Kalasatama - se kehittyy sittenkin

KALASATAMA ON kenties visionaarisin Helsingin uusista asuinalueista. Lokakuussa itse New York Times intoutui kertomaan Kalasataman arkea helpottavista palveluista, älykaupunkikokeiluista ja ilmastoystävällisistä energiaratkaisuista. NYT esittelee ”tulevaisuudenkestävän” kaupunginosan, joka toimii Helsingin mallialueena ilmastoratkaisuille ja fiksulle kaupunkikehittämiselle.

Kalasatamassa Helsingin lähestymistapa älykkääseen kaupunkiin – jossa kaupungin data laitetaan palvelemaan kaupunkilaisia – on viety pisimmälle. Tästä esimerkkinä ovat Kalasataman robottiautot, yhteiskäyttötilat, jaetut sähköautot, kattosaunat ja asuntojen uusiutuvat energiaratkaisut.

NYT:in jutussa mainitaan Helsingin tavoite tulla maailman toimivimmaksi kaupungiksi ja esitellään sujuvaa urbaaniarkea. Samalla kerrotaan Kalasatamassa tehtävistä kokeiluista, joilla hankitaan oppeja uusista kaupunkiratkaisuista, joita ei vielä ole markkinoilla.

Toki vastatuultakin esiintyy. Kalasataman tornitaloja – kaikkiaan 8 kpl – rakentava SRV joutui pyytämään kaupungilta lisäaikaa mahtiurakkaansa. Alkuperäisen sopimuksen mukaan SRV:n piti rakentaa 95 prosenttia tornitalojen kerrosalasta vuoden 2024 loppuun mennessä, mutta nyt takarajaksi on asetettu 2027.

Totta on, että Kauppakeskus Redin ja ensimmäisen asuintornitalon, Majakan, toteutus muodostui SRV:lle ennakoitua haasteellisemmaksi. Majakkaan muutettiin sisään loppuvuodesta 2019 ja toinen asuintorni, Loisto, on rakenteilla ja valmistumassa marraskuussa 2021.

Myös keskuksen pohjoispuolelle sijoittuvan kolmannen tornin rakennustyöt ovat käynnistyneet. Kolmostorni rakennetaan Kojamolle Lumo-vuokra-asunnoiksi.

”Tulevaisuus” siis tapahtuu, mutta ei aivan kaavaillussa aikataulussa. New York Times keskittyi jutussaan tulevaisuuden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin, kuten siihen, että syyskuusta lähtien REDIn käytävillä on voinut nähdä pienen, itsenäisesti pyörillä kulkevan robotin. Robotti liittyy Forum Virium Helsingin käynnistämään kokeiluun, jonka tavoitteena on testata uudenlaisia älykkäitä asumisen palveluja sekä etsiä uusia ja kevyitä ratkaisuja pienille kuljetuksille kaupunkiympäristössä.

Robotin tehtävänä on kuljettaa tilauksesta annoksia K-Supermarketista Majakkaan. Asiakkaat voivat tehdä tilauksen talon omasta Asumi-palvelusta tietokoneella/mobiililaitteella ja kuljetusrobotti vie ostokset asiakkaalle kotiovelle tai toimituspisteeseen talon yhteisiin tiloihin.

Tämänkaltaisissa, Kalasatamalle luontevissa ”nopeissa kokeiluissa” tarjotaan yrityksille mahdollisuutta käyttää kaupunginosaa kokeilualustana ja testata uusia palveluja kaupunkilaisten kanssa. Forum Viriumin keskeisenä tavoitteena REDin robottikokeilussa on oppia, miten autonomiset lähetit voivat helpottaa viimeisten metrien kuljetushaasteita urbaanissa arjessa.

Artikkelissa esitellään myös Kalasataman ryhmärakentamiskohde Sumppi, jossa asukkaat suunnittelivat itse unelmiensa kerrostalon rakennuttajan ja konsultin avulla. Taloon saatiin mm. uusiutuvaa energiaa sekä yhteisöllisiä jaettuja tiloja.

Kalasataman noste jatkunee, sillä Helsingin kaupunki kaavailee HAM Helsingin taidemuseon sijoittamista Suvilahden kaasukelloihin Kalasatamassa. Kaupungin selvityksen mukaan taidemuseon sijoittuminen Suvilahteen tukisi kaupunkikehitystä ydinkeskustan ulkopuolella.

Kaasukellot soveltuisivat HAMin käyttöön tietyin rakennusteknisin varauksin. Kulttuurihistorialliset arvot pystyttäisiin ottamaan toteutuksessa hyvin huomioon, selvityksessä arvioidaan.

HAM on yksi Suomen – ja itse asiassa Pohjoismaiden – suurimmista taidemuseoista. HAMin toiminta rakentuu helsinkiläisten, tällä hetkellä noin 10 000 teoksen taidekokoelman ympärille. Merellinen ja urbaani sijainti historiallisessa miljöössä voisi varmasti tuoda HAMin aarteita esille uudella, tuoreella tavalla.

Petri Charpentier

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.