Projektiesittelyt (julkisrakennukset ja -tilat, matkailu ja kulttuurirakennukset, vapaa-ajan ja viihtymisen rakennukset)

Puutuva palanen

Viihdeherkuilla ladattu Kulttuurikasarmi viimeistelee Lasipalatsikorttelin kulttuuripalvelukokonaisuuden ja yhdistää Narikkatorin Lasipalatsinaukioon

Helsingin Lasipalatsikorttelin Kulttuurikasarmi avautui yleisölle marraskuussa – ja näin reilut kaksi vuotta kestänyt rakennushanke saatiin matkalle osuneista vastuksista huolimatta maaliin.

KUVA: CAROLA RYTSÖLÄ OY / ESA KAPILA

ELOKUVATEATTERIN, RAVINTOLOIDEN, tapahtumatilan, paviljongin ja esiintymislavan käsittävä kokonaisuus on jo kerännyt kosolti ihastunutta palautetta: mm. kasarmina ja linja-autoasemana aikoinaan palvellut rakennus on saanut uuden elämän helsinkiläisten kohtaamispaikkana.

Hankkeen arkkitehtuuri- ja pääsuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Sarc Oy. Sarc oli mukana hankkeessa sen alusta, hanke- ja konseptisuunnittelusta lähtien.

KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

”Monipolvinen, useita erilaisia vaiheita sisältänyt hankekehitysvaihe kaikkine viranomaiskeskusteluineen oli äärimmäisen kiinnostava prosessi”, kertoo arkkitehti, toimitusjohtaja Sarlotta Narjus Sarc Oy:stä. Suunnittelutyö aloitettiin jo 2015 ja Narjus ja Ari Tolppanen vastasivat viime kädessä siitä, että hankkeeseen löytyi yhteinen toteutuksen tahtotila kaupungin kanssa.

Kulttuuripistos kaupungin sydämeen

Kulttuurikasarmin taustalla ovat kasarmirakennuksen ja Lasipalatsin omistava Lasipalatsikortteli Oy (Föreningen Konstsamfundet r.f:n tytäryhtiö), NoHo Partners Oyj, BioRex Cinemas Oy sekä Kulttuurikasarmi Oy, jonka voimahahmona vaikuttaa Ari Tolppanen.

”Hankkeessa haluttiin luoda Helsingin ydinkeskustaan kaupunkilaisille helposti saavutettavissa oleva, monipuolinen ja laadukas elokuviin ja tapahtumien järjestämiseen soveltuva tilakokonaisuus”, summaa Narjus. Hankkeen arvo on noin 35 miljoonaa euroa.

”Tavoitteena oli rakentaa taloudellisen yhtälön täyttävä korkealaatuinen ja elämyksellinen kulttuurirakennus”, lisää projektiarkkitehti Janne Lainea. Lainea hyppäsi projektiin mukaan vuoden 2021 alussa, jolloin valmistauduttiin hakemaan rakennuslupaa ja haettiin kaupunkikuvalliset arvot täyttävää muotoa ravintolalaajennukselle.

”Tavoitteena oli korkealaatuinen ja elämyksellinen kulttuurirakennus.

KUVA: CAROLA RYTSÖLÄ OY / ESA KAPILA

Rikas menneisyys, uljas tulevaisuus

Sarlotta Narjus katsoo, että hankkeessa ainutlaatuista oli rakentaa Helsingin ytimeen uutta kohdetta vanhaan ja historialtaan monia vaiheita kokeneen rakennuksen yhteyteen.

”Tapahtumatila ja siihen liittyvä toisen kerroksen terassialue mahdollistavat kokonaan uudenlaisen paikan syntyminen kaupunkilaisten käyttöön”, Narjus arvioi.

Janne Lainea toteaa, että jokainen peruskorjaushanke on uniikki ja erikoinen, mutta yksi tämän hankkeen erikoispiirre oli elokuvateatterin rakentaminen maan alle, vanhan, suojellun rakennuksen alapuolelle.

”Toinen uniikki piirre on tietenkin erittäin keskeinen sijainti.”

KUVA: CAROLA RYTSÖLÄ OY / ESA KAPILA

Räjäytystyöt herkässä paikassa

Kulttuurikasarmin rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2021 ja niistä vastasi rakennusyhtiö SRV. Ensimmäisenä työmaalla purettiin osittain vanhan rakennuksen ala- ja välipohjat sekä väliseinät; kellari ja vesikatto purettiin kokonaisuudessaan. SR2-kaavamerkinnällä suojellun rakennuksen julkisivut tuettiin purkutöiden ja rakennustyömaan ajaksi väliaikaisilla teräsrakenteilla (75 teräspaalua) ja uusi maanalainen kerros vaati massiiviset betonirakenteet.

Elokuvateatterikerros maan alle vaati totista tekemistä: kolmen leffasalin toteuttamista varten piti louhia yhteensä 2 400 kuutiota kalliota. Vaaditut räjäytykset tehtiin taatusti kieli keskellä suuta huomioiden alla kulkeva metroliikenne ja naapurissa toimivan Amos Rexin arvokkaat teokset.

Vaikka vanhan rakennuksen sisäosat purettiin lähes kauttaaltaan, historiallisena yksityiskohtana säästettiin vanha pönttöuuni. Samoin talteen otettiin vanhoja tapettimalleja ja entisöitiin vanhoja tiiliseiniä. Kerrosten väliä koristaa näyttävä, teräsrakenteinen kaareva ja alaspäin levenevä avoporras, ns. ’Gilda-porras’.

Rakennustöiden aikana rakennuksen kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas ulkoasu palautettiin. Vesikattorakenteet uusittiin kokonaisuudessaan vanhan mallin mukaan ja vesikatolle sijoittuvat, nykypäivän tekniikan tarpeita palvelevat tekniikkapiiput suunniteltiin yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa – vanhojen savupiippujen ilmettä mukaillen.

Myös julkisivuväritystä muutettiin: aikaisemmin valkoiseksi maalatut ikkunat saivat tumman sävyn ja julkisivun voimakkaan keltaista rappausta vaalennettiin.

KUVA: CAROLA RYTSÖLÄ OY / ESA KAPILA

Mistä lisätilaa ravintolalle?

Suunnittelijoiden työssä oli yksi tärkeä lähtökohta – jotta hanke saataisiin siivilleen taloudellisesti, ravintola-pinta-alaa oli oltava riittävästi ja oikeassa suhteessa myös elokuvasalin paikkoihin. Uudella paviljonkirakennuksella mahdollistettiin kokonaisuuden toteuttamiskelpoisuus ja yhtälön toimivuus.

”Narinkkatorille toteutettiin yhden kerroksen korkuinen, lasiseinäinen ravintolatilojen laajennus, joka sovitettiin kaupunkirakenteen mittakaavaan siten, ettei vanhan kasarmirakennuksen mittakaavallinen rooli kärsinyt”, kertoo Lainea.

”Tämän ravintolapaviljongin luomisessa onnistuimme erittäin hyvin.” Rakennuksessa toimivat Cafe Kasarmi, Henry’s Distillery sekä Henry’s Music Bar. Toisessa kerroksessa sijaitsee kahteen osaan jaettavissa oleva harjakattoinen tapahtumatila Events, josta on käynti kattoterassille.

”Erikoispiirre oli elokuvateatterin rakentaminen maan alle.

KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

Elossa taas!

Lainean mukaan rakennuksen ”uudelleen henkiin herättäminen” oli mieleinen haaste – ja samalla mahdollisuus lyödä ikään kuin viimeinen sinetti yhteen Helsingin keskustan paraatipaikoista.

”Uudistettu rakennus yhdistää hienosti Lasipalatsin aukion ja Narinkkatorin, luoden koko alueesta viimeistellyn kokonaisuuden”, hän kuvailee.

”Konstsamfundetin mukaantulon myötä Kulttuurikasarmin liittäminen Lasipalatsin korttelikokonaisuuteen mahdollisti hienon kulttuurikeskittymän syntymisen aivan keskustan ytimeen”, lisää Sarlotta Narjus.

”Haasteita riitti liki koko suunnittelu- ja rakennustaipaleen ajaksi. Koronapandemia, inflaatio, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, energiakriisi… erityisesti rakentaja oli kovilla kustannuspaineiden kurimuksessa, mutta tilanne heijastui myös suunnittelutyöhön”, myöntää Lainea.

”Kovat ajat vaikuttivat kaikkien tekemiseen läpi koko ketjun. Siinä oli tekemistä, että pysytään budjetissa ja aikataulussa.”

KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

Senttipeliä loppuun asti

Lisäksi haasteita ja yllätyksiä kohdattiin, kun modernia talotekniikkaa sovitettiin ”kenkälusikalla” vanhaan rakennukseen, jonka mitat poikkesivat paikoitellen saaduista lähtötiedoista.

”Meillä oli kolmiulotteinen lähtötietomalli käytössä, mutta siinä saattoi esiintyä useiden kymmenien senttien heittoja verrattuna oikeaan tilanteeseen. Kyllä se jonkin verran harmaita hiuksia toi suunnittelijalle”, naurahtaa Lainea. Esimerkiksi talotekniikka piti saada kattoon piiloon ilman että huonekorkeus menetetään tyystin.

Profiiliprojekti kuitenkin innosti arkkitehtejä koko pitkän väännön ajan:

”Rakennuksen uusiokäytön suunnittelu ja henkiin herättäminen keskeisellä paikalla oli hyvin motivoivaa. Asiakkaiden palautteen perusteella tätä on odotettu”, Lainea toteaa.

KUVA: ARKKITEHTITOIMISTO SARC OY

Sarlotta Narjus kiittelee hankkeeseen osallistuneiden tahojen hienoa yhteistyötä, joka antoi energiaa päivittäiseen tekemiseen. ”Kaikilla oli sama, määrätietoinen tahtotila saada tämä hanke toteutumaan.”

Hankkeen ”suunnittelunyrkki” koostui kolmesta toimijasta: arkkitehtuuri- ja pääsuunnittelusta vastasi Sarc Oy, elokuvateatterisalien suunnittelusta vastasi Partanen & Lamusuo Oy ja sisustusarkkitehtitoimisto Carola Rytsölä Oy vastasi sisätilojen (mukaan lukien elokuvasalit) värityksen, pintamateriaalien ja kalusteiden suunnittelusta.

KUVA: CAROLA RYTSÖLÄ OY / ESA KAPILA

Tiimi toimii

Kaikilla kolmella oli oma tonttinsa hoidettavana, mutta suuria linjoja punottiin yhdessä:

”Esimerkiksi kaikkien tilojen värityksestä ja materiaaleista keskusteltiin yhdessä suunnittelutoimistojen kesken”, kertoo Janne Lainea.

”Yhteistyö suunnittelutoimistojen välillä oli sujuvaa ja mutkatonta”, kehaisee Lainea. ”Lisäksi yhteistyötä on tehty talotekniikka-, rakenne- ja geosuunnittelijoiden sekä Helsingin kaupunginmuseon kanssa.”

KUVA: CAROLA RYTSÖLÄ OY / ESA KAPILA

Sarlotta Narjus toteaa, että Sarc on tehnyt paljon hankkeita, joissa tarvitaan erityistä ongelmanratkaisukykyä, jota ilman hankkeet eivät lähtisi lentoon.

”Kulttuurikasarmi – näennäisen pienestä koostaan huolimatta – kuuluu ehdottomasti toimiston kannalta näihin suuriin ja haastaviin hankkeisiin”, Narjus toteaa.

KUVA: CAROLA RYTSÖLÄ OY / ESA KAPILA

”Etsimällä vain ongelmia tällaiset hankkeet eivät ikinä toteutuisi. Siksi on ollut hienoa, että hankkeeseen on kuulunut ihmisiä, joilla on usko mutta erityisesti myös tahto ratkaista asiat.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisäpinnat ja tilaosat (lattiat ja päällysteet)

Saumaton, kestävä ja esteettinen

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet, kivi, laatat, tiili, pintasuojaus)

BLOGI

Tiili ja rappaus ikisuosiossa

Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimukseen lisää panostusta

Kirjoittaja: Inari Weijo

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat)

Linnuille turvaa Pilkington AviSafe™-lasilla

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Projektiesittelyt (kohteessa mukana)

Puu näkyy Metsä Groupin uusissa toimitiloissa

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Keittiö 2024

Uusimmat keittiötrendit yhdistävät designia ja toiminnallisuutta – vastuullisuutta unohtamatta

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Kalusteet ja varusteet (asuintilat, kylpyhuone, saniteettitilat, opetuksen, kasvatuksen tilat)

Luo turvallinen ja ergonominen kylpyhuone päiväkotiin

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

KOLUMNI

Ennen kaikki oli kauniimmin?

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu

BLOGI

Pienistä puroista kasvaa iso virta – tilasuunnittelun hiilijalanjäljellä on väliä

Kirjoittaja: Elina Samila

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Projektiesittelyt (kohteessa mukana)
Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet)

Tyylikkyyttä toimistotaloon lasi- ja kuparirakenteilla

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet, pintasuojaus)

Suojaus mukaan jo suunnittelupöydällä

Oikein suojattu julkisivu kestää vuosikymmenestä toiseen hyväkuntoisena ja hyvännäköisenä

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.