Rakentaminen (rakennussuunnittelu, urakointi)
Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet)

NÄKÖKULMA

Vähimmäistason rakentamista

Petri Annila
Julkisivuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja

Rakentamisen laatu on usein eri medioissa keskustelun aiheena ja valitettavasti useimmin negatiivisten esimerkkien kautta. Näissä keskusteluissa unohtuu monesti yksi oleellinen asia, minkä johdosta rakentaminen saattaa ajautua tulokseen, joka ei ole rakennuksen loppukäyttäjää tyydyttävä. Suomessa lainsäädäntö asettaa rakentamiseen vähimmäistason ja usein rakentamisessa pyritään vain tähän vähimmäistasoon joko tietoisesti tai tiedostamatta. Samanaikaisesti Suomessa on kuitenkin useita yhdistyksiä ja yhteisöjä, jotka toiminnallaan pyrkivät parantamaan rakentamisen laatua. Julkisivuyhdistys ry:n lisäksi tällaisia yhteisöjä ovat mm. Suomen Betoniyhdistys ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL sekä Rakennustietosäätiö RTS ihan vain muutamia mainiten.

Näillä parempaa rakentamisen laatua tavoittelevilla yhteisöillä on tuhansia sivuja erilaisia rakentamista koskevia ohjeita, jotka esittävät sitä välillä kadoksissa olevaa hyvää rakentamistapaa. Nämä ohjeistukset eivät kuitenkaan ole automaattisesti velvoittavia rakennus- tai korjaushankkeissa, vaan tilaajan pitää osata asettaa hankkeen tavoitteet näihin ohjeisiin peilaten ja myös vaatia kyseisten, lakiin nähden ylimääräisten, laatukriteereiden täyttymistä hankkeen asiakirjoissa ja urakkasopimuksissa.

Esimerkiksi voidaan ottaa taloyhtiön julkisivuremontti. Nykyisin käytössä olevilla materiaaleilla julkisivu ajautuu ajan kuluessa väistämättä tilanteeseen, jossa rakenteen ja materiaalien tekninen käyttöikä tulee täyteen ja peruskorjaus on välttämätön. Näin taloyhtiöillä, kiinteistön omistajilla tai yksityishenkilöillä on edessään väistämättä korjaushankkeita, jotka kustannuksiensa johdosta vaativat toteutukseen usein myös lainarahaa.

Lopputuloksen kannalta oleellista on, lähdetäänkö korjaushanketta toteuttamaan lain asettamien vähimmäistason vaatimusten pohjalta vai asetetaanko valmiille korjatulle rakennukselle korkeampia laatuvaatimuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi julkisivun arkkitehtuuri, valmiin julkisivun ulkonäkövaatimukset sekä materiaalien ja rakenteiden tavanomaista pidempi käyttöikä. Energiatehokkuudenkin osalta laki asettaa vain vähimmäisvaatimuksen, mutta rakennuksesta ja rakenteesta voidaan luonnollisesti tehdä energiatehokkaampia.

Laatutason nosto näkyy väistämättä hankkeen kustannuksissa, mutta toisaalta prosentuaalinen korotus niihin pakollisiin ja väistämättömiin kustannuksiin voi olla maltillinen. Laatutason nostolla rakennus saadaan erottumaan ympäristöstään positiivisesti, mikä nostaa sen arvoa ja arvostusta. Materiaaleihin tehdyt panostukset taas tuovat säästöä tarkasteltaessa rakennuksen koko elinkaarta. Tällöin pieni lisäpanostus hankkeeseen todennäköisesti maksaa itsensä takaisin elinkaaren aikana.

Mikä sitten voi mennä pieleen, jos korjaus toteutetaan lain vähimmäisvaatimuksen pohjalta? Monikin asia, mutta tyypillinen esimerkki on valmiin lopputuloksen ulkonäölliset asiat: lain mukaan julkisivu saattaa täyttää tehtävänsä, mutta käyttäjää voivat häiritä valmiin pinnan epätasaisuudet, ulkonäkövirheet sekä tavoittelemattomat värivaihtelut. Tilaajan asettamista tavoitteista ja tehdyistä sopimuksista sitten riippuu, onko kukaan velvollinen korjaamaan näitä puutteita.

Hyvä rakentamistapa on edelleen olemassa vähintään rakentamisen parempaan laatuun tähtäävien yhteisöjen ohjeissa, joista ne voidaan ottaa osaksi jokaista korjaus- ja rakennushanketta. Rakentamisen ei tarvitse olla lainsäädännön asettamaa vähimmäistasoa.

Petri Annila
Julkisivuyhdstys ry:n toimitusjohtaja

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.

Rakennusten korjausvelka kasvaa. Julkisivuyhdistyksen vuosittain teettämän Julkisivujen Markkinat 2023 -tutkimuksen mukaan korjaustarve on laskennallisesti noin 5,6 miljoonaa neliömetriä ja korjaamista pitäisi tehdä lähes kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna, että korjausvelkaa saataisiin kurottua umpeen.