Kalusteet ja varusteet (asuintilat)

Standardin mukainen hiilijalanjälkilaskenta tukee vastuullisia valintoja

ISKUn vastuullisuustavoitteena oli selvittää vuoden 2021 koko toiminnan hiilijalanjälki luotettavan standardin mukaisesti. Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Teimme myös tuotekohtaisia hiilijalanjälkilaskelmia auttamaan kohti ilmastoystävällisempiä valintoja. Tärkeänä kriteerinä oli löytää ulkopuolinen puolueeton laskenta-asiantuntija Green Carbon, joka suorittaa selvityksen luotettavan standardin mukaisesti.

ISKUn koko toiminnan hiilijalanjäljen on laskenut kolmas osapuoli GHG-protokollan mukaan

ISKUn ympäristövastuun perustana ovat asiakkaiden ja sidosryhmien odotuksiin vastaaminen sekä ympäristömääräyksien ja -lainsäädännön antamien vaatimuksien selkeä ylittäminen. Toiminnan hiilijalanjäljen laskenta on suoritettu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting -standardin mukaan.

Yritysten matka kohti hiilineutraaliutta konkretisoituu koko toiminnan hiilijalanjäljen selvittämisellä luotettavan standardin mukaisesti. Laskennan lopputulos ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), joka huomioi eri kasvihuonekaasujen erilaiset ilmastoa lämmittävät vaikutukset. Yrityksen hiilijalanjälki määritetään yhtä kalenterivuotta kohden ja ISKUn hiilijalanjälki laskettiin vuodelle 2021.

ISKUn hiilijalanjälki oli vuonna 2021 yhteensä 11471,2 t CO2e.

Lukema vastaa noin 1114 suomalaisen keskimääräisiä vuosittaisia päästöjä (vertailutiedot Sitra 2019). Lue lisää ISKUn toiminnan hiilijalanjälkilaskelmista

Tuotekohtainen hiilijalanjälkilaskelma avaa materiaalivalintojen tärkeyttä

ISKUn tuotekohtainen laskenta on suoritettu SFS-EN ISO 14067:2018 Greenhouse gases - Carbon footprint of products - Requirements and guidelines for quantification -standardin mukaan. Laskenta voidaan rajata kahdella tavalla. Cradle-to-Gate huomioi päästöt vain raaka-aineiden valmistuksesta tuotantoon asti. Cradle-to-Grave ottaa huomioon tuotteen koko elinkaaren aikaiset päästöt, myös jakelusta ja myynnistä, käytöstä ja hävityksestä aiheutuvat päästöt, ja antaa täten todenmukaisemman kuvan tuotteen kokonaispäästöistä. Tuotekohtainen laskenta tulisi siis tehdä Cradle-to-Grave rajauksella, ellei perusteita suppeammalle rajaukselle ole.

Kaikista ISKUn tuotekohtaisessa laskennassa mukana olleista tuotteista on tehty tuotekortit, jotka sisältävät tuotteen perustiedot (nimi, tyyppi, tuotenumero), päästöt rajauksilla Cradle-to-Gate ja Cradle-to-Grave, käytetyt materiaalit ja niiden määrät, tuotteen paino, päästöjen jakautuminen, kangasmateriaalivaihtoehdot ja niiden päästövaikutukset, sekä kierrätysohjeet. Tuotekortit löytyvät ISKUn www-sivuilta.

Esimerkki materiaalien vaikutuksista hiilijalanjälkeen: Taukotilaan valitaan 40 kpl Tutto-tuoleja

- Puujalkaisilla Tutto-tuoleilla ilman verhoilua hiilijalanjälki on 1256 kg CO2e

- Metallijalkaisilla Tutto-tuoleilla ympäriverhoiltuna (90 % villa ja 10 % nylon) hiilijalanjälki on 2116 kg CO2e

- Valinnoissa on hiilijalanjäljen kannalta eroa 860 kg CO2e. Ilmastoystävällisillä valinnalla voidaan säästää 41 % tuotteiden hiilijalanjäljestä.

Keskimäärin suomalaisen hiilijalanjälki kuukaudessa on 858* kg CO2e. Tämä käytännössä tarkoittaa, että ilmastoystävällisellä valinnalla voidaan säästää yhden ihmisen yhden kuukauden hiilijalanjälki. Vaikutus kertaantuu mitä suuremmistä määristä on kyse. (* Lähde, Sitra)

Lue lisää vastuullisuusraportistamme

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.

Rakennusten korjausvelka kasvaa. Julkisivuyhdistyksen vuosittain teettämän Julkisivujen Markkinat 2023 -tutkimuksen mukaan korjaustarve on laskennallisesti noin 5,6 miljoonaa neliömetriä ja korjaamista pitäisi tehdä lähes kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna, että korjausvelkaa saataisiin kurottua umpeen.