mainos_628

Rakentaminen

Vastustuskykyisempi kaupunki, kiitos!

Koronapandemia hiipuu hiljalleen takavasemmalle – mutta voisiko seuraavan kulkutaudin taltuttamisessa auttaa - kaupunkisuunnittelu?

Monitieteisessä, Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa RECIPE-hankkeessa tutkitaan kaupunkiympäristöjen roolia pandemioiden ehkäisyssä. Hankkeessa tarkastellaan, miten kaupunkisuunnittelulla voidaan ennaltaehkäistä tartuntatauteja ja siten torjua pandemioita. Syyskuussa 2021 startannutta RECIPE-hanketta koordinoi Oulun yliopisto ja se jatkuu vuoden 2024 loppuun.

Tartuntatautien torjuntaa ei juuri ole huomioitu kaupunkisuunnittelussa, vaikka globaali kaupungistuminen jatkuu ja monet viimeaikaiset pandemiat ovat saaneet alkunsa ja levinneet kaupungeissa. RECIPE-hanke pureutuu aihepiiriin yhdistämällä ympäristötutkimuksen, ympäristöterveyden, terveyshistorian, informaatiotutkimuksen, kansanterveyden ja kaupunkisuunnittelun tutkimusta.

Monisyiset ongelmat kuten ilmastonmuutos ja COVID-19-pandemia korostavat strategisen ennakoinnin merkitystä. Tästä syystä RECIPEn kaupunkisuunnittelun tutkimusryhmässä kehitetään uudenlaisia terveysvaikutusten arviointityökaluja sekä nivotaan kaupunkisuunnittelua tiiviimmin osaksi kansanterveyden edistämistä ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategiaa.

Millaisia politiikkasuosituksia, suunnittelutaktiikoita ja työkaluja tarvitaan edistämään tutkittuun tietoon perustuvaa kaupunkisuunnittelua ja päätöksentekoa, kun tavoitteena on pandemioiden ehkäisy? Miten datalähtöisillä analyysija arviointityökaluilla voidaan edistää tiedon tuottamista, muuntamista ja siirtämistä tutkijoiden, suunnittelijoiden ja päättäjien välillä?

Kaupungeissa on merkittävä tarve poikkihallinnollisille menettelyille, jotka käsittelevät kaupunkiympäristön terveellisyyttä ja kokonaisturvallisuutta systeemitasoisesti, kattaen laajasti taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset, teknologiset sekä ekologiset prosessit. COVID-pandemian yhteydessä on syntynyt tarve tietää, millaiset kaupungit ovat joutuneet alttiiksi ja toisaalta toipuneet nopeimmin koronan vaikutuksista. Tutkimusta tarvitaan myös suunnittelutavoitteiden keskenään ristiriitaisista vaikutuksista.

Kaupunkien elinvoima ja kilpailuedut rakentuvat juuri niiden ominaisuuksien ympärille, jotka näyttävät mahdollistavan tartuntatautien leviämisen, kuten suuri ihmistiheys, globaalit yhteydet, korkea joukkoliikenteen osuus sekä laaja tapahtuma-, matkailukohde- ja palvelutarjonta. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että rakennettuun ympäristöön liittyvät tekijät kuten käveltävyys, tiiviys, toimintojen sekoittuminen ja katuverkoston yhteydet ovat yhteydessä asukkaiden fyysiseen aktiivisuuteen.

Oma roolinsa immunologisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on myös elinympäristön monimuotoisuudella ja vihreydellä, joka kaupungistumisen myötä uhkaa edelleen kaventua. Kaupunkiympäristöjen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta onkin tarpeen arvioida rakentamisen terveysvaikutuksia moniulotteisesti esimerkiksi tartuntatautien leviämisen ja siten yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntymisen osalta.

Fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta immunologiseen terveyteen läpi elämän on jonkin verran näyttöä, mutta vahvoja tutkimuksia on toistaiseksi aiheesta vähän. Rakennetun kaupunkiympäristön piirteet voivat vaikuttaa ilmavälitteisten tartuntatautien esiintyvyyteen ihmiskontaktien kautta.

Lisäksi sää ja ilmansaasteet voivat myös itsessään lisätä tartuntatautien esiintymistä. Toisaalta elinympäristön piirteet voivat vaikuttaa säälle ja ilmansaasteille altistumiseen ja tartuntatautiherkkyyteen.

Rakennettu ympäristö voi puolestaan vaikuttaa monimuotoisuuteen ja täten epäsuorasti immuunivälitteisesti tartuntatauteihin.

Pandemioiden aikana rakennettuun ja luonnolliseen elinympäristöön liittyvät tekijät ja terveyskäyttäytyminen säätelevät osaltaan ihmisten hyvinvointia ja vakavien tartuntatautitapausten määriä. Elinympäristön merkitys hyvinvoinnille on korostunut pandemiatilanteessa, jolloin ihmisten välisiä sosiaalisia kontakteja ja liikkuvuutta rajoitetaan.

Elinympäristön rakennettuun ja luonnolliseen ympäristöön liittyvistä piirteistä ja näiden mahdollisista suorista tai epäsuorista yhteyksistä ilmavälitteisiin tartuntatauteihin ei ole kuitenkaan tällä hetkellä riittävästi tietoa. RECIPE pyrkiikin kehittämään kaupunkisuunnittelun hyvinvointivaikutusten tutkimusta ja arviointia erityisesti tartuntatautien näkökulmasta.

PETRI CHARPENTIER

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

mainos_791
mainos_637
mainos_887

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »