Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

Monipaikkaisuus on tullut jäädäkseen

Sisustusarkkitehdit ja muotoilijat ovat avainasemassa, kun työn tekemisen muutoksia pohditaan.

Koulutetuilla suunnittelijoilla on eväitä ja osaamista muutosprosessien läpiviemisessä. Suunnittelijoita askarruttavat tulevaisuuden tarpeet ja olemme jo nähneet kiinnostavia uusia ratkaisuja kotien työpisteiden ja toisaalta työpaikkojen viihtyisyyden ratkaisuihin. Lisääntyneen halun yhdistää etätöiden tekoa vapaa-ajan asunnolta osasi ennakoida helsinkiläinen sisustusarkkitehti SIO Kreetta Airilakin, jolle myönsimme vuoden 2021 Bryggman-rahaston apurahan, 7500 €.

Airila tutkii monipaikkaisuutta ja sen vaikutusta eritoten Lapin matkailulle. Hän teki töitä seitsemän viikkoa perheineen Tunturi-Lapin neljässä kunnassa; Enontekiöllä, Kittilässä, Kolarissa ja Muoniossa. Näissä sijaitsevat mm. hiihtokeskukset Levi, Ylläs ja Pallas. Enontekiö on tunnettu mm. Käsivarren erämaa-alueella sijaitsevasta Kilpisjärvestä.

Lapin matkailulle kuluneet Korona-vuodet ovat olleet suurten muutosten aikaa. Kansainvälisiä matkailijoita ei juurikaan ole ollut kireiden rajoitusten aikana, mutta onneksi kotimaiset matkailijat ovat paikanneet tätä vajetta. Joukossa on ollut paljon ensimmäistä kertaa Lapissa vierailevia ja myös pidemmän ajan alueella olevia etätyöläisiä.

Airila haastatteli projektinsa kenttäjakson aikana etätyöntekijöitä ja teki myös kyselyn, johon hän sai reilun 250 vastausta. Kyselyn tulokset ja omakohtaiset kokemukset erilaisista majoitusmahdollisuuksista kootaan esitykseksi, joka palvelee niin suunnittelijaa kuin Lapin matkailupalveluiden kehittämistä.

Tunturi-Lappiin on jo syntynyt etätyötiloja tarjoavia yrityksiä, ja useat mökkien ja kiinteistöjen omistajat ovat tehneet tiloihin muutoksia parempia etätyötiloja tarjotakseen. Kuitenkin tutkittavaa ja parannettavaa aiheesta löytyy. Kyselyssä selvisi myös, millaisia palveluita moni etätyöntekijä toivoo löytävänsä alueelta ja millaisia haasteita he ovat kohdanneet.

Suomessa on yli 500 000 vapaa-ajan asuntoa ja on arvioitu, että säännöllisesti vapaa-ajan asuntojen käyttäjiä on 2,4–2,9 miljoonaa. Vapaa-ajan asunnot ovat muuttumassa kakkoskodeiksi ja niistä tehdään lisääntyvissä määrin myös etätöitä.

Lapin uusissa kohteissa varustetaso on korkea ja usein myös kaikki mukavuudet. Monet valitsevat kakkosasuinpaikkansa nykyisin harrastukset edellä, esimerkiksi Lapissa hiihtokeskusten ja -maastojen rinnalle on syntynyt maastopyöräilybuumi.

Korona aikana monien omilla mökeillä viettämät ajat ovat pidentyneet ja kunnille onkin tullut paljon kyselyitä siitä, miten muuttaa kesäpaikka ympärivuotiseksi. Monipaikkaisuudesta puhuttaessa myös mahdollisuus kaksoiskuntalaisuuteen nousee esille.

Bryggman apuraha jaetaan vuorovuosittain SIOn alle 35-vuotiaalle jäsenelle ja SAFAn nuorelle jäsenelle. Airila sanoo: ”Olen todella kiitollinen tästä mahdollisuudesta perehtyä näin kiinnostavaan ja ajankohtaiseen aiheeseen. Kiitän myös työnantajaani Workspacea mahdollisuudesta tähän irtiottoon. Bryggman-apuraha ja yhteistyö Tunturi-Lapin neljän kunnan kanssa mahdollistivat paneutumisen aiheeseen ja uusien ideoiden yhteiskehittelyn”.

Teksti: Minna Borg

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.

Rakennusten korjausvelka kasvaa. Julkisivuyhdistyksen vuosittain teettämän Julkisivujen Markkinat 2023 -tutkimuksen mukaan korjaustarve on laskennallisesti noin 5,6 miljoonaa neliömetriä ja korjaamista pitäisi tehdä lähes kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna, että korjausvelkaa saataisiin kurottua umpeen.