mainos_628

Projektiesittelyt (vapaa-ajan ja viihtymisen rakennukset)

Joulukuussa avattu Nokia Arena Tampereella on valtava elämyskeidas

artikkelikuva: Joulukuussa avattu Nokia Arena Tampereella on valtava elämyskeidas

Aihio Arkkitehdit (nykyisin ARCO Tampere) on kulkenut Nokia Arenan mukana sen pitkän matkan. Arkkitehti Marika Rökman tuli hankkeeseen mukaan vuonna 2009, ja kertaa hankkeen matkan ajatuksesta toteutukseksi.

Kohdetiedot: Nokia Arena
Päätoteuttaja: SRV
Arkkitehtisuunnittelu: ARCO Tampere ent. Aihio Arkkitehdit Oy (hankkeen pääsuunnittelija sekä arkkitehtisuunnittelu)
Johtava arkkitehtisuunnittelija: Studio Daniel Libeskind (alueen designia ja kaupunkikuvaa koskeva suunnittelu)
Areenakonsortio: Tampereen kaupunki, LähiTapiola, OP, Ilmarinen sekä SRV (monitoimiareenan toteutuksen ja operoinnin organisoiva ryhmittymä)

kuva

”OLEN HUOMANNUT hankkeen aikana, että Tampereella on hirveästi innostusta ja uskallusta kehitykseen. Rantatunneli, ratikka ja radan päältä löytynyt paikka näin suurelle kohteelle ovat harvinaisia tämän kokoiselle kaupungille, ja hankkeet ruokkivat toisiaan.”

”Aihio Arkkitehdeille tuli 2008 toimeksianto NCC:ltä tutkia Tampereen radan varren kehitysmahdollisuuksia. Tampereen kaupungin Ratapihankadun kaava oli tekeillä: kaupungin uuden syöttöliikenneväylän varrelle oli toiveena rakentaa toimistotilaa. Toisaalta samaan aikaan YIT oli uutisoinut siirtävänsä jäähallin Hakametsästä Sorsapuistoon, mikä synnytti negatiivisen mediamylläkän. Kaupunkilaiset eivät halunneet pilattavan rakasta puistoa.”

”Massoittelu säilyi hyvin samankaltaisena alkuluonnoksista valmiiseen rakennukseen asti.

kuva
KUVA: ANTTI HAKALA / ARCO TAMPERE

”Tutkielmassamme esitimme, että eniten tilaa sekä jäähallille että toimistorakennuksille löytyisi radan päältä. VR:n rataspesialisti Aarno Kinnunen tutki tarvittavia tukialueita alueella, ja hän totesi ratojen olevan siirrettävissä, että pilareille saadaan tilaa alueelle. Näin radan päälle voitaisiin toteuttaa kansi, jäähalli ja toimistotaloja. NCC:n esitys herätti kovan poliittisen innostuksen, koska sijainti oli lähellä rautatie- ja linja-autoasemaa, ja samalla kaupunkia halkova rata voitaisiin peittää sen päälle muodostuvalla uudella kaupunginosalla”, kertoo arkkitehti Marika Rökman.

kuva

”NCC oli tehnyt yhteistyötä aiemminkin Libeskindin toimiston kanssa, ja esitti Libeskindin toimistolle, että kiinnostaisiko heitä lähteä hankkeeseen kumppaniksi. WSP lähti tekemään kaavaa kaupungin kanssa Libeskindin toimiston massasuunnitelman pohjalta, ja kaava vahvistui 2011. Vuonna 2014 NCC vetäytyi hankkeesta ja Tampereen kaupunki osti oikeudet Libeskindin ja Aihion suunnitelmiin. SRV vahvistui hankkeen rahoitus- ja toteutuskumppaniksi 2016. SRV tutkitutti ja kehitytti konseptia puolentoista vuoden aikana; suurin muutos oli hotellin siirtäminen korkeimmasta tornista areenan yhteyteen. Vuonna 2017 saatiin lupa kannelle ja v. 2018 areenalle, ja rakentaminen pääsi alkamaan”, taustoittaa Rökman.

”Haastavaa kohteessa on ollut sen sijainti radan ja teiden välissä.

”Kansi on paalutettu ratojen välistä. Paaluilla lepää 2 metriä paksu teräsbetoninen kansi, jossa on 1,6 m korkeat palkit ja 40 cm raskaasti raudoitettua betonia. Jännevälit radan yli muodostuvat pitkiksi. Rakenteessa on kolme porrashuonetta, jotka tukeutuvat maahan asti ja jäykistävät rakennetta osaltaan. Torneissa korkeimmat torniosat tukeutuvat suoraan tietynlaiseen arinarakenteeseen. Areena taas on rakennettu kannen päälle ja sen ovaali muoto johti aikamoiseen yhteensovittamiseen, että säteittäiset pilarit saatiin osumaan kannen palkkien päälle. Areenan rakenteessa on erilainen logiikka kuin kannen rakenteissa.”

Kompleksinen julkisivu

”Libeskindin toimisto on vastannut koko ulkoasusta. Massoittelu säilyi hyvin samankaltaisena alkuluonnoksista valmiiseen rakennukseen asti. Isoin muutos oli hotellin siirtyminen areenan maljamaisen muodon osaksi sen päälle. Sekä Libeskindin että ARCO Tampereen mielestä tämä paransi tilannetta. Muutos antoi areenalle dynaamisemman ulkoasun ja lisää korkeutta, eikä se enää häpeile tornien takana”, Rökman mainitsee.

”Libeskindin toimisto vastasi myös kaikesta julkisivuun liittyvästä, he piirsivät lupakuvat, ja me hyväksytimme niiden pohjalta laatimamme toteutuskuvat Libeskindin toimistolla. Koronan myötä työmaakatselmukset siirtyivät videoyhteyksiin ja kuviin

”Alumiinisäleillä toteutettu, kompleksinen julkisivu on tärkeä rakennuksen muodonannolle. Litteät alumiinisäleet kiertyvät ikkunoiden kohdalla ”auki” muodostaen valoaukkoja sälejulkisivuun. Tietyt osat julkisivun metallivaipasta ovat vaakarei’itettyä peltiä. Varsinainen julkisivu sälejulkisivun takana on lasiseinää ja umpiosat ovat mustaa Parocia. Hotellin osuudella seinät ovat akustisista syistä mustaa betonisandwich-elementtiseinää. Kierteinen julkisivu nousee kohti hotellia. Alumiinisälejulkisivu suojaa hotellin mukana kokonaisuuteen tullutta kattoterassia. Poikkeusluvan hakeminen terassille vielä rakennusvaiheessa kannatti, ja lopputulos on onnistunut ratkaisu. Hotellin kattoterassilta kuka vain pääsee katsomaan kokonaisuuden arkkitehtuuria eri näkökulmasta. On kiva saada julkista tilaa kattomaailmaan”, Marika Rökman iloitsee.

”On ollut ainutlaatuista ja tosi mukavaa tehdä yhteistyötä Libeskindin toimiston kanssa 12 vuotta, ja kasvaa mukana hommaan. Isännöimme avajaisissa Libeskindin pariskuntaa, ja hekin olivat vaikuttuneita lopputuloksesta. Tämä on ollut ensimmäinen areena, minkä Daniel Libeskind on toimistoineen tehnyt.”

kuva
Inlook toimitti Tampereen Casinolle alakattoja. Kuvassa Inlook Blades.

kuva

kuva
Inlookin toimittama Origamikatto Tampereen Casinolla.

Haasteistakin selvittiin

”Haastavinta kohteessa on ollut sen sijainti radan ja teiden välissä, sekä rakennuspaikan ahtaus sivu- ja korkeussuunnassa. Sorin siltaa ei haluttu uusia, ja sieltä haluttiin esteetön yhteys kannelle. Kaiken tekniikan mahduttaminen vesitiiviin kansirakenteen ja lattiapinnan väliin aiheutti hieman paineita ja haasteita sekä suunnittelulle että työmaalle. Perinteisesti viemäröinti ja aputilat on toteutettu kellarikerroksiin, areenalla siellä kulkee junia. Rakenne on ollut akustisesti todella haastava, kuinka maljatilaan saadaan musiikkikonsertin vaatimukset täyttävät olosuhteet ratojen päälle”, Rökman pohtii.

”Hankkeessa on ollut ilo olla mukana, ja kohteessa on ollut poikkeuksellisen suuri määrä osapuolia ratkomassa ongelmia sekä suunnittelun että toteutuksen puolella. Hankkeessa oli ammattitaitoista ja mukavaa porukkaa kaikissa organisaatioissa. Säännölliset suunnittelu ja yhteensovituskokoukset olivat välttämättömiä, että kaikki matkan varrella tulleet muutokset saatiin pysymään aikataulussa ja kustannusraameissa. Tietomalli piti siirtää matkan varrella Daluxiin, koska valtavassa hankkeessa muodostui tärkeäksi päästä katsomaan yleiskuvaa yhteensovituksia varten, eikä Solibri enää jaksanut pyörittää suurta mallia. Asuinkerrostalojen asuntojen ja hotellihuoneiden toistoa lukuun ottamatta kohteessa ei kerta kaikkiaan ole toistuvia kappaleita, vaan kaikki on uniikkia.”

kuva
Lapland Hotels aulan kattorimoitukset valmisti ja asensi Royal Kalusteet Oy.

kuva
6. krs. aitioiden kiintokalusteet ja pöydät valmisti ja asensi Royal Kalusteet Oy.

kuva
4. krs. aitioiden kiintokalusteet valmisti ja asensi Royal Kalusteet Oy.
KUVA: ROYAL KALUSTEET OY

Uusi urbaani alue

Nokia Arena näkyy hienosti etelästä päin Tampereelle tullessa. Rakennukset näkyvät yllättävän moniin suuntiin kaupunkirakenteessa, ja maailmanluokan kohde muodostuu osaksi vanhojen talojen muodostamaa kaupunkikuvaa. ”Kun kävelee Ratapihankatua tai kannella tornien välissä, huomaa miten urbaani alueesta tuli verrattuna muuhun Tampereeseen”, Rökman pohtii.

”Itse kaipaan kokonaisuuteen vielä pohjoiskantta, kun hankkeesta on toteutettu vasta puolet. Kokonaisuus on minun silmääni vielä vähän keskeneräinen. Pohjoiskansi ja asemakeskuksen alue täydentävät kokonaisuuden, ja yhteydet saadaan toimimaan paremmin kaupunkirakenteessa. Nyt areena on paikallaan hieman ahtaasti. Alkuperäisessä suunnitelmassa viisi tornia muodostavat sen jatkoksi kruunumaisen kaaren, jossa tornien yläpinnat kääntyvät sisäänpäin. Tätä ei pääse kahden tornin kanssa havaitsemaan. Pian on myös tulossa katselmus, jossa säädämme räystäsvalaistusta, jotta kokonaisuus toimii iltaisin paremmin.”

kuva
Areenan aitioiden ja ravintolatilojen kalusteet ja valaisimet / Albatrossi Tuote Oy.

Sisätilojen neutraali värimaailma ja poikkeava valaistus

”Kun siirrytään rakennukseen sisälle, pidän pääaulasta, jonka kautta ohjataan rakennuksen kaikki liikenne”, Rökman sanoo ja jatkaa: ”Aulan isot, leveät portaat liukuportaineen, näkymät yläkerroksiin ja ulos lasiseinien kautta, pilari-palkkirakenteen opasteet muodostavat samaan aikaan kompleksisen ja avaran paikan.”

”Käytävä- ja aulatilojen alakattoon ja valaisuun haluttiin perinteistä poikkeava ratkaisu.

”Areenan julkisten tilojen värimaailma haluttiin pitää neutraalina ja tummana, lukuun ottamatta ohjaavia sisäänkäyntien kirkkaita sinisiä ja wc-tilojen punaisia värejä. Tämä muodostaa hyvän taustan lukuisten eri toimijoiden tiloihin tuomille valomainosten ja värien kirjolle. Areenalla liikkuessa kohdat, joista näkyy ulos auttavat hahmottamaan missä päin rakennusta on menossa”, Rökman mainitsee.

kuva
Areenan aitioiden ja ravintolatilojen kalusteet ja valaisimet / Albatrossi Tuote Oy.

Käytävä- ja aulatilojen alakattoon ja valaisuun haluttiin perinteistä poikkeava ratkaisu. Aihio Arkkitehdit suunnitteli 2 x 2 m kokoisen teräsverkkoelementin, jonka laitoihin Performance in Lightning Oy Finland toteutti LED-profiilivalaisimet kahdelle sivulle kulmaan. Ratkaisu tuo aulaja käytävätiloihin avaruutta ja persoonallisen ilmeen. Arkkitehti Marika Rökman pitää ratkaisua onnistuneena.

Tero Bastman kuvaa elementtivalaisimien toteutusta: ”Inlook toteutti arkkitehdin suunnitteleman alakattolautan. Lautta, sen kasaus ja asennus työmaalla suunniteltiin huolellisesti. Lauttoihin tehtiin valmiit kiinnitysreiät ja paikat, valaisin sovitettiin istumaan mittoihin täydellisesti, ja työmaalle kahden metrin kankina toimitetut asennusvalmiit valaisimet asennettiin työmaalla paikalleen. Valmiiksi asennetut liitosjohdot pikaliittimineen tekivät kasauksesta ja asennuksesta nopeaa. Ratkaisu pysyi hyvin työmaan tiukassa aikataulussa ja SRV:n kustannusohjauksessa.”

kuva

kuva

kuva

”Alakattolauttojen valaistus on DALI:lla himmennettävissä, ja Helvarin Digidim grafiikkapohjainen ohjausjärjestelmä mahdollistaa areenan monipuoliset valaistus tarpeet”, täydentää sähkösuunnittelija Markus Tretjakov Rambollilta.

Näyttävä kokonaisuus

Marika Rökman jatkaa : ”Varsinainen maljatila on vaikuttava, kun se on niin iso. Avajaisissa oli upeaa nähdä 15 000 ihmistä vetävä tila kerrankin täynnä väkeä. Tuntui että tamperelaiset ottivat areenan hienosti omakseen, ja koronan jälkeen korostui, että tällainen hanke saatiin tehtyä ja päästiin porukalla nauttimaan siitä.”

kuva
KUVA: ANTTI HAKALA / ARCO TAMPERE

kuva
Inlook Raft ”leijuva-alakatto” Nokia Arenalla.

”Areenassa on kiinnostavaa, kuinka eri toiminnot limittyvät siinä keskenään.

”Areenassa on kiinnostavaa, kuinka eri toiminnot limittyvät siinä keskenään. Neljännessä kerroksessa maljatilaan avautuu aitioiden kehä ja eteläpäässä katsomoravintola, josta voi seurata peliä. Kuudennessa kerroksessa on pohjoispäädyssä lisää areena-aitioita sekä iso areenalounge; tämä kokonaisuus valmistui vasta tammikuussa. Vastaavasti hotelli limittyy kokonaisuuteen ja hotellin viidennen kerroksen konferenssikeskus antaa Areenan yhteydessä erityisiä mahdollisuuksia tapahtumille. Hotellin katsomotilaan aitioparvekkeiltaan avautuvat hotellihuoneet olivat haastavia toteuttaa mutta mahdollistavat erityisiä kokemuksia”, Rökman päättää.

Teksti: Mari Jauhiainen
Kuvat: Sami Saastamoinen

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

mainos_791
mainos_637
mainos_887

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »