mainos_181

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat)
Sisäpinnat ja tilaosat (väliseinät, tilanjako)

Lasi taipuu moneen käyttöön

artikkelikuva: Lasi taipuu moneen käyttöön

Rakennuslasi on monipuolinen materiaali, jota pyritään kehittämään koko ajan yhä paremmaksi. Uudet lasituotteet täyttävät jo suuren osan nykyajan vaatimuksista niin viihtyvyyden, turvallisuuden kuin eristys- ja suojausominaisuuksienkin näkökulmasta. Toisaalta lasi on perinteinen ja yleensä läpinäkyvä rakennusmateriaali, jonka korvaaminen rakentamisessa ei olisi helppoa. Pikemminkin lasi on alkanut korvata muita rakennustuotteita.

Tasapainoisuutta talojen ilmeeseen

Läpinäkyvyys ja valon läpäisy ovat tärkeimmät syyt käyttää lasia talonrakennuksessa.

”Näiden ominaisuuksien osalta lasille ei juuri ole vaihtoehtoja materiaalina. Lasia onkin käytetty rakentamisessa pitkään”, arvioi arkkitehti Jussi Palva Verstas Arkkitehdeistä.

”Entisaikaan ajateltiin, että lasin avulla saadaan luonnonvaloa sisään. Nykyisin pohditaan paljon valon laatua ja sitä, miten luonnonvalolla voitaisiin korvata keinovaloa.”

Lasin käyttöä rakentamisessa puoltavat myös energiansäästön, ympäristöystävällisyyden ja paremman elämänlaadun tavoitteet.

”Arkkitehtuurissa lasilla saadaan aikaan näkymiä sisältä ulos, ja samalla ulkoa sisälle.”

”Olisi aika radikaalia rakentaa talo kokonaan ilman lasia. Silloin sisätilan ja ulkotilan vuorovaikutus toteutuisi pelkästään ovien kautta”, Palva pohtii.

Lasiverhoiluja ja luonnollista valoa

Lasi toimii nykyään usein myös rakennuksen ulkoverhoiluna.

”Monesti rakennusten julkisivumateriaaleilta vaaditaan pelkistämistä, jotta lopputulos olisi kokonaisuutena onnistunut. Lasi-ikkunoiden ympärille tehdään usein lasisia seiniä.”

Yleensä lasilla ei haeta arkkitehtuuriin niinkään kevennystä, vaan oikeanlaista keveyden ja raskauden vuoropuhelua.

”Esimerkiksi Aalto-yliopiston uudessa Väre-kampusrakennuksessa Espoon Otaniemessä on käytetty lasia ja tiiltä, joiden avulla on saatu aikaan tasapainoinen ja mielenkiintoinen vaikutelma. Siinä ikään kuin jäljitellään veden eri olomuotoja”, selittää Palva.

”Kun rakennusten lasiverhoiluun haetaan visuaalista kiinnostavuutta, oikea tapa on yhdistellä luontevasti lasia ja painavampia materiaaleja.”

Väre-rakennuksessa on myös valopihoja ja kattoikkunoita, joilla sisätiloihin saadaan paljon luonnonvaloa.

”Kun aurinko on ajoittain esillä ja ajoittain pilvessä, kattoikkunoiden avulla luodaan rakennuksen käyttäjille yhteyttä luontoon, mikä on tärkeä tekijä ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta”, Palva korostaa.

”Lasin oikea käyttö tuo elämään lisää luonnollisuutta, koska luonnonvalo antaa talossa oleskeleville rauhallisen olon. Valaistuksen värilämpötilaa ei tarvitse tätä varten säätää vuorokausirytmin mukaan, toisin kuin keinovaloa käytettäessä.”

Ikkunoiden aurinkosuojauksella taas saadaan leikattua ylimääräistä lämpökuormaa, jolloin sisätiloissa ei tarvita lisäenergiaa jäähdytystä varten.

”Aina ei ole aihetta käyttää ikkunoissa mekaanista aurinkosuojausta. Lämpökuormaa on mahdollista vähentää myös käyttämällä pystyikkunoita, jotka sijoitetaan aiempaa syvemmälle seinään”, Palva muistuttaa.

Innovatiivisia ikkunaratkaisuja

”Suomessa käytetään paljon lasia, mutta lasin kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty”, sanoo julkisivu- ja erikoislaseja toimittavan Vitrea Oy:n tuotepäällikkö Kari Miettinen.

Monesti rakennuttajat pitäytyvät perinteisissä ratkaisuissa siksi, että rakennustuotteita valittaessa kiinnitetään huomiota ehkä liiaksi vain hankintahintaan, eikä kokonaishyötyjä pystytä arvioimaan riittävällä tarkkuudella.

”Viime aikoina on kehitetty esimerkiksi elektrokromaattisia laseja, joiden tummuusastetta voidaan muunnella. Myös ikkunalasien välitilaan olisi mahdollista asentaa uudenlaisia verkkoratkaisuja ja puusäleikköjä, joilla pystytään säätämään aurinkosuojausta.”

Tällaisia ratkaisuja ei kuitenkaan juuri vielä ole käytetty Suomessa. Muissa Pohjoismaissa – esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa – elektrokromaattisia ja muita funktionaalisia laseja on käytetty jo useissa projekteissa.

”Lämpökuorman ja häikäisyn ehkäisymahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti. Uuden lasitekniikan tuomia hyötyjä ei osata vielä ottaa huomioon rakentamisessa, vaikka suunnittelijat ovatkin kiinnostuneita innovatiivisista tuotteista”, Miettinen ihmettelee.

Uudesta EN-standardista ohjeita lasirakentamiseen

Uudentyyppisiä himmennettäviä laseja voitaisiin Miettisen mukaan yhdistää kiinteistön yleiseen rakennusautomaatioon. Toisaalta ikkunoiden aurinkosuojauksia voitaisiin säätää myös työpiste- tai tilakohtaisesti.

”Julkisivulasien valonläpäisyä pystytään säätämään esimerkiksi yhdestä prosentista 60 prosenttiin”, hän mainitsee.

”Ikkunalasi voidaan myös jakaa erilaisiin kenttiin siten, että lasin eri osia tummennetaan eri tavoin auringon korkeusasemasta riippuen. Vaikkapa lasin yläosaa olisi mahdollista tummentaa, samalla kun muu osa lasista pysyisi kirkkaana. Lasin tummennukset pystyttäisiin toteuttamaan myös portaattomasti.”

Äskettäin hyväksytty Euroopan Unionin standardi EN17037 määrittää vähimmäisohjeet päivänvalon hyödyntämiseksi rakentamisessa. Standardi muun muassa linjaa uusien ikkunoiden minimikokoja sekä häikäisysuojien toteutusmahdollisuuksia.

”Kyseessä on ensimmäinen virallinen ohje tästä aiheesta. Standardi tulee lähiaikoina käyttöön kaikissa EU:n jäsenmaissa”, toteaa Miettinen.

Hän uskoo EN-standardin lisäävän esimerkiksi funktionaalisten lasien käyttöä merkittävästi.

Standardissa korostetaan energiatehokkuuden lisäksi rakennusten toimivuutta ja soveltuvuutta käyttäjilleen. Suositusten avulla pyritään parantamaan ja yhtenäistämään eurooppalaisia lasirakentamisen käytäntöjä.

Lasiseinät toimiviksi ja ääntä eristäviksi

Monissa sisätiloissa – vaikkapa toimistoissa – tarvitaan ääntäeristävää lasia etenkin väliseinissä ja ulkoikkunoissa, jotta erilaiset häiriöäänet eivät olisi haitaksi työviihtyvyydelle ja työteholle.

Lisäksi ääneneristyslasia asennetaan usein työtilojen neuvottelu- ja puhelinhuoneiden seiniin.

”Nykyään äänieristys on keskeisin kysymys, kun lasi- tai muiden väliseinien asennusta aletaan suunnitella. Tietoisuus äänieristyksen merkityksestä työpaikoilla kasvaa koko ajan”, sanoo tehtaanjohtaja Mika Pentikäinen muunneltavia väliseiniä valmistavasta HSL Group Oy:stä.

”Myös sellaisilla älylaseilla, joita voidaan himmentää sähköisesti, alkaa olla jonkin verran kysyntää. Tällaisten lasien hinta on tosin vielä melko korkealla tasolla, mutta ne kuitenkin yleistyvät”, arvioi Pentikäinen.

Ääntä eristävät lasit ovat rakenteeltaan tyypillisesti laminaattilaseja.

”Lasien välissä voi olla ääntä eristävä kalvo tai ilmarako. Tällaiset lasit soveltuvat monenlaiseen käyttöön”, Pentikäinen tähdentää.

”Toimistoissa myös lasiseinien siirrettävyys on tärkeää, koska työtiloja usein muunnellaan tai jopa siirretään toimintoja toiseen tilaan. Lasiseinät suunnitellaan projektikohtaisesti, mutta useimmiten ne toteutetaan koko huoneen korkuisina.”

”Tilanjakajana toimistossa voisi olla sermikin, mutta silloin suuri osa häiritsevistä äänistä jää vaimentamatta. Sermejä käytettäessä tarvittaisiin jonkinlaista äänieristystä myös kattoon.”

Puukarmit yleistyvät lasisissa väliseinissä

Pentikäisen mukaan laminoiduilla lasiseinillä saadaan vaikkapa neuvotteluhuoneeseen noin 40 dB:n ääneneristävyys, joka yleensä riittää monitilatoimistoissa.

”Lasipakettien avulla päästään vieläkin tehokkaampiin ääneneristävyysarvoihin. Silloin on kuitenkin jo kyse erikoisratkaisuista.”

Uusi trendi toimistojen lasiväliseinissä ovat puukarmit. Ne voidaan toteuttaa joko puuviiloituksilla tai jalopuukarmeilla.

”Tällaiset sävyltään lämminhenkiset ratkaisut yleistyvät. Toki maalattu alumiinikin soveltuu karmeissa käytettäväksi.”

HSL Groupilla on Helsingin Vallilassa näyttelytila, jossa erilaisiin toteutusvaihtoehtoihin voi tutustua käytännössä.

”Näyttelyssä on käynyt paljon väkeä. Käytännön esimerkit kiinnostavat suunnittelijoita”, Pentikäinen mainitsee.

Isot ikkunapinnat edelleen suosittuja

Ikkunatehdas Lasivuorimaa Oy:n toimitusjohtaja Esa Kujanpää kertoo, että kehittyneillä lasiratkaisuilla on tätä nykyä paljon kysyntää myös korjausrakentamisen saralla.

”Monissa kohteissa tarvitaan yhä suurempia lasipintoja sekä erikoislaseja”, hän toteaa.

”Monissa kohteissa tarvitaan yhä suurempia lasipintoja sekä erikoislaseja”, hän toteaa.

Niin ikään lasien mekaaninen kestävyys on olennainen kysymys.

”Lasien turvallisuutta voidaan parantaa vaikkapa laminoitujen turvalasien ja karkaistujen lasipintojen avulla”, sanoo Kujanpää.

Vanhat ikkunat entistä ehommiksi

Korjausrakentamisessa vanhoja ikkunoita korvataan usein sellaisilla, jotka ovat teknisesti parempia ja energiatehokkaampia kuin alkuperäiset.

Esimerkiksi uudet VARI-perinneikkunat voivat silti ulkoa katsottuna näyttää aivan samanlaisilta kuin entiset historialliset puuikkunat.

”Ikkunan perinteiseen ulkonäköön on mahdollista yhdistää nykyaikaisia ominaisuuksia. Monesti rakennusvalvontaviranomaiset edellyttävätkin tällaisia ratkaisuja – kuten lämmöneristyksen parantamista tai parempaa äänieristävyyttä – myös suojelukohteissa”, Kujanpää selittää.

”Suosiota ovat lisänneet myös rautavapaat lasit, jolloin ikkunalasista saadaan pois vihertävä sävy ja tuloksena on erittäin kirkas lasi.”

Kujanpään mukaan terassi- ja parvekelasit ovat yleistyneet rakentamisessa.

”Tällaisilla laseilla voidaan esimerkiksi lisätä terassien ympärivuotista käyttöä.”

Pinnoitteilla lisää energiatehokkuutta

Isot ikkunapinnat ovat rakentamisessa yhä suosittuja, vaikka energiaa pyritäänkin nykyisin säästämään.

”Pinnoitteiden avulla lasit saadaan entistä energiatehokkaammiksi. Toisaalta isoista ikkunoista saadaan luonnonvaloa sisätiloihin.”

”Ikkunoiden lämmönpitävyys on ylipäätään parantunut. Nykyään on entistä helpompaa valmistaa isojakin lasipintoja, joiden lämmönläpäisykertoimet eli U-arvot ja lämmöneristävyys ovat hyvät. Niinpä esimerkiksi terasseille asennetaan yhä enemmän lasiliukuovia, jotka toimivat kulkureitteinä ulos”, Kujanpää selvittää.

Suurikokoisia ikkunoita tarvitaan myös liikerakentamisessa. Vaikkapa kauppojen näyteikkunoiden lasit ovat tyypillisesti kestäviä, karkaistuja ja murtosuojattuja.

”Markkinoille on tullut lisäksi interaktiivista lasia, jossa yhdistyy ikkunan läpinäkyvyys ja kosketusnäyttö”, Kujanpää mainitsee.

Teksti: Ari Mononen

kuva
Andreas Meichsner – Väre (Aalto-ylipiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) 2018, Verstas Arkkitehdit.

kuva
Andreas Meichsner - Väre (Aalto-ylipiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) 2018, Verstas Arkkitehdit.

kuva
Vitrea Oy – SageGlass LightZone – elektrokromaattinen älylasi.

kuva
Vitrea Oy – OKATECH expanded copper – eristyslasi.

kuva
Tom Appelroth – HSL GLASS täyslasiseinä puuovella, kohde Ramboll Village Espoossa.

kuva
Ikkunatehdas Lasivuorimaa Oy

kuva
Ikkunatehdas Lasivuorimaa Oy

Mitä mieltä olit artikkelista?

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »

!-- Go to www.addthis.com/dashboard to customize your tools -->