BLOGI

Kaupallisten tilojen korjaushankkeiden kestävyys

Kirjoittaja: Susanna Leppänen

Kestävät arvot eivät toistaiseksi useinkaan ohjaa vuokralaisten tilasuunnittelua korjausrakentamishankkeissa. Isoihin energiaremontteihin ja koko hankkeen mittakaavaan suhteutettuna yksittäisten liiketilojen suunnittelu voi tuntua pieneltä, mutta kestävän kehityksen suuressa virrassa se on tärkeä puro.

Retail- ja ravintolatilojen kestävässä suunnittelussa pintamateriaalit ja kalusteet ovat tärkein huomion kohde. Tilojen kaupallisesta luonteesta ja verrattain tiheästä vuokraussyklistä johtuen tilapintoja ja kalustusta uusitaan usein. Uusiminen tarkoittaa suurempaa hiilijalanjälkeä. Toisaalta, tilojen kestävyyden ja ekologisuuden määrittelyssä ei voida suoraan hyödyntää uudiskohteille tarkoitettuja arviointimenetelmiä tai samaa arviointijaksoa. On kuitenkin tärkeää tunnistaa ongelmakohdat ja yrittää ratkoa niitä yhdessä.

Sertifikaatit ja BIM tilasuunnittelussa

Yhä useammin tilasuunnittelunkin asiakkaat ovat kiinnostuneita kestävästä suunnitteluprosessista. Olemme Amerikassa kehittäneet kestävää suunnitteluprosessia mm. tuoreen retail-pilotin kautta. Kestävä suunnitteluprojekti sisältää taloteknisten tarpeiden ja vuokralaisten tarpeiden lisäksi kestävän kehityksen kartoituksen. Kartoituksessa selvitetään realistiset tavoitteet kestävyydelle osa-alueittain. Asiakkaan kanssa keskustellaan, mitä asioita hankkeessa mitataan esimerkiksi sertifikaattivaatimusten kautta. Lisäksi kartoitetaan suunniteltujen muutosten hiilijalanjälkeä määrämuotoisella laskennalla BIM-pohjaisesti, jolloin vaihtoehtoja voidaan vertailla ja todentaa jo suunnittelupöydällä.

Menetelmää ei toistaiseksi ole juurikaan hyödynnetty korjauskohteiden tilamuutoksissa. Hyödyt ovat kuitenkin selkeitä. Kokemuksemme osoittaa, että korjaus- ja tilasuunnittelualan olisi vahvistettava yhteistyötään BIM-saralla. Näin keräisimme kattavaa vertailuaineistoa prosessien kehittämisen tueksi. Se puolestaan parantaisi laskennan tehokkuutta ja madaltaisi käyttöönottokynnystä. Etenkin strukturoitu, koko alan käytössä oleva materiaalien EDP (ympäristöseloste) -luokiteltu kirjasto edesauttaisi hiililaskennan yleistymistä.

Kiertotalous ja yhteistyö

Korjausrakentamisen hiilijalanjälkeen vaikuttaa materiaalien ominaispäästöjen lisäksi myös tilapintojen uusimisen aste. Kohteessa voidaan toteuttaa materiaali-inventaario ja hyödyntää sitä osana purkukartoitusta. Inventaariossa kartoitetaan kohteen uusiokäytettävät materiaalit. Ne voidaan jättää siistittynä paikalleen tai vaihtoehtoisesti käyttää erilaisina tilaosina toisaalla. Lähitulevaisuudessa materiaalitori-tyyppisten alustojen kautta voidaan myös välittää purettavia, kierrätyskuntoisia materiaaleja. Toistaiseksi tällainen materiaalien kierto on kohdannut haasteita materiaalien määrittelyn osalta, sillä sisustussuunnittelun alalta on puuttunut tähän sopiva digitaalinen alusta. Näemme toivoa tähän haasteeseen vastaamisessa Suomen Green Building Councilin ja Interior Design Declares-aloitteen mahdollistamassa yhteistyössä. Oleellinen osa hyvien käytäntöjen jalkautumisessa on suunnittelijoiden välinen tehokas yhteistyö.

Hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen

Kehityksen ei pidä loppua suunnittelupöydälle. Jotta mahdollisuus kiertotalouteen säilyy, on panostettava myös jatkotoimenpiteisiin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi valmistajan huolto- ja kierrätysohjeiden liittämistä huoltokirjaan.

Yhteistyö, yhteiset toimintatavat ja koko alan kehittäminen ovat avain onnistuneiden ja mitattavien toimintatapojen luomiseen. Kuten alussa totesimme, pienistä puroista syntyy suuri virta!

Susanna Leppänen
Arkkitehti SAFA
rakentamisen ympäristöasiantuntija
Suunnittelutoimisto Amerikka Oy

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Lue lisää osoitteesta: figbc.fi

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

“Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?” -“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen”

Mikä olisikaan parempi tapa vahvistaa tiimihenkeä ja lisätä jaksamista kuin viettää virkistävä työhyvinvointipäivä merellisessä miljöössä kalastuksen parissa? Villa Seaview tarjoaa nyt yritysryhmille uudenlaisen mahdollisuuden yhdistää kokoukset, rentoutuminen ja luonnon rauha yhteen saumattomaan kokonaisuuteen.

Ole.Fit Kokkolan toimitiloissa seinäverhoilut vangitsevat katseen. Uudella SPC-teknologialla valmistettavien, dekoratiivisten Rocko Wall Tiles -seinälevyjen asentaminen oli nopeaa ja helppoa.

Tampereen uusi maamerkki, Tammelan Stadion, on esimerkki arkkitehtonisesta ja rakenteellisesta innovaatiosta, jossa yhdistyvät urheilu, asuminen ja kaupalliset palvelut ainutlaatuisella tavalla. Vuoden 2024 Betonirakenne -palkinnon sekä Arkkitehtuurin Finlandian voittanut kokonaisuus tuo uudenlaisen rakentamisen mallin suomalaiselle kaupunkikuvalle. JKMM Arkkitehtien suunnittelema hybridistadion on sovitettu tiiviisti keskustakortteliin, ja sen suunnittelussa on huomioitu niin ekologisuus kuin käytännöllisyys.

Hyvin suunniteltu akustiikka on olennainen osa laadukasta rakennussuunnittelua. Se vaikuttaa merkittävästi tilan käyttömukavuuteen, terveellisyyteen ja toimivuuteen. Riittämätön akustinen suunnittelu voi johtaa kaiuntaan, meluongelmiin ja jopa käyttäjien heikentyneeseen hyvinvointiin. Akustiikan merkitys korostuu erityisesti julkisissa tiloissa, kuten kouluissa, toimistoissa ja auditorioissa, mutta myös asuinrakennuksissa ja monitoimitiloissa hyvä äänimaailma parantaa asumis- ja käyttökokemusta.

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa.

Rakennusten energiatehokkuus ja sisäilman miellyttävyys ovat keskeisiä tavoitteita modernissa arkkitehtuurissa. Erityisesti lämpenevä ilmasto ja kasvava tarve energiansäästölle tuovat uusia haasteita suunnittelijoille. Aurinkosuojaus on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja samalla varmistaa miellyttävä sisäilmasto ympäri vuoden. Sen avulla voidaan merkittävästi vähentää rakennuksen jäähdytyksen tarvetta, sillä kun lämpö ei pääse sisälle, sitä ei myöskään tarvitse poistaa.

Julkisten rakennusten suunnittelussa turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Kiinteistöturvallisuus kattaa monia osa-alueita, kuten rakenteellisen turvallisuuden, turvavalaistuksen, kiinteistöautomaation sekä opastamisen kriisitilanteissa. Suunnitteluvaiheessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat suoraan rakennuksen turvallisuuteen ja käytettävyyteen koko sen elinkaaren ajan.

Keittiö on perinteisesti ollut kodin sydän, mutta sen rooli ja muotokieli ovat muuttuneet vuosien varrella. Nykyään keittiö ei ole pelkästään ruoanlaittopaikka, vaan monikäyttöinen tila, jossa perheet kokoontuvat, vieraat viipyvät ja arjen eri toiminnot sulautuvat yhteen. Millaisia odotuksia ihmisillä on keittiöilleen tänä päivänä? Ja pysyvätkö suunnittelijat ja arkkitehdit muutoksen mukana?

Seinäjoen asema-alueen ensimmäinen vaihe avautui keskiviikkona 4.12. kello 10. Asemakokonaisuus on joukkoliikenteen solmualue, palvelukeskittymä sekä satojen ihmisten työskentely-ympäristö ja koti. Seinäjoen rautatieasemalla kulkee vuosittain yli miljoona matkustajaa. Rakentamisesta on vastannut YIT. Kokonaisuuden arkkitehti- ja pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto OOPEAA.