Energiatehokkuus
Ilmanvaihto (viilennys)
Julkisivut
Runko ja rakennustuotteet (auringonsuojaus)
Sisäpinnat ja tilaosat (auringonsuojaus)

Aurinkosuojaus tuo taloon toimivuutta ja tyylikkyyttä

Oikein toteutettu aurinkosuojaus estää rakennusta kuumenemasta liian paljon, mikä vähentää tarvetta koneelliseen ilmastointiin. Auringonsäteilyn valo- ja lämpövaikutusten minimointiin voidaan käyttää monenlaisia automaattisia koneita ja järjestelmiä, mutta myös hyvin suunniteltua rakenteellista suojausta.

VIIME AIKOJEN suuntauksena on ollut toteuttaa uudisrakennusten julkisivuihin entistä suurempia ikkunapintoja.

”Kun vielä ilmastokin muuttuu lämpimämmäksi, aurinkosuojausta tarvitaan yhä enemmän”, arvioi Vesa Anttila Suomen Aurinkosuojaus ry:stä. Yhdistys toimii Suomen aurinkosuoja-alan yritysten etujärjestönä.

”Monesti halutaan ja tarvitaan sellaisia suojausratkaisuja, jotka voidaan integroida rakenteisiin. Silloin ne eivät ole näkyvillä silloin, kun niitä ei tarvita.”

Kokonaisratkaisuja aurinkosuojaukseen

Varsinkin kesäaikaan aurinkosuojauksella on paljon käyttöä myös Suomessa.

”Yksi vaihtoehto on käyttää sisäpuolisia kaihtimia, jotka joko asennetaan ikkunalasien väliin tai upotetaan kattorakenteisiin, mistä ne lasketaan peittämään ikkunoita.”

”Toisaalta on olemassa seinän ulkopuolisia ratkaisuja, jotka sulautuvat julkisivuun ja ovat yhteensopivia rakennuksen kokonaisilmeen kanssa”, Anttila toteaa.

Hänen mukaansa varsinkin jälkimmäinen malli yleistyy. Aurinkosuojaus pyritään siis ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan jo julkisivuja suunniteltaessa.

”Valittava ikkunatyyppi ja aurinkosuojaus voivat muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden.

”Valittava ikkunatyyppi ja aurinkosuojaus voivat muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Joskus auringon lämpöenergiaa voidaan hyödyntää myös lämmityksessä. Aurinkosuojauksen olisi pystyttävä mukautumaan vallitsevan sään vaatimusten mukaiseksi.”

Rakennuksiin onkin viime aikoina tullut monenlaisia automaattisesti toimivia ja motorisoituja aurinkosuojatuotteita, joita joko ohjataan erikseen tai jotka voidaan liittää kiinteistöautomaatioon.

”Tällä tavoin saadaan tehokkaita kokonaisratkaisuja. Usein kaihdin tai muu suoja voi liikkua automaattisesti lämpötilan, valon intensiteetin ja myös tuuliolojen mukaan”, selittää Anttila.

Puusäleikkö toimii rakenteellisena auringonsuojauksena. Kohde: Löyly, Avanto Arkkitehdit.
KUVA: KUVATOIMISTO KUVIO OY

Sisä- ja ulkopuolisia suojausvaihtoehtoja

Aurinkosuojien käyttökohteet ja käyttäjät ovat erilaisia. Sisätiloista halutaan poistaa joko häikäisyä tai liikalämpöä – tai molempia.

”Melko yleinen toteutustapa on, että kaihtimia sijoitetaan ikkunalasien väliin eristyslasin ulkopuolelle.”

”Vielä tehokkaampi ratkaisu asentaa aurinkosuojausta ikkunoiden ulkopuolelle. Silloin auringonsäteilyn liikalämpöä ei ollenkaan päästetä rakennuksen sisätiloihin”, Anttila tähdentää.

Toimistokäytössä suosittuja aurinkosuojaimia ovat esimerkiksi screen-kaihtimet. Ne ovat ikkunan päälle laskettavia rei’itettyjä kankaita, jotka ovat osin läpinäkyviä mutta suojaavat häikäisyltä ja ylilämmöltä.

”Myös perinteiset markiisit ovat seinän ulkopuolelle asennettavia aurinkosuojaimia, jotka toimivat varsin hyvin. Käytössä on monenlaisia muitakin ratkaisuja.”

Jos aurinkosuojausta on pohdittu jo arkkitehtisuunnittelussa, rakennukseen on kenties kehitelty jonkinlainen kaksoisjulkisivu tai jokin seinän ulkopuolinen ritilärakenne.

”Varsinkin isoissa toimisto- ja liikerakennuksissa aurinkosuoja on toteutettu osaksi rakennusta. Silloin jäähdytyslaitteistoja ei tarvitse ylimitoittaa. Aurinkosuojaus tuo energiansäästöä rakennuksen käytön aikana”, Anttila muistuttaa.

Auringonsuojaukseen on käytetty kupariverkkoa julkisivussa. Kohde: Pyhän Laurin kappeli, Avanto Arkkitehdit.
KUVA: KUVATOIMISTO KUVIO OY

Suojaukseen vaikuttaa osaltaan myös se, mistä suunnasta ja missä kulmassa aurinko lämmittää rakennuksen eri seiniä. Sisätilojen sallitut enimmäislämpötilat on niin ikään otettava huomioon. Oikeiden ratkaisujen löytämiseksi ja optimoimiseksi on kehitetty laskenta- ja simulointiohjelmistoja.

”Toisaalta luonnonvalon hyödyntäminen valaistuksessa on tärkeää. Niinpä auringonvaloa on hyvä saada ainakin jonkin verran sisätiloihin. Joustavat ratkaisut ovat yleensä toimivimpia”, suosittaa Anttila.

”Aurinkosuojaus kannattaa ottaa suunnittelussa huomioon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Rakennuksen sijainti vaikuttaa suojauksiin

Arkkitehti Anu Puustinen helsinkiläisestä Avanto Arkkitehdit Oy:stä korostaa, että auringon valo- ja lämpövaikutuksia sekä rakennuksen energiataloutta on syytä miettiä jo tonttia etsittäessä sekä alustavia luonnossuunnitelmia laadittaessa.

”Kyse ei ole vain yksittäisten ikkunoiden suojaamisesta, vaan laajemmista kokonaisuuksista. On pohdittava esimerkiksi talon sijaintia ja asemointia rakennuspaikalla sekä katsottava, milloin aurinko aiheuttaa liiallista lämpökuormaa.”

”Jos isoja ikkunapintoja sijoitetaan vaikkapa räystään tai lipan alle tai hieman muuta julkisivua syvemmälle sisäänpäin, voidaan jo saada aikaan rakenteellista suojausta auringolta. Myös seinän ulkopuoliset säleiköt ovat yksi mahdollisuus”, Puustinen mainitsee.

Hänen mukaansa esimerkiksi markiisit ovat monesti käyttökelpoisia suojausratkaisuja.

”Markiisit eivät ole tiellä, kun niitä ei tarvita, mutta auringonpaahteessa ne suojaavat sisätiloja liikalämmöltä.”

”Varsinkin ulkomailla aurinkosuojina käytetään paljon myös ikkunaluukkuja. Suomessa kuitenkin lumiongelmat voivat aiheuttaa haittaa luukkujen tai markiisien mekanismeille.”

Hyvää harkintaa talosuunnitteluun

Arkkitehdit voivat tehdä monenlaisia kohdekohtaisia julkisivusuunnitelmia, joiden yhteydessä aurinkosuojaus on otettu huomioon. Rakenteelliset ratkaisut usein toimivat paremmin kuin koneelliset.

”Seinäritilät ja muut kaksoisjulkisivut ovat mahdollisia. Tosin ritilöiden huoltomaalaus voi olla työlästä, jos ritilät on valmistettu vaikkapa puumateriaaleista”, sanoo Puustinen.

”Ylilämmöltä suojaamisen tarvetta vähentää myös se, että suunnitellaan läpi talon ulottuvia huoneistoja, jolloin niissä on paremmat tuuletusmahdollisuudet. Myös luonnonvalon saamiseksi tällaiset ratkaisut ovat usein hyviä.”

Joillakin paikkakunnilla rakennusvalvontaviranomaiset voivat olla tarkkoja siitä, millaisia aurinkosuojaimia varsinkin kadunpuolisten julkisivujen ulkopuolelle saa asentaa. Markiisivaraukset tulee yleensä ilmoittaa viranomaiselle jo rakennuslupahakemuksessa.

”Rakennusvalvonnassa on monenlaisia alueellisia käytäntöjä ja paikallisia tulkintoja. Ainakaan sisäpuolisten suojaimien asentamiselle ei voi olla esteitä”, Puustinen toteaa.

”Yleisesti ottaen aurinkosuojaus kannattaa ottaa talojen suunnittelussa huomioon jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asioita on parasta harkita perusteellisesti jo alusta pitäen.”

Teksti: Ari Mononen