mainos_1043

Projektiesittelyt (terveyden ja hyvinvoinnin rakennukset)

Matinkylän uimahalli on monipuolinen liikunnan keidas

artikkelikuva: Matinkylän uimahalli on monipuolinen liikunnan keidas

Puistopaviljonkimainen Espoon Matinkylän uimahalli suunniteltiin sekä käyttötarkoituksen että kaupunkisuunnittelun ja -maiseman ehdoilla. Esteettömyys ja ekologisuus ohjasivat suunnittelua ja toteutusta.

Kohdetiedot: Matinkylän uimahalli
Rakennuttaja: Espoon kaupunki Tilapalvelut liikelaitos
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto LPV Oy
Pääurakoitsija: Lujatalo Oy

ESPOON MATINKYLÄÄN huhtikuussa 2022 avatun uuden uimahallin sisätiloista löytyy allasosasto, kuntosali, liikuntasali ja kahvio. Uimahalliin voi saapua helposti omalla autolla ja joukkoliikenteellä.

Yleisötilat on sijoitettu kahteen kerrokseen. Allasosastolla ja kuntosalilla on omat sisäänkäynnit sekä pukuhuone- ja peseytymistilat, joten kuntosalin käyttäjien ei tarvitse maksaa uimahallimaksua.

Liikuntasali on varustettu kiipeilyseinällä ja puolapuilla. Monenlaisiin käyttötarkoituksiin muovautuvaa liikuntasalia voivat käyttää esimerkiksi koulut ja urheiluseurat. Liikuntasalissa järjestetään myös ohjattua liikuntaa erilaisille ryhmille.

kuva

”Projekti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä suunnittelijan ja Espoon kaupungin projektipäällikön kanssa. Uimahalli on kosteuden ja lämpötilan puolesta haastava kohde, jossa käytetään tarkkaan valittuja korkean rasitusluokan materiaaleja”, kertoo Matinkylän uimahalliprojektin vastaava työnjohtaja Tatu Heikkinen Lujatalo Oy:stä.

Lujatalo Oy toimi Matinkylän uimahallin pääurakoitsijana. Luja-yhtiöihin kuuluva Lujatalo on asunto- ja toimitilarakentaja sekä toteuttaa hanke- ja kiinteistökehittämistä ja elinkaarihankkeita. Kestävä rakentaminen ja elinkaariajattelu ohjaavat Lujatalon toimintaa.

kuva

kuva

Matinkylän uimahallin rakennustyöt aloitettiin vuonna 2019, ja halli valmistui odotettua nopeammin jo joulukuussa 2021. Lujatalo koordinoi rakennustöitä sivu-urakoitsijoiden ja muiden osapuolten kanssa, ja saumattoman yhteistyön ansiosta projekti eteni sujuvasti.

Moderni puistopaviljonki

Matinkylän uimahalli on matala, paviljonkimainen rakennus, jonka suunnittelussa huomioitiin julkisivun sopiminen ympäröivään kaupunkimaisemaan. Uimahallin suunnittelussa hyödynnettiin tontin tila mahdollisimman tehokkaasti sekä maksimoitiin allaspinta-ala.

”Matinkylän uimahallin arkkitehtuurissa käytimme sekä isoja että pieniä detaljeja. Suuret aiheet luovat rakennuksen kokonaishahmon. Etäältä katsellessa uimahallista muodostuu yksiaineinen ja kappalemainen vaikutelma, mutta lähemmäs tultaessa pienet detaljit tuovat ulkoasuun rikkautta ja vaihtelevuutta”, kertoo arkkitehti Arto Aho LPV Oy:stä.

Aho toimi kohteen arkkitehtisuunnittelijana. Vuonna 1988 perustetulla LPV Oy:llä on vuosikymmenten kokemus julkisten rakennusten, kuten koulujen ja oppilaitosten, päiväkotien ja urheilurakennusten suunnittelusta. LPV:n suunnittelussa huomioidaan aina elinkaariajattelu ja ajallisesti kestävät ratkaisut.

kuva

Viherkatto viidentenä julkisivuna

”Paviljonkimainen uimahalli rajoittuu puistoalueeseen. Uimahallin viherkatto jatkaa puiston vehreyttä ja toimii viidentenä julkisivuna, jolle avautuu näkymä viereisillä tonteilla sijaitsevista korkeista rakennuksista”, sanoo Aho.

Viherkatto on viehättävä maisemallinen elementti. Katto toteutettiin maksaruohosta, joka on helppohoitoinen ja kestävä kasvi. Matalana kasvina maksaruoho ei vaadi paksua ja painavaa maakerrosta, joten kattorakenne on rakenteellisesti kevyempi.

”Kattolape on loivasti laskeva, ja katolla sijaitsevat aurinkopaneelit ja ilmanvaihdon päätelaitteet on verhoiltu suojaseinäkkeen taakse. Katon visuaalinen ilme on rauhallinen ja viherkatto on nähtävissä kaikista suunnista”, kuvailee Aho.

kuva

Espoon kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Uimahallin 400 neliömetrin laajuisen aurinkovoimalan yli 200 aurinkopaneelia tuottavat uusiutuvaa energiaa uimahallin käyttöön ja auttavat hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa.

”Paviljonkimainen uimahalli rajoittuu puistoalueeseen.

Julkisivua hallitsevat puu, lasi ja betoni

”Julkisivuun valitsimme puuta, lasia ja betonia, jotka liittävät rakennuksen osaksi ympäristöä. Julkisivuun valittujen materiaalien huoltovapaus ja kestävyys olivat ulkonäön ohella keskeisiä materiaalien valintakriteereitä”, sanoo Aho.

Luonnonvalo tuotiin kiinteäksi osaksi sisätiloja käyttämällä lasipintoja julkisivuissa ja sisätilojen rakenteissa. Vesi on heijastava elementti, joten lasipinnoilla käytettiin rimoitusta haitallisten heijastusten estämiseksi.

”Uimahalli suunniteltiin tarkasti harkitussa pääsuunnassa läpinäkyväksi. Pääsisäänkäynnistä kahvioon saavuttaessa voi nähdä koko rakennuksen ja uimahallitilan läpi puistoon saakka. Läpinäkyvyys on peitetty puurimoituksella halutuista suunnista”, Aho kertoo.

kuva

Julkisivun rimoitukset toteutettiin Accoyasta, joka on ekologinen, myrkytön ja säänkestävä puumateriaali. Accoya valmistetaan asetyloimalla vastuullisesti kasvatettua mäntyä.

Asetylointi muuttaa männyn solukkorakennetta siten, että Accoya on luja, mittapysyvä ja huoltovapaa. Väriltään vaalea Accoya patinoituu ulkokäytössä ajan saatossa harmaaksi.

”Uimahallin arkkitehtuurissa käytimme sekä isoja että pieniä detaljeja.

Rinnetontilla sijaitsevan uimahallin sokkelin korkeuden muutokset on häivytetty julkisivun rimoituksella. Pystyrimoitus toimii näkösuojan lisäksi suojana suoraa auringonvaloa vastaan.

kuva

”Julkisivuaiheena käytettiin myös kuviobetonia, jonka kuviointi mukailee merenaaltojen muovaamaa hiekkapohjaa. Aaltoileva kuviointi toteutettiin muotin avulla siten, että aaltoilu jatkuu saumattomasti betonielementistä toiseen”, sanoo Aho.

Kahvion ikkunoiden yläreunassa toistuu julkisivun betonilaattojen aaltokuviointi, joka samalla suojaa auringolta. Ikkunapinnoilla käytetään myös auringonsuojakalvoja.

kuva

Julkisivun teemat toistuvat sisätiloissa

Lasi ja luonnonvalo ovat merkittävässä osassa Matinkylän uimahallin sisätilojen arkkitehtuuria. Rakennuslaseina käytettiin sekä lasipilareita että lasiseiniä isojen ikkunapintojen lisäksi.

”Sisätiloissa käytetään samoja materiaaleja kuin julkisivussa eli lasia, betonia ja Accoya-puuta, joka säilyy sisätiloissa puun värisenä. Sisätilojen betoniseinissä toistuu julkisivun aaltoileva kuvio, mikä luo jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä rakennuksen arkkitehtuuriin”, kuvailee Aho.

kuva

Uimahallin massiivisia jännebetonipalkkeja kevennettiin rakenteellisella suunnitteluratkaisulla. Alun perin umpinaisiksi suunnitellut palkit olisivat painaneet 60 tonnia, mutta suunnitteluratkaisun ansiosta palkkeja saatiin kevennettyä.

”Palkeista tehtiin onttoja sisäpuolen EPS-eristeen avulla ja paino saatiin 40 tonniin, mikä helpotti palkkien kuljettamista ja asentamista merkittävästi. Ratkaisu kehitettiin yhdessä suunnittelijan ja betonielementtitoimittajan kanssa”, Heikkinen sanoo.

Palkkien ulkokehän kantava rakenne on vahvistettu raudoituksella. Suunnitteluratkaisun ansiosta palkkien muotoa ei tarvinnut muuttaa keventämisen vuoksi.

Teräsaltaista hyviä kokemuksia

Allasosastolla uimareiden käytettävissä on kahdeksanratainen 50 metrin allas, monitoimi-kuntoutusallas, opetusallas, kahluuallas ja kylmävesiallas. Kahdeksanratainen allas soveltuu kansainvälisiin uimakilpailuihin.

Allasmateriaaliksi valittiin erikoisvalmisteinen haponkestävä teräs. Teräs on materiaalina hallitseva, joten muut pintamateriaalit ovat ilmeeltään rauhallisia. Teräsaltaat hitsattiin betoniholvin päälle asennettuihin teräskiskoihin.

”Teräksen käyttö helpottaa altaan vedeneristämistä kaakelilaattoihin verrattuna, mutta teräsaltaat vaativat huolellisesti toteutetut tukirakenteet. Teräs on kaakelia hintavampi ratkaisu, mutta Espoon kaupunki toivoi teräsaltaita aiempien hyvien käyttökokemusten vuoksi. Lisäksi teräsaltaiden huollontarve on laatoitettuja altaita vähäisempi”, kertoo Heikkinen.

Lasten altaan vesi on eri vedenkäsittelyryhmässä kuin kuntouimareille tarkoitetun ison altaan, joten lasten altaan veden lämpötila voidaan pitää korkeampana. Lasten altaassa lämpötila on noin 31°C ja isossa altaassa 27°C.

Allasvesien lämmittämiseen käytetään maalämpöä. 300 metrin syvyisiä maalämpökaivoja hyödynnetään lisäksi kesäisin aulan ja liikuntasalitilojen jäähdyttämisessä.

kuva

”Ekologisuus ja energiatehokkuus huomioitiin kattavasti uimahallin suunnittelussa. Maalämmön lisäksi allas- ja käyttövesien lämmityksessä hyödynnetään jätevesien lämmön talteenottoa”, sanoo Aho.

Veden puhdistamisessa käytetään kalvosuodatinjärjestelmää, jolla käsitellään kaikki uimahallin vedet. Suodatinjärjestelmä suodattaa vedestä nanopartikkelit automaattisesti ja tehokkaasti.

kuva

Matinkylän uimahalli on kalvosuodatuksen edelläkävijä ja ensimmäinen suomalainen uimahalli, jonka kaikki altaat pientä kylmävesiallasta lukuun ottamatta on liitetty kalvosuodatinjärjestelmään.

”Allasvesien lämmittämiseen käytetään maalämpöä.

Esteettömyys keskeisessä osassa

”Matinkylän uimahalli on esteettömyyden osalta korkean tason hanke. Esteettömyys on otettu huomioon kattavammin kuin muissa tähän mennessä rakennetuissa suomalaisissa uimahalleissa. Erilaiset esteettömyyden muodot huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla”, sanoo Aho.

kuva

kuva

Näkörajoitteisille on uimahallissa opasteet pistekirjoituksella, ja sisätiloissa liikkumista ohjataan lattiapintojen taktiilisilla opasteilla ja materiaalirajapinnoilla.

”Näkörajoitteisten opasteet on suunniteltu selkeiksi ja informatiivisiksi, mutta samalla hillityiksi ja muuhun sisustukseen sopiviksi”, Aho lisää.

Opaskoirille on varattu uimahallin alakerran aulan yhteyteen omat tilat, joissa opaskoira voi lepäillä omistajaansa odotellessaan.

Liikuntarajoitteisten tarpeet on huomioitu kaikkien tilojen suunnittelussa. Pukeutumistiloissa voi liikkua pyörätuolilla, ja saunojen alatasoon asennetut puhaltimet varmistavat, että saunoa voi myös lattiatasolla ja alimmilla lauteilla.

”Erillisellä varauksella liikuntarajoitteisille on saatavilla myös pieni esteetön pukeutumistila, jossa voi pukeutua rauhassa henkilökohtaisten avustajan avustuksella. Allasosastolla on kaksi nostinta. Monitoimi-kuntoutusaltaan yhteydessä on kiinteä nostin, ja lisäksi tiloissa on siirreltävä nostin, jonka avulla kaikki altaat ovat saavutettavissa”, kertoo Aho.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Kari Palsila

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
prointerior 1/2024

prointerior-lehti
mainos_1052
mainos_1036

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »