mainos_1086

Rakentaminen
Runko ja rakennustuotteet

Hyvä uudisrakennusten suunnittelu säästää energiaa

artikkelikuva: Hyvä uudisrakennusten suunnittelu säästää energiaa

Viime vuosina lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa on esitetty käsityksiä siitä, että julkisten rakennusten energiankäytön tehostaminen ja energiansäästö olisivat syynä sisäilmasto-ongelmiin. Julkisten rakennusten ongelmat näkyvät julkisuudessa. Näin julkisen rakennuksen sisäilmaongelmat päätyvät useammin mediaan kuin yksityisen kiinteistön vastaavat ongelmat.

Ilmanvaihto takkuaa monesti

Julkisen sektorin odotetaan kulkevan edelläkävijänä muun muassa energiatehokkuudessa, mutta julkisten rakennusten sisäilmaongelmia löytyy usein ilmanvaihdosta. Vanhoissa rakennuksissa on painovoimaisia tai koneellisia poistoja. Hieman uudemmissa taloissa on vanhoilla ilmamäärillä mitoitettuja järjestelmiä, joissa tuloilma puhalletaan esimerkiksi koululuokkaan otsapinnasta, jolloin ilma ei yleensä jakaudu koko tilaan.

Uudemmissa kohteissa on isot ilmamäärät, joita yritetään ohjata tarpeenmukaisesti energiatehokkuuden nimissä, mutta hiilidioksidianturit, ilmamääräsääteisyys ja automatiikka eivät toimi, eikä järjestelmissä ole riittävää vikadiagnostiikkaa, vaan huoltomiehellä pitäisi olla insinöörin koulutus.

Heikko tiiviys on jokaisen julkisen vanhan rakennuksen ongelma, samoin pölyisyys. Rakennuksissa on paljon pölyä kerääviä yläpintoja.

Alakattojen yläpuolelle on kertynyt vuosien varrella pölyä, ja osassa on vielä vapaita villapintoja.

Julkisten rakennusten osuus rakennuskannasta pieni

Hyvän sisäilmaston tavoitteet eivät kuitenkaan aina toteudu. Julkistenkin rakennusten suunnittelun keskeinen lähtökohta on terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto. Tämä tavoite on ohjannut rakentamista aina ja ohjaa edelleen.

Suomessa hyvä sisäilmasto on ollut rakentamissäädösten keskiössä niin kauan kuin säädöksiä on annettu ja myös viimeisimmissä asetuksissa ilmanvaihdon, lämpötilojen, ääniolojen ja kosteuden suhteen.

Rakentamisen aikana tehdyt valinnat vaikuttavat vuosikymmeniä eteenpäin. Suunnittelu-, hankinta- ja rakennusvaiheessa tehdään valintoja, joiden muuttaminen jälkikäteen voi olla mahdotonta. Jälkikäteen tehtävät muutokset ovat usein myös kalliita.

Rakennuksilla on merkittävä vaikutus energiankäyttöön. Yksinomaan rakennusten energiankäyttö vastaa noin 40 prosenttia energian loppukäytöstä Suomessa ja aiheuttaa noin 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Julkisen sektorin eli kuntien ja valtion omistamien ja hallinnoimien rakennusten osuus Suomen rakennuskannasta on vajaa 10 prosenttia.

Korjausrakentaminen parantaa tehokkuutta

Uudisrakentamisen vaikutukset rakennuskannan energiatehokkuuteen tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikajänteellä. Siksi korjausrakentaminen on energiankäytön ja tämänhetkisten päästöjen vähentämisen kannalta keskeistä.

Rakennusten energiankulutus aiheutuu käytönaikaisesta lämmityksestä, mahdollisesta jäähdytyksestä sekä rakennuksessa olevien sähkölaitteiden ja valaistuksen energiankäytöstä.

Energiankulutustavoitteet tulee asettaa sähkön-, lämmönja vedenkäytölle sekä mahdolliselle muulla tavoin toteutettavalle jäähdytykselle. Kulutustavoitteiden seuraamiseksi rakennuksessa tulee olla järjestelmäkohtaiset energiamittaukset. Energiamittaukset tulee myös yhdistää riittävän kattavaan raportointijärjestelmään, joka mahdollistaa eri järjestelmien kulutusseurannan tuntitasolla.

Uudisrakentamisessa taas on hyvät mahdollisuudet etsiä uusia toteutusvaihtoehtoja perinteisten rinnalle. Voidaan esimerkiksi pohtia, tarvitaanko uuteen kouluun ruokasalia, vai voidaanko se suunnitella jollain toisella tapaa, jotta rakennuksessa ei olisi suuren osan ajasta tyhjillään olevaa tilaa. Näin voidaan säästää esimerkiksi lämmitys- ja siivouskuluissa.

Vanhassa rakennuksessa on usein kustannustehokkaampaa pyrkiä lämmitysinvestoinnin sijaan pienentämään energiankulutusta. Sen sijaan, että vanhassa rakennuksessa investoidaan uusiin lämmityslaitteisiin, kannattaa ensin tarkastella rakennuksen energiankulutusta, tiiveyttä ja pyrkiä vähentämään nykyistä energiankulutusta. Tämän jälkeen mitoitetaan lämmöntarve oikein ja tehdään halutut lämmitystapamuutokset.

Merkittävä osa rakennuksen elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta muodostuu sen käytön aikana. Siksi on tärkeää huolehtia, että laitteet ja järjestelmät toimivat suunnitellun mukaisesti. Hyvällä ja oikealla kiinteistöjen ylläpidolla energiatehokkuustavoitteet ja vaaditut sisäilmaolosuhteet toteutuvat.

Teksti: Esa Pesonen
Kuva: Pixabay

Lähteet: Sisäilmauutiset, Motiva, Rakennuslehti.

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
prointerior 3/2024

prointerior-lehti
mainos_1088

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »