoston yhteydet ovat yhteydessä asukkaiden fyysiseen aktiivisuuteen.

Oma roolinsa immunologisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on myös elinympäristön monimuotoisuudella ja vihreydellä, joka kaupungistumisen myötä uhkaa edelleen kaventua. Kaupunkiympäristöjen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta onkin tarpeen arvioida rakentamisen terveysvaikutuksia moniulotteisesti esimerkiksi tartuntatautien leviämisen ja siten yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntymisen osalta.

Fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta immunologiseen terveyteen läpi elämän on jonkin verran näyttöä, mutta vahvoja tutkimuksia on toistaiseksi aiheesta vähän. Rakennetun kaupunkiympäristön piirteet voivat vaikuttaa ilmavälitteisten tartuntatautien esiintyvyyteen ihmiskontaktien kautta.

Lisäksi sää ja ilmansaasteet voivat myös itsessään lisätä tartuntatautien esiintymistä. Toisaalta elinympäristön piirteet voivat vaikuttaa säälle ja ilmansaasteille altistumiseen ja tartuntatautiherkkyyteen.

Rakennettu ympäristö voi puolestaan vaikuttaa monimuotoisuuteen ja täten epäsuorasti immuunivälitteisesti tartuntatauteihin.

Pandemioiden aikana rakennettuun ja luonnolliseen elinympäristöön liittyvät tekijät ja terveyskäyttäytyminen säätelevät osaltaan ihmisten hyvinvointia ja vakavien tartuntatautitapausten määriä. Elinympäristön merkitys hyvinvoinnille on korostunut pandemiatilanteessa, jolloin ihmisten välisiä sosiaalisia kontakteja ja liikkuvuutta rajoitetaan.

Elinympäristön rakennettuun ja luonnolliseen ympäristöön liittyvistä piirteistä ja näiden mahdollisista suorista tai epäsuorista yhteyksistä ilmavälitteisiin tartuntatauteihin ei ole kuitenkaan tällä hetkellä riittävästi tietoa. RECIPE pyrkiikin kehittämään kaupunkisuunnittelun hyvinvointivaikutusten tutkimusta ja arviointia erityisesti tartuntatautien näkökulmasta.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.