Projektiesittelyt (julkisrakennukset ja -tilat)

Uusi Courtyard Tampere City - pitkäjänteisen hankekehitystyön tulos

Courtyard Tampere City hotelli on osa Tampereen keskustan uutta tiivistymisen ja monipuolistumisen renessanssia. Kaupunki on kymmenessä vuodessa toipunut Nokian myynnin jälkeisestä synkkyydestä, ja keskustan alueelle on rakennettu ja rakennetaan lukuisia suurhankkeita. Samalla edellytykset Tampere-talon kauan haaveilemalle hotellille muuttuivat realistisiksi.

Hotellihankkeessa arkkitehtitoimisto ALA osoitti aloitteellisuutta, ja kokosi 2013 Tampere-talon ja Tampereen kaupungin julkaisemaan tontinluovutuskilpailun ilmoittautumispyyntöön sopivaksi katsomansa tiimin. Yhdessä SRV:n ja Courtyard by Marriott -hotelliketjun Euroopan kehitysjohtajan Tuomas Laakson kanssa ALA onnistui voittamaan Tampereen kaupungin järjestämän tontinluovutuskilpailun. Hotellihanke realisoitui kuitenkin vasta muutamaa vuotta myöhemmin pitkäjänteisen ja tinkimättömän hankekehitystyön tuloksena, kun hankkeelle lopulta löytyi kaikki toteutuksen edellytykset.

”Tänä päivänä uuden hotellirakennuksen kustannusraami on erittäin tiukka. Investoinnin, tuoton ja ylläpidon suhde on kilpaillulla alalla äärimmäisen tarkka, ellei mennä ylin neljän tähden luksuskohteisiin. Courtyard Tampere City on kapitalistista rakentamista parhaimmillaan. Toteutettavuuden taloudellisissa raameissa tapahtunut tehokkuuden lisääminen johti hienon arkkitehtuurin löytämiseen. Saimme kokonaisuuden toimimaan SRV:n ja Courtyard by Marriottin kanssa”, arkkitehti Antti Nousjoki ALA Arkkitehdeiltä avaa hanketta.

Vaalea, pelkistetty ja veistosmainen rakennus liittyy lähes huomaamattomasti Tampere-talon sisääntuloaulaan yhdyskäytävällä. Samalla rakennus sitoo yhteen Tampere-talon ja Tampereen yliopiston päärakennuksen muodostaman vaalean rakennuskokonaisuuden.

”Yksinkertainen julkisivuideamme, pystyraidallinen, reliefimäinen valkoinen pinta, jota hallitsee täysin toistuva pystyikkunatekstuuri, oli aluksi vaikea myydä Tampereen kaupunkikuvaa valvoville virkamiehille. Olimme kuitenkin todenneet jo aikaisemmissa projekteissa, että ympäristön kanssa samaa materiaalia ja väriä oleva rakenne, joka pysyy saman tyyppisessä visuaalisessa rekisterissä, vaikka tekstuuri poikkeaakin, luo usein ympäristöönsä nähden kiinnostavan jännitteen. Hyvästä vuorovaikutuksesta huolimatta emme joustaneet sotkemalla kokonaisuutta monimutkaisemmaksi, ja paikan päällä ratkaisu on todettavissa oikeaksi”, Nousjoki jatkaa.

”Ratkaisevaa oli rakennuksen muodon sijoittaminen kaupunkikuvaan. Rakennuksen päädyt ovat linjassa Tampere-talon pääsalin korkean massan ja Tampereen yliopiston päärakennuksen kanssa, ja toisaalta sen muoto luo jännitteisen suhteen risteyksen yli yliopiston päärakennukseen. Rakennus tiivisti ja viimeisteli väljäksi jääneen risteysalueen, ja samalla valkobetoniset ja vaaleat julkisivut keskustelevat keskenään risteyksen ympärillä.”

”Vaikka betoni ei ole energiaintensiivisyytensä vuoksi muodikasta, juuri betoni tekee rakennuksesta pysyvän ja kestävän. Julkisivua ei tarvitse huoltaa ja se patinoituu kauniisti vuosikymmenten saatossa. Rakennus kuvaa hyvin toimivaa taloudellisen tarkkuuden ja ympäristövastuullisuuden liittoa”, Antti Nousjoki summaa. Kestävät materiaalit, sekä ylläpidon ja siivouksen helppous ohjasivat hanketta.

”Rakennuksen julkisivu on suomalaisen rakennusteollisuuden hienoutta: valkobetonipintaisen, kolmiulotteisen sandwich-elementin tarkkuus ja geometria yllättivät meidätkin positiivisesti. Julkisivuratkaisu oli kustannustehokas ja tehokkaasti rakennettavissa vähin työvaihein työmaalla. Silti elementti luo rakennuksen julkisivun erityisen ilmeen: kolmiulotteinen pystyrihlaus elää valon mukana; välillä rakennus näyttäytyy yksiaineisena, lähes sileänä massana, toisinaan voimakas sivuvalo saa sen villin raidalliseksi. Julkisivun mieletön rationaalisuus, mikä mahdollistaa tietynlaisen visuaalisen runsauden, kestää katsomista useammankin kerran.”

”Valmis rakennus on hyvin lähellä kilpailuehdotustamme. Toteutusvaiheessa rakennusmassaa pidennettiin ja madallettiin, samalla saatiin muutama huone per kerros lisää. Pelkistetty rakennus on sulautettu osaksi Tampere-talon runsasta massoittelua. Kapeat, viistetyt umpipäädyt saavat rakennuksen vaikuttamaan sirolta, toisaalta pääjulkisivujen täysin toistuva pystyikkunatekstuuri ja hahmotettava pinnan mittakaava saavat rakennuksen rajat katoamaan ihmisten päässä. Rakennuksen ainoa värillinen osa, sisäpinnoiltaan keltainen porttikongi rakennuksen taka- ja huoltopihalle puhkaisee massan.”

”Jylhäilmeinen, selkeästi monoliittinen rakennus on pysyvä rakennus tuollaisenaan, ja samalla se viimeistelee Tampere-talon ja Tampereen yliopiston välisen alueen. Olisi tärkeää saada keskeisiä paikkoja kaupungeissa rakentamalla kerralla valmiiksi, sillä on kulttuurillista ja laadullista merkitystä. Vanhat kaupunkien osat viehättävät usein uusia enemmän, koska vanhat kokonaisuudet on rakennettu jo aukottomasti valmiiksi. Myös tänä päivänä on mahdollista toteuttaa viimeisteltyjä, harkittuja ja arvokkaita paikkaansa sopivia kaupunkirakennuksia kestämään aikaa mistä vain materiaalista. Pysyvyydellä on ekologista merkitystä – se ei haaskaa turhaan energiaa ja resursseja tehottomuuteen tai rakentamiseen sisällytettyyn ajatukseen vain parinkymmenen vuoden käyttöjänteestä”, muistuttaa Antti Nousjoki.

”Maantasossa ovat hotellin tukitoiminnot ja monitoimiravintola, pieni kuntosali ja henkilökunnan tilat, kellarissa tukitiloja. Huonekerrokset nousevat identtisinä muutamia invamitoitettuja huoneita lukuun ottamatta. Hotelli on suunnattu selkeästi liikematkustajille ja kongressivieraille. Kokoustiloja oli turha rakentaa pohjoismaiden suurimman kongressikeskuksen viereen. Hotelli yhdistyy kiehtovalla tavalla vanhojen vuorimäntyjen suojaamalla lasikäytävällä Tampere-talon aulaan, eikä hotellin sisäänkäynti kilpaile Tampere-talon sisäänkäynnin kanssa.”

”Courtyard by Marriott -hotellikonsepti on erittäin tarkka, ja sisätilojen suunnittelu oli intensiivistä yhteistyötä Frankfurtissa olevan Marriottin tiimin kanssa. Neuvottelimme aulatilojen puupintojen värisävyt skandinaavisemman vaaleiksi. Rakennukseen nähden nykyaikaisen pohjoismaalaiselta tuntuvalla aulalla on iso merkitys. Huoneisiin noustessa vastaan tulee tummempi, globaalimpi ”aito Marriott”. Courtyard by Marriottin tiukka laatujärjestelmä ulottui moniin asioihin, ja ketjulla on esimerkiksi oma paloturvallisuuskoodisto, joka on tiukempi kuin suomalainen”, avaa Antti Nousjoki yhteistyötä Courtyard by Marriott-ketjun kanssa.

”Hotelli on suunnattu selkeästi liikematkustajille ja kongressivieraille.

”Huoneissa sisustustiimimme sovelsi tarkasti Courtyard by Marriottin konseptia; liikematkustaja on aina samassa huoneessa kaikkialla maailmassa, vain maisema vaihtuu ikkunan takana. Hyvä työpöytä ja iso sänky, mietityt tekniset ratkaisut toistuvat kaikkialla samanlaisina, onhan hotelli maailmassa sadoille tuhansille toistuva koti. Vain aulatiloissa kukin ympäristö ja Marriott kohtaavat.” Courtyard Tampere Cityn taulut on kaikki hotellin hankintaa, pääosin ekspressionistisia töitä. Taiteilija on Hanna Uggla.

Odyssey Hotel Group rakentaa ja operoi Courtyard by Marriott-hotelleja ympäri Eurooppaa. Courtyard Tampere City on ketjun ensimmäinen hotelli Suomessa. Odysseyn rakennuttamisen ja designin maajohtaja Christian Beckman kiittää rakennushanketta erittäin onnistuneena: ”Kohde oli positiivinen ja aika helppo toteuttaa. Yhteistyömme ALA Arkkitehtien ja SRV:n kanssa oli mutkatonta ja suoraviivaista. Courtyard by Marriott -konseptin haaste oli mahduttaa 229 hotellihuonetta pienelle tontille vanhan talon viereen. ALA Arkkitehdit onnistuivat erittäin hyvin luomaan kevyen oloisen, ilmavan rakennuksen, joka yhdistyy saumattomasti 90-luvulla rakennettuun Tamperetaloon. Voisi kuvitella, että rakennus on ollut aina siinä. Myös tamperelaiset ovat olleet yllättyneitä, miten hyvin rakennus istuu tontilleen.”

”Jokainen hotellimme on haaste arkkitehdille: kuinka sovittaa hotelliketjun tarkkaan brändiin vastaava hotellirakennus tontilleen, ja luoda silti Odysseyn vaatima, erityinen tunnelma, hauskuus ja fiilis jokaiselle kohteelle. Haluamme että asiakkaamme viihtyvät ja hotellit tarjoavat myös erityisen paikallisen kokemuksen. Tässä onnistuimme Courtyard Tampere Cityssä”, kiittää Christian Beckman tyytyväisenä.

Mikko Heikkinen SRV:n projektipäällikkö rakennushankkeessa on nähnyt projektin pitkän kaaren. ”Courtyard Tampere City on projektina pitkäjänteisen hankekehitystyön tulos.”

Rakennushanketta ahtaalla tontilla Muumimuseon varjeltujen aarteiden vieressä Heikkinen pitää haasteiltaan kaupunkiympäristön täydennysrakentamisessa tavallisena. ”Tampere- talo oli valmis mukautumaan rakentamisen aiheuttamaan pieneen haittaan, ja Tampere-talo pysyi koko rakentamisen ajan sujuvasti operatiivisena. Suomessa on tapana rakentaa niin kuin on sovittu ja yhteistyö Marriottin ja Odysseyn kanssa oli helppoa suunnitelmien hyväksytyksen jälkeen.”

”Uutta opeteltavaa oli muun muassa kohteelle haetussa Leed Gold 4.0. ‑sertifioinnissa, joka oli tiettävästi tämän tyyppisessä kohteessa ensimmäistä kertaa käytössä Suomessa. Vaatimustaso on tiukentunut entisestään ja sanelee laajalti asioita suunnittelu- ja rakennusvaiheista aina valmiin hotellin käyttöön asti.

Mikko Heikkinen on tyytyväinen valmiiseen kohteeseen. ” Courtyard Tampere City on hieno maamerkki keskeisellä paikalla Tampereella. Rakennus erottuu edukseen siinä miljöössä, mutta on harmoniassa ympäristöönsä nähden. Erityisesti olen tyytyväinen julkisivun toteutukseen.”

Teksti: Mari Jauhiainen
Kuvat: Courtyard Tampere City

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.