Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset, vapaa-ajan ja viihtymisen rakennukset)

”Kansallinen väistötila” starttasi Töölönlahdella

Opiskelijoiden luovuudesta ammentava Pikku-Finlandia näkee metsän puilta

KUVA: MIKAEL LINDEN

Finlandia-talon perusparannus avasi oven väistötilalle, joka mahdollistaa erilaisten tapahtumien järjestämisen remontista huolimatta. Jo Finlandia-talon perusparannuksen hankesuunnitelmassa tuotiin esille tarve väliaikaiselle konferenssi- ja tapahtumatilalle, jotta Finlandia-talon toiminta voi jatkua katkeamattomana myös remontin aikana.

Kohdetiedot: Pikku-Finlandia
Tilaaja: Helsingin kaupunki
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Arkkitehtisuunnittelu: arkkitehdit Jaakko Torvinen, Elli Wendelin ja Havu Järvelä, yhteistyössä professori Pekka Heikkisen ja Arkkitehdit NRT Oy:n kanssa
Urakointi FM-Haus Oy
Urakoitsijan arkkitehti: Arkitekturum Oy

KUVA: MIKAEL LINDEN

SAMALLA TAVOITTEEKSI asetettiin, että väistötilaksi rakennettava paviljonkimainen rakennus luo samalla uutta, mielenkiintoista ja houkuttelevaa tilaa Töölönlahdelle. Finlandia-talon rooli Töölönlahden tapahtumakeskuksena ja osana Helsingin kulttuurirakennusten sarjaa asetti – luonnollisesti – riman varsin korkealle: nyt haluttiin rakennus, joka on arkkitehtonisesti korkealaatuinen ja kaupunkilaisiin vetoava.

KUVA: MIKAEL LINDEN

Maaliskuussa 2022 avattu Pikku-Finlandia enemmän kuin lunastaa siihen asetetut odotukset. Puurakenteisena, siirrettävänä ja väliaikaisena rakennuksena Pikku-Finlandia toteuttaa Helsingin kaupungin tavoitteita kiertotaloudesta ja puurakentamisesta – eikä uudisrakennus jää ”Ison- Finlandian” varjoon hetkeksikään.

KUVA: MIKAEL LINDEN

Aalto otti kopin profiilihankkeesta

Pallo lähti varsinaisesti pyörimään vuonna 2019, kun Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos järjesti rakennussuunnittelun ja Wood Programin maisterivaiheen yhteisstudiokurssin, jossa etsittiin konseptiratkaisua Finlandia-talon väistötilatarpeeseen. Opiskelijatöitä arvioivat Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen asiantuntijat, tilaajan näkökulmasta Helsingin kaupungin edustajat sekä käyttäjän näkökulmasta Finlandia-talo Oy:n edustajat.

KUVA: KIMMO RÄISÄNEN

Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen veti yhdessä Pirjo Sanaksenahon kanssa studiokurssia. Heikkisen mukaan Helsingin kaupunki oli miettinyt väistötilan konseptia jo pitkään ja Aallon väki heittäytyi innolla mukaan projektiin.

”Saimme erittäin kiinnostavan tehtävän ja suunnittelustudio käynnistyi suurin odotuksin”, Heikkinen muistelee.

KUVA: KIMMO RÄISÄNEN

18 näkemystä väistötilasta

Aalto-yliopiston studiokurssille valittiin 19 osallistujaa arkkitehtuurin, maisema- arkkitehtuurin ja rakennustekniikan aloilta. Kurssille valitut olivat osaksi Aalto-yliopiston omia opiskelijoita ja osaksi kansainvälisiä vaihto-oppilaita. Kurssille osallistuneet opiskelijat tuottivat kaikkiaan 18 yksilötyötä, joiden joukosta valittiin neljä ehdotusta ryhmätöinä edistettävään jatkokehitykseen.

Yksi näistä neljästä konseptista oli Jaakko Torvisen Finlandia Forest -ehdotus. ”Finlandia Forest -konseptin keskeisenä teemana ovat luonnonmukaiset, mahdollisimman vähän prosessoidut oksalliset männynrunkopilarit kantavana rakenteena”, kertoo Torvinen.

KUVA: MIKA POLLARI

”Halusin tuoda puiden yksilöllisiä ominaispiirteitä esille”, hän toteaa. Samalla toteutui ”yksiaineisuuden” ihanne: puiden rinnalle ei ole nostettu kilpailevaa elementtiä, jolloin niiden individualismi nousee pakottamatta valokeilaan.

KUVA: MIKAEL LINDEN

Sinivalkoinen metsä kasvaa tiimityönä

Näin Finlandia Forest ankkuroitiin vahvasti suomalaiseen metsään: konseptin tavoitteena on tarjota vierailijoille tilallinen kokemus metsän reunamasta keskellä kaupunkia. ”Lopputuotteessa” seisookin kaikkiaan 95 metsästä kaadettua männyn runkoa oksineen; osa puista on talon terassilla ja loput sisällä.

Pekka Heikkisen mukaan Finlandia Forest sopi ”täydellisesti” tehtävänantoon. ”Se oli edullinen ja samalla tunnistettava konsepti”, hän toteaa.

Seuraavassa vaiheessa Torvisen ”sooloa” ryhdyttiin jatkojalostamaan. Finlandia Forest -työn jatkokehitysryhmän jäsenet Torvinen, Elli Wendelin, Havu Järvelä sekä Stine Pedersen tutkivat konseptin toteutusmahdollisuuksia ja tarkensivat suunnitelman yksityiskohtia. Joulukuussa 2019 Finlandia Forest -ehdotus valittiin toteutettavaksi suunnitelmaksi.

KUVA: KIMMO RÄISÄNEN

Konkarisuunnittelijat ja -urakoitsijat tuovat oman panoksensa

Alkuvuonna 2020 Torvinen, Järvelä ja Wendelin jatkoivat yhteistyössä Helsingin kaupungin, Aalto-yliopiston, Finlandia-talo Oy:n sekä Arkkitehdit NRT:n kanssa projektin jatkosuunnittelua kaupungin tilaaman viitesuunnitelman kautta rakennuslupavaiheeseen.

”Susanna Anttila NRT:ltä toi oman asiantuntemuksensa projektiin ja auttoi meitä eteenpäin”, kiittelee Torvinen. NRT:llä oli myös olemassa valmis pistepilvimalli alueesta, mikä auttoi Pikku-Finlandian suunnittelussa ja liittymisessä ympäristöön. Pääosin arkkitehtisuunnittelu ja piirustukset ovat kuitenkin Torvisen, Järvelän ja Wendelinin käsialaa.

Pikku-Finlandian rakennustyöt alkoivat vuoden 2021 aikana. Urakoitsijana toimi moduulirakentamisen taitaja FM-Haus.

”Hintojen nousu varmaankin lisäsi vaikeusastetta projektissa, mutta kiitos hyvän urakoitsijan, kaikki saatiin tehtyä suunnitelman mukaan”, Heikkinen toteaa.

KUVA: KIMMO RÄISÄNEN

Keikka meni metsään

Väistötila otettiin lopulta käyttöön maaliskuussa 2022 – ensimmäinen järjestetty tapahtuma oli popidoli Pete Parkkosen konsertti.

”Keikalta jäi mieleen, että ihmiset tykkäsivät selvästi koskea männyn runkoja – niissä on jonkinlaista aseistariisuvaa vaikutusta”, Torvinen virnistää.

Heikkinen on samoilla linjoilla: puiden täydellinen integrointi rakennukseen osuu johonkin suomalaiskansalliseen ”vihreään suoneen” yksilöä puhuttelevalla tavalla.

”Tämä näkyy siinä, että olemme saaneet käsittämättömän hienoa palautetta. Aivan hunaja valuu korvista sitä kuunnellessa”, Heikkinen myhäilee.

Miten männynrunko kuoritaan?

Paljon pohjatöitäkin oli toki tehty, jotta metsäkonsepti saatiin hanskattua optimaalisella tavalla. Työryhmä opetteli mm. kuorimaan männynrunkoja painepesurin avulla – ja rakensi ”harjoituspaviljongin” Otaniemeen konseptin merikelpoisuutta testatakseen.

”Tutkimme muun muassa sitä, mikä on paras tapa työstää mäntyjä ja käsitellä niiden pintaa. Tässä työssä kaivoimme esiin paljon tietoa ja teimme testejä”, Heikkinen kertoo.

Rakennuksen arkkitehtuurissa haettiin kestäviä ratkaisuja, joista yksi esimerkki on rakennusta kiertävä, kolme metriä syvä katos. ”Se suojaa taloa ja toivottavasti myös ympäristön lintuja lentämästä ikkunoita päin”, Torvinen toteaa.

Pikku-Finlandian avulla Finlandia-talon remontti voidaan toteuttaa arviolta puolitoista vuotta nopeammin kuin ilman tilapäistä väistötilaa. Rakennuksen on suunniteltu palvelevan Finlandia-talon väistötilana viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen sen on tarkoitus siirtyä Helsingin kaupungin koulujen tai päiväkotien lisätilaksi ja palvella vielä ainakin 20 vuotta.

”Helsingin kaupunki on ainakin väläytellyt mahdollisuutta, jossa väistötila olisi jonkun uuden kaupunginosan ensimmäinen koulu tai päiväkoti”, tietää Torvinen.

KUVA: KIMMO RÄISÄNEN

Joustava tila taipuu moneen

Torvisen mukaan paviljongin tilaratkaisusta on moneksi, joten mahdollisuuksista ei ole pulaa jatkossakaan. ”Tilaratkaisu on simppeli: se avautuu isoksi tilaksi tai sitten sen voi jakaa pienempiin tiloihin. Mahdollinen jatkosijoitus vaikkapa kouluksi vain tarkoittaisi, että jakamista jatketaan yhä pienempiin tiloihin.”

Torvisen mukaan väistötila on jo selvästi ”asettunut taloksi” Töölönlahdella – huolellisen suunnittelun tulosta sekin.

”Rakennus on suorastaan juustohöylällä höylätty juuri oikean kokoiseksi ja voi sanoa, että se on millilleen paikoillaan”, Torvinen toteaa.

Vielä projektin alkuvaiheessa Heikkinen epäili, että väistötila on liian iso. ”Nyt on jo selvää, että se on juuri oikean kokoinen paikkaan nähden.”

Opiskelijat paljon vartijana

Samalla joku olisi voinut epäillä, että opiskelijoille on tarjottu liian isoja saappaita tässä projektissa. Heikkinen myöntää, että ei ole aivan tavallista, että opiskelijoille annetaan näin paljon luottoa. Tuoreiden ideoiden voima ja nuoren energian määrä kuitenkin nosti ”rutiiniprojektin” aivan uudelle tasolle:

”Kun opiskelijoille annettiin tilaa suunnitella ja tehdä, he ottivat kaiken irti annetuista mahdollisuuksista – ja lopputulos heijastaa tätä hienosti.”

Pikku-Finlandia pähkinänkuoressa

sijaitsee Finlandiatalon ja Töölönlahden puiston välissä Karamzininrannan katuaukiolla

pinta-ala 2 739 bruttoneliömetriä

investointikustannukset 9,6 miljoonaa euroa

työn tilaajana oli Helsingin kaupunki

suunnittelu Aalto-yliopiston opiskelijoiden käsialaa (opettajien johdolla)

rakennuksen muunneltavuus on mahdollistettu käyttämällä rakennustekniikkana puisia moduuleita, joita on mahdollista purkaa, siirtää ja kasata uudelleen tehokkaasti

urakoitsija on kotimainen FM-Haus Oy. Rakentaminen alkoi keväällä 2021

rakennus valmistui vuoden 2021 lopussa, ensimmäinen tapahtuma 3.3.2022

sijainti Finlandia-talon välittömässä läheisyydessä mahdollistaa sujuvan yhteyden kallioluolastossa sijaitseviin Finlandia-talon aputiloihin sekä alueelliseen pysäköintilaitokseen, jotka pysyvät käytössä perusparannuksen aikana

Pikku-Finlandia toteuttaa Helsingin kaupungin strategiaohjelman mukaisia tavoitteita ilmastovastuun sekä kansainvälisesti elävien ja kiehtovien tapahtumien osalta

Metsä teki paluun Töölönlahdelle

Finlandia Forest oli arkkitehtiopiskelija Jaakko Torvisen ehdotus Finlandiatalon väistötilaksi. Suunnitelman ”vihreänä lankana” oli luoda kansallismaisema eli suomalainen metsä Töölönlahden puistoon. Samalla ideana oli tuottaa väliaikaisrakennuksessa kävijälle kokemus metsässä kulkemisesta ja käyttää metsän puita kantavina pilareina.

Ajatus sai alkunsa Töölönlahden puiston kohdalla sijainneesta puustosta, joka oli kaadettu nykyisen puiston paikalta. Ideana oli tuoda puita takaisin alueelle. Toisena lähtökohtana oli yhdistää uusi väliaikainen tapahtumatila puistoon ja pitää kynnys matalana tulla rakennukselle. Rakennuksen ja puiston rajan häivyttämiseksi väliaikaisrakennuksen pitkä puiston puoleinen julkisivu suunniteltiin luonnonpuiden reunustamaksi kolonnadiksi. Kolonnadia on verrattu kaupunkisuunnittelussa metsän rajaksi, joka aukean reunamana luo luonnollisen oleskelupaikan.

Finlandia Forestin idean ydin oli käyttää mahdollisimman vähän käsiteltyjä puita kantavina rakenteina, joiden terveet oksat toimisivat rakennetta jäykistävinä osina.

Teksti: Sami J. Anteroinen